Päästöt

Voimalaitosten savukaasupäästöt ovat merkittävin ympäristövaikutuksemme.

Happamoittumista aiheuttavat päästöt

tonnia/vuosi

 RikkidioksidiTypen oksidit
2010 2490 5640
2011 1950 4460
2012 2370 4420
2013 2240 3890
2014 1960 4140

 

mg/kWh

 RikkidioksidiTypen oksidit
2010 180 390
2011 170 350
2012 180 330
2013 180 300
2014 160 320

Pienhiukkaspäästöt pysyivät vuonna 2014 edellisen vuoden tasolla. Salmisaaren hiukkaspäästöjen kasvaminen kompensoitui Hanasaaren parantuneen tilanteen ansioista. 

Hiukkaspäästöt

tonnia/vuosi

 Hiukkasia
2010 120
2011 120
2012 120
2013 130
2014 127

 

 mg/kWh 

 Hiukkasia
2010 10
2011 11
2012 9
2013 10
2014 10

VAIKUTUKSET ILMANLAATUUN VAKIINTUNEET

Energiantuotannon vaikutuksia Helsingin ilmanlaadussa kuvaavan rikkidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvo Vallilan mittausasemalla oli 1,9 µg/m3 eli samalla tasolla kuin viime vuosina.

Ennen kaukolämpöaikakautta ja yhteistuotantoa Helsingin ydinkeskustan rikkidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvot olivat 50–100 µg/m3. Nykyisin ilmanlaadun pitoisuusraja on 20 µg/m3.

Rikkidioksidipitoisuus Vallilan mittauspisteellä

vuosikeskiarvo

 mikrog./m3
2010 2.2
2011 2.4
2012 2.1
2013 1.6
2014 1.9

Vesistövaikutukset vähäisiä

Vuonna 2014 mereen päästettiin lämpöä 191 GWh eli 1,5 % käytetystä polttoaine-energiasta. Kuormitus on vaihdellut 2000-luvulla välillä 180–2 200 GWh. Tämän lisäksi jäähdytysenergiaa siirrettiin meriveteen 71 GWh. 

SIVUTUOTTEISTA SEMENTTIÄ JA MAANRAKENNUSAINETTA

Lentotuhkan hyödyntäminen sementin valmistuksessa jatkui ja tuhkasta hyödynnettiin 63,5 %. Loput lentotuhkasta sijoitettiin kaivostäyttöön rikinpoiston lopputuotteen kanssa. Pohjatuhka varastoitiin valtaosin Vuosaaren välivarastolle.

Lentotuhka

 %
Hyöty-
käyttö
63.5
Loppu-
sijoitus
35.5

Pohjatuhka

 %
Hyötykäyttö 7
Väli-
varastointi
93