TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS TILIKAUDELTA 1.7.2014–31.12.2015

Konserni

Helen-konserni on liiketoiminnallinen kokonaisuus, jonka muodostavat emoyhtiö Helen Oy sekä tytäryhtiöt Helen Sähköverkko Oy, Oy Mankala Ab, Suomen Energia-Urakointi Oy ja Helsingin Energiatunnelit Oy. Osakkuusyhtiöitä ovat Voimapiha Oy sekä Suomen Merituuli Oy.

Helen Oy perustettiin 1.7.2014 ja merkittiin kaupparekisteriin 7.8.2014. Operatiivinen toiminta alkoi 1.1.2015, jolloin Helsingin Energia -liikelaitoksen liiketoiminta lukuun ottamatta Helsingin ulkovalaistustoimintoja siirrettiin Helen Oy:hyn. Yhtiön omistaa Helsingin kaupunki. Helen Oy tarjoaa asiakkailleen sähköä, kaukolämpöä ja -jäähdytystä sekä monipuolisia palveluita energian pientuotantoon sekä asiakkaiden omaan energiankäyttöön ja sen tehostamiseen. Energiaa tuotetaan Helsingissä sijaitsevilla voimalaitoksilla ja lämpökeskuksilla sekä omistamiensa voimaosuuksien kautta. Helsingin alueen voimalaitoksissa tuotetun energiatehokkaan yhteistuotannon osuus hankitusta sähköstä oli 67 % ja tuotetusta lämmöstä 91 %. Kaukolämmöllä katetaan yli 90 % Helsingin lämmöntarpeesta ja kaukojäähdytys laajenee voimakkaasti. Toimintakertomukseen sisältyvissä energian myyntimäärien vertailutiedoissa on käytetty Helsingin Energia – liikelaitoksen vastaavia tietoja vuodelta 2014.

Helen Sähköverkko Oy (100 %) keskittyy sähkömarkkinalain mukaiseen sähköverkkotoimintaan ja tarjoaa asiakkailleen sähkön siirto- ja jakelupalvelut lähes koko Helsingin alueella. Verkkoyhtiön liiketoiminta muodostaa noin 13 % Helen-konsernin liikevaihdosta.

Oy Mankala Ab (100 %) on tuotantoyhtiö, jonka omistuksessa ovat Kymijoella sijaitsevat Mankalan, Ahvenkosken, Klåsarön ja Ediskosken vesivoimalaitokset. Oy Mankala Ab:n omistus Teollisuuden Voima Oyj:stä on 8,1 %, Suomen Hyötytuuli Oy:stä 12,5 % ja Suomen Merituuli Oy:stä 50 %.

Helsingin Energiatunnelit Oy perustettiin 28.8.2014 ja merkittiin kaupparekisteriin 10.9.2014. Operatiivinen toiminta alkoi 1.12.2015, jolloin Helen Oy:n tunneliliiketoiminta siirrettiin yhtiöön. Toiminnan siirtäminen perustui Helenin yhtiöittämispäätöksen yhteydessä tehtyyn kaupunginvaltuuston päätökseen, jossa Helsingin kaupunki halusi suoran omistusosuuden tunnelitoimintaan. Kaupungin omistusosuudeksi Helsingin Energiatunnelit Oy:stä sovittiin 10 %.

Suomen Energia-Urakointi Oy (60 %) on sähköisen yhdyskuntatekniikan palveluyritys, joka tuottaa sähkön siirtoon, jakeluun ja käyttöön sekä tiedonsiirtoon liittyvien verkkojen ja laitteistojen suunnittelu-, asennus- ja käyttöpalveluja. Muut omistajat ovat Vantaan Energia Oy ja Lahti Energia Oy.

Toimintavuosi 2015

Energia-ala on murrosvaiheessa, joka muokkaa energiajärjestelmän perusteita nopeasti ja peruuttamattomasti. Talouskasvun pysähtyminen on osaltaan johtanut Suomessa sähkön kysynnän laskuun. Sähkön tarjonta taas on kasvanut, kun erilaiset tukimekanismit ovat lisänneet investointeja uusiutuvaan energiaan ja erityisesti ei-säädettävään tuulivoimaan. Nämä tekijät yhdessä ovat johtaneet sähkön markkinahinnan jyrkkään laskuun. Alhaisesta hintatasosta ja tukimekanismeista seuraa, että voimalaitoksia ajetaan kannattamattomina alas eikä uusien laitosten rakentaminen markkinaehtoisesti ole mahdollista. Suomen riippuvuus tuonnista kasvaa entisestään, mutta siirtoyhteydet rajoittavat sähkön siirtämistä maasta toiseen.

Sähkön tukkuhinnat pohjoismaisilla markkinoilla jatkoivat laskuaan vuonna 2014 saavutetulta alhaiselta tasolta. Viimeksi alhaisempia tukkumarkkinahintoja on nähty vuonna 2000. Vesivoimatilanne oli kaikissa pohjoismaissa poikkeuksellisen hyvä.

Vuosi 2015 oli ennätyslämmin sekä alkuvuonna että loppuvuonna. Kaukolämmön kysyntä laski siksi valtakunnallisesti noin viisi prosenttia. Kaukojäähdytyksenkin kysyntä laski edelliseen vuoteen verrattuna noin viisi prosenttia. Lasku johtui normaalia viileämmästä kesästä, jolloin rakennusten jäähdytystarve oli huomattavasti normaalia pienempi. Uusien asiakkaiden liittyminen kaukojäähdytykseen on edelleen kasvanut merkittävästi.

Euroopan komissio julkisti heinäkuussa ehdotuksen päästökauppadirektiivin uudistamisesta. Vuosille 2021–2030 hiilidioksidipäästöjen vähennystavoite olisi vähintään 40 %, josta päästökauppasektorin osuus olisi 43 %. Komission tavoitteena on, että päästökauppa toimisi ilmastotavoitteiden pääasiallisena ohjauskeinona.

Pariisissa solmittiin joulukuussa ilmastosopimus, jonka myötä 190 maata on ilmoittanut aikovansa osallistua maailmanlaajuisiin päästövähennystoimiin. Sopijaosapuolten yhteisenä tavoitteena on rajata maapallon keskilämpötilan nousu alle kahden celsiusasteen ja kehittää toimenpiteitä, joilla lämpötilan nousu rajautuisi 1,5 celsiusasteeseen. Maakohtaiset päästövähennystavoitteet eivät ole sitovia ja kukin maa päättää keinoista päästöjen vähentämiseksi.

Konsernin tuloskehitys

Leuto sää vähensi kaukolämmön myyntituloja ja kolea kesä leikkasi kaukojäähdytyksen energiamyynnin odotetun kasvun. Polttoainekustannusten lasku kompensoi liikevaihdon pienenemisen tulosvaikutusta.

Konsernin tulos toteutui suunnitellun mukaisesti. Vuoden 2015 liikevaihto oli 746 milj. euroa ja liikevoitto 110 milj. euroa. Kaukolämmön myynti laski edellisestä vuodesta 7 % ja oli 6 019 GWh. Sähkön myyntimäärä 7 122 GWh toteutui vuoden 2014 tasolla, mutta alentuneen sähkön markkinahinnan vuoksi sähkönmyynnin liikevaihto laski 11 %. Kaukojäähdytysenergian myynti oli 5 % edellisvuotta pienempi. Sähkönsiirto Helsingissä aleni 4 % ja oli 4 317 GWh.

Teollisuuden Voima Oyj:n Olkiluoto 4 -hankkeen raukeamisen kokonaiskustannusvaikutus konsernille oli noin 7 milj. euroa.

Päästöttömien tuotantomuotojen osuus sähkön kokonaishankinnasta kasvoi. Vesivoiman, ydinvoiman ja tuulivoiman osuus oli noin 33 prosenttia kokonaishankinnasta. Vesivoiman osuus nousi 11 prosenttiin vuonna 2015. Energiantuotannon hiilidioksidipäästöt laskivat edellisvuodesta 8 prosenttia ja olivat noin 2,9 miljoonaa tonnia.

Konsernin ja emoyhtiön avainluvut 2015

  Konserni Emoyhtiö
Liikevaihto, milj. euroa 746 634
Liikevoitto, milj. euroa 110 95
Liikevoitto, % 15 15
Voitto ennen tp-siirtoja, milj. euroa 83 83
Investoinnit, milj. euroa 115 74
Omavaraisuusaste 71 77
Sijoitetun pääoman tuotto, %  4 4
Henkilöstö 31.12. 1 342 1 067

Investoinnit

Konsernin investoinnit olivat yhteensä 115 milj. euroa. Hanasaaren voimalaitokselle rakennettiin pelletinpolttolaitteistot, jotka mahdollistavat puupelletin polton kivihiilen seassa 5-7 prosentin osuudella. Salmisaaren ja Hanasaaren voimalaitoksilla toteutettiin yhteensä lähes 20 miljoonan euron investoinnit savukaasujen puhdistukseen, ja erityisesti typen oksidien vähentämiseen. Pasilaan valmistui uusi maanalainen sähköasema. Kaukolämpö- ja jäähdytysverkostoja rakennettiin 29 kilometriä ja niiden osuus investoinneista oli yhteensä 17 milj. euroa. Investointiohjelman mukaisten investointien lisäksi sijoituksia kasvattivat Oy Mankala Ab:n sekä osakkuusyhtiöiden pääomitukset yhteensä 14 milj. euroa. Päästöoikeuksia hankittiin 12 milj. eurolla.

Kehitysohjelma

Helsingin kaupungin vuonna 2008 määrittämien energiapoliittisten linjausten ja kaupunginvaltuuston 18.1.2012 tekemän päätöksen perusteella yhtiö selvitti perusteellisesti kahta toteutusvaihtoehtoa asetettujen ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi: uuden monipolttoainevoimalaitoksen rakentaminen Vuosaareen ja muutosinvestoinnit, jotka mahdollistaisivat pelletinpolton merkittävän lisäämisen Hanasaaren ja Salmisaaren voimalaitoksilla. Lisäksi Helen Oy selvitti uutta hajautettuun tuotantoon perustuvaa vaihtoehtoa.

Eri toteutusvaihtoehtoja arvioitiin kattavasti ympäristönäkökulmasta sekä talouden ja teknisen toteutettavuuden kannalta. Selvitysten pohjana olivat analyysit markkinatilanteesta ja eri skenaariot tulevaisuuden kehityksestä. Kaikki arvioidut vaihtoehdot ovat talouden kannalta raskaita. Nykyisessä energiamarkkinoiden murrostilanteessa Helen Oy:n hallitus ei nähnyt liiketaloudellisia perusteita toteuttaa mitään tarkastelluista vaihtoehdoista. Hallitus näki Helsingin kaupungin asettamien ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi kuitenkin parhaana vaihtoehtona uuden mallin, jossa erilaisia uusiutuvan energian ratkaisuja otetaan käyttöön vaiheittain uutta teknologiaa ja innovaatioita hyödyntäen.

Helsingin kaupunginvaltuusto päätti 2.12.2015, että kehitysohjelma toteutetaan mallilla, jossa investoidaan vaiheittain biopolttoaineiden lisäämiseen lämmöntuotannossa. Samalla huomioidaan uusien teknologioiden mahdollisuudet sekä mahdolliset muutokset asiakkaiden energiankäytössä. Esimerkiksi aurinkolämmön, geotermisen lämmön ja lämpöpumppujen laajamittaista hyödyntämistä selvitetään.

Tavoitteena on valtuuston linjausten mukaisesti vähentää hiilidioksidipäästöjä 20 prosentilla vuoden 1990 tasosta ja nostaa uusiutuvan energian osuus 20 prosenttiin. Ensimmäisenä merkittävänä investointihankkeena toteutetaan Salmisaaren voimalaitosalueelle pellettilämpölaitos, joka korvaa öljykäyttöisen lämpölaitoksen. Uuden lämpölaitoksen suunnittelu on käynnistynyt ja hankkeen investointipäätös on määrä tehdä vuonna 2016. Valmistuttuaan uusi laitos tuottaa 25 000 kerrostalokaksion lämmöntarvetta vastaavan energiamäärän.

Seuraavana askeleena suunnitellaan suuren biolämpölaitoksen toteuttamista Vuosaaren voimalaitosalueelle ja mahdollisesti myös toiselle rakennuspaikalle. Hanasaaren yhteistuotantovoimalaitoksen toiminta voidaan lopettaa kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti viimeistään 31.12.2024, kun riittävä korvaava lämmöntuotantokapasiteetti on pystytty varmistamaan.

Hanasaaren voimalaitoksen toiminnan lakkauttamiseen ryhdytään varautumaan heti selvittämällä vaikutukset kunnossapito-ohjelmaan, investointeihin ja henkilöstösuunnitteluun. Siirrytään soveltuvin osin korjaavaan kunnossapitoon huomioiden kuitenkin voimalaitosten käytettävyysvaatimus. Investoinneista toteutetaan vain pakolliset, teollisuuspäästödirektiivin (IED) edellyttämät tai muut vastaavat parannushankkeet. Henkilöstön rekrytoinnit harkitaan tarkoin.

Rahoitus

Emoyhtiön omavaraisuusaste oli 77 % ja korollisten velkojen määrä tilikauden lopussa 499 milj. euroa. Korollinen velka muodostuu omistajalta otetusta pääomalainasta (157 milj. euroa), omistajalta otetusta ns. seniorilainasta (294 milj. euroa) sekä rahalaitoslainoista (48 milj. euroa).

Helsingin kaupungilta otettu pääomalaina voidaan lainansaajan niin halutessa ennenaikaisesti palauttaa osittain tai kokonaan. Pääomalainan pääoma voidaan palauttaa vain siltä osin kuin Helen Oy:n vapaan oman pääoman ja kaikkien pääomalainojen määrä maksuhetkellä ylittää yhtiön viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan tai sitä uudempaan tilinpäätökseen sisältyvän taseen mukaisen tappion määrän. Lainan vuotuinen korko on kuusi prosenttia (6 %).

Osakkeet

Helen Oy:n rekisteröity, täysin maksettu osakepääoma on 600 miljoonaa euroa. Osakkeiden kokonaismäärä on 1 000 kpl. Kaikki osakkeet omistaa Helsingin kaupunki.

Helen Oy:n liiketoimintarakenne uudistettiin

Helen Oy uudisti liiketoimintarakennettaan vastaamaan yhtiön strategiaa. Muutoksilla yhtiö vahvistaa kilpailuasemaansa jatkuvasti muuttuvilla energiamarkkinoilla. Tavoitteena on kehittää myyntiä ja asiakaskokemusta ja siten kasvattaa markkinaosuutta ja asiakastyytyväisyyttä. Omaisuudenhallinnan keskittämisellä parannetaan ja yhdenmukaistetaan tuotantolaitosten sekä lämpö- ja jäähdytysverkkojen kunnonhallintaa. Energiakaupan keskittämisellä tavoitellaan entistä parempaa katteen hallintaa nykyisessä vaikeassa markkinaympäristössä.

Tunneliliiketoiminnan siirto

Helsingin Energiatunnelit Oy:n operatiivinen toiminta alkoi 1.12.2015, jolloin Helen Oy:n tunneliliiketoiminta siirrettiin yhtiöön. Tunneliliiketoiminnan liiketoimintakauppa toteutettiin osin Helen Oy:lle suunnatulla osakeannilla ja osin rahana. Liiketoimintakaupan arvo oli 92 milj. euroa, josta Helen Oy merkitsi osakkeita 40 milj. eurolla, lopun 52 milj. euroa Helsingin Energiatunnelit Oy jäi velkaa Helen Oy:lle.

Tunneliliiketoiminnan siirtojärjestelyn toinen vaihe toteutetaan Helen Oy:n vuoden 2015 tilinpäätöksen valmistuttua siten, että yhtiö tekee kaupungin omistusosuutta vastaavan pääomanpalautuksen luovuttamalla Helsingin kaupungille 40 000 kpl Helsingin Energiatunnelit Oy:n osakkeita. Palautuksen määrä on 4 milj. euroa.

Merkittävät tapahtumat tilikaudella

  • Hanasaaren voimalaitokselle otettiin marraskuussa käyttöön pellettijärjestelmä, jonka avulla osa voimalaitoksen käyttämästä kivihiilestä, 5–7 %, voidaan korvata puupelleteillä. Salmisaaren voimalaitoksella vastaava pellettijärjestelmä otettiin käyttöön jo vuoden 2014 lopulla. Kun sekä Hanasaaressa että Salmisaaressa poltetaan pellettejä 5–7 prosentin osuudella, pellettiä käytetään yhteensä lähes 100 000 tonnia vuodessa. Määrä vastaa noin kolmasosaa koko Suomen pellettituotannosta.

  • Yhdistetty kaukolämpö- ja kaukojäähdytysratkaisu voitti energia-alan arvostetun Global District Energy Climate Awards – palkinnon 27.4.2015. Palkintoraati arvosti erityisesti Helenin energiatehokkaita ratkaisuja, jotka hyödyntävät tiivistä kaupunkirakennetta energiatehokkuuden maksimoimiseksi. Kaukojäähdytys parantaa asukkaiden elämisen laatua, ja samalla se mahdollistaa hukkaenergian ja aurinkolämmön hyödyntämisen suuressa mittakaavassa.

  • Helen Oy toteuttaa Pohjoismaiden suurimman sähkövaraston Helsingin Suvilahteen. Pilottihankkeessa testataan megawattiluokan sähkövaraston tarjoamia uusia mahdollisuuksia: sähkön joustavaa välivarastointia sekä uusia liiketoimintamalleja, joita sähkön varastoinnin avulla voidaan kehittää. Yhtiö on pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla ensimmäinen yritys, joka liittää megawattiluokan litiumakkuvaraston sähköverkkoon. Sähkövarasto liitetään osaksi Kalasataman älykästä energiajärjestelmää.
     
  • Suvilahden aurinkovoimala täytti odotukset. Keväällä 2015 tuotantoon saatu, valmistuessaan Suomen suurin aurinkovoimala Helsingin Suvilahdessa täytti odotukset. Aurinkosähköä saatiin kesäkauden aikana talteen 100 kerrostalokaksion vuosikulutuksen verran, eli yhteensä yli 200 000 kWh. Suvilahden aurinkovoimala kasvatti koko Suomen verkkoon kytkettyä aurinkosähkötehoa yli 10 prosentilla.

  • Uusi aurinkovoimalaitos Helsingin Kivikkoon. Helen Oy käynnisti uuden aurinkovoimalaitoksen rakentamisen Helsingin Kivikkoon. Aurinkovoimalaan tulee lähes 3 000 aurinkopaneelia, ja sen teho tulee olemaan yli 800 kW. Valmistumisen myötä Helen vahvistaa asemaansa Suomen suurimpana aurinkosähkön tuottajana.

  • Uusi maanalainen sähköasema kasvavaan Pasilaan. Ilmalantorilla vihittiin käyttöön uusi maanalainen sähköasema, joka vahvistaa lähialueiden sähkönjakelua ja parantaa sähkön toimitusvarmuutta. Kaupunkitilan säästämiseksi uusi sähköasema on rakennettu kokonaan luolatilaan maan alle reilun 30 metrin syvyyteen.

Asiakkaat ja palvelut

Asiakaspalvelua eri palvelukanavissa mitataan ja kehitetään systemaattisesti koko konsernissa.

Helen Oy:n asiakaspalvelu oli jälleen paras sähkön vähittäismyynnin asiakastyytyväisyyttä mittaavassa EPSI Rating Finland -kyselyssä. Yhtiö on pysynyt isojen energiayhtiöiden ykkösenä jo 10 vuotta.

Helen Oy:ssä toteutetun organisaatiouudistuksen myötä sähkö-, kaukolämpö- ja kaukojäähdytyspalvelut on keskitetty samaan organisaatioon. Tavoitteena on kehittää toimintatapoja ja parantaa entisestään asiakkaiden palvelukokemusta.

Asiakaslähtöiseen tuote- ja palvelukehitykseen panostetaan vahvasti. Asiakkaille tarjotaan mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa tuotteiden kehittämiseen ja niiden käyttökokemukseen parantamiseen.

Älykkään asumisen pilottialueella Helsingin Kalasatamassa otettiin ensimmäisenä käyttöön Helen Oy:n ja ABB:n toimittamat HIMA-huoneistoautomaatiojärjestelmät, jotka mahdollistavat jopa 15 prosenttia pienemmän sähkön ja veden kulutuksen. Asiakkaat voivat seurata kulutustietoja netin kautta reaaliajassa, myös mobiililaitteilla kodin ulkopuolella.

Helen Oy toi ensimmäisenä Suomessa markkinoille kerrostaloasukkaille tarkoitetun uusiutuva kaukolämpö – tuotteen, jonka valitsemalla asukkaat voivat vaikuttaa kaukolämmön tuotannon kehittämiseen.

Henkilöstö

Emoyhtiön henkilöstömäärä oli vuoden lopussa 1 067. Vakinaisten määrä oli 1 016 eli 95 % ja määräaikaisten 51. Keskimääräinen henkilöstölukumäärä oli 1 111. Eläkkeelle siirtyneiden määrä oli 31 ja uusien vakinaisten rekrytointien 10. Henkilöstön keski-ikä oli 46,1 vuotta, heillä palveluvuosia keskimäärin 17,5 vuotta. Palkkoja ja palkkioita, sisältäen myös tulospalkkiot, maksettiin 54 milj. euroa. Lakisääteisten vakuutusten lisäksi koko henkilökunta on vakuutettu vapaa-ajan ryhmätapaturmavakuutuksella.

Helen Sähköverkko Oy:n keskimääräinen henkilöstömäärä oli 108 ja Suomen Energia-Urakointi Oy:n 167. Muissa tytäryhtiöissä ei ollut henkilöstöä vuoden 2015 lopussa.

Tutkimus ja kehitystoiminta

Yhtiö oli mukana SunZeb-tutkimushankeessa, joka vahvisti, että kaukojäähdytyksen avulla rakennuksista saadaan kierrätettyä merkittävä määrä lämpöä takaisin kaukolämpöverkkoon. Tästä lämmöstä huomattava osa on auringosta peräisin olevaa uusiutuvaa energiaa.VTT:n koordinoimassa SunZEB-tutkimushankkeessa selvitettiin tiiviin kaupunkirakentamisen tuomia uusia mahdollisuuksia uusiutuvan energian hyödyntämiseen, energiavirtojen kierrättämiseen ja päästöjen vähentämiseen.

Energian varastointi on osa Helen Oy:n maailman parasta kaupunkienergiaa -kokonaisuutta. Yhtiö on edelläkävijä energian varastoinnissa maailman mittakaavassa. Lämpöä on varastoitu jo pitkään kaukolämpövarastoissa Vuosaaressa ja Salmisaaressa sekä kylmää kaukojäähdytysvarastossa Pasilassa. Uusi Esplanadin jäähdytysvesivarasto otettiin käyttöön keväällä. Energian varastointi mahdollistaa energian joustavan käytön erilaisissa kysyntätilanteissa. Viimeisimpänä energian varastointiin liittyvänä hankkeena toteutetaan Pohjoismaiden suurin sähkövarasto.

Helen Oy osallistui bioenergian tutkimiseen CLIC Innovation Oy:n kautta Tulevaisuuden kestävät bioenergiaratkaisut -tutkimusohjelmassa (BEST). Kyseessä on nelivuotinen suomalaisen teollisuuden ja tutkimuslaitosten yhteinen ohjelma. Päämääränä on luoda uutta ja kestävää bioenergialiiketoimintaa. Helen Oy keskittyi biopolttoaineiden terveys- ja turvallisuusasioihin sekä logistiikan kehittämiseen. Yhtiö osallistui myös CLIC Innovation Oy:n viisivuotiseen hiilidioksidin talteenoton tutkimusohjelmaan (CCSP), erityisesti hiilidioksidin talteenoton teknologian ja konseptien tutkimukseen.

Helen Oy liittyi syksyllä Forum Viriumin jäseneksi. Forum Virium kehittää uusia digitaalisia palveluja yhdessä yritysten, Helsingin kaupungin, muiden julkisten toimijoiden sekä kaupunkilaisten kanssa. Yrityksen tavoitteena on kehittää parempia palveluita, synnyttää uutta liiketoimintaa ja avata uusia yhteyksiä kansainvälisille markkinoille.

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta

Riskienhallinnan tavoitteena on energian toimitusvarmuudesta huolehtiminen sekä konsernin arvon turvaaminen ja kasvattaminen pitkäjänteisesti. Yhtiössä riskienhallinta tarkoittaa järjestelmällistä ja ennakoivaa tapaa tunnistaa, analysoida sekä hallita toimintaan liittyviä epävarmuuksia. Kokonaisvaltainen riskienhallinta on koko organisaation päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava liiketoimintalähtöinen, systemaattinen ja yhtenäinen toimintatapa riskien hallitsemiseksi. Riskit jaetaan eri luokkiin riskienhallinnan kokonaisuuden hahmottamiseksi, riskien vertailemiseksi sekä käsiteltävän aiheen rajaamiseksi.

Johto vastaa siitä, että yhtiössä on sen talouden ja toiminnan laajuuteen ja sisältöön nähden toimiva riskienhallinta ja sisäinen valvonta. Yritys on arvioinut toimintansa laajuuteen ja rakenteeseen nähden kattavasti merkittävimpiä riskejä ja epävarmuustekijöitä sekä muita toiminnan kehittymiseen vaikuttavia seikkoja.

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta on järjestetty viemällä riskienhallinta-ajattelu osaksi kaikkea toimintaa. Energiakaupan osalta on laadittu energiakaupan toimintaperiaatteet ja riskienhallinta -käsikirja. Käsikirja linjaa hallituksen hyväksymät periaatteet energiakaupalle ja siihen liittyvien riskien hallinnalle.

Sähkömarkkinoiden vaihtelut ovat voimakkaita ja ennustettavuuden arvioidaan heikentyvän. Kilpailu sähkön loppuasiakasmarkkinoilla kiristyy. Sähköpörssihintojen vaihtelu aiheuttaa liiketoimintariskejä tukku- ja loppuasiakasmyynnissä sekä sähkön hankinnassa. Konserni varautuu riskeihin suojaamalla hankintaa ja myyntiä johdannaisilla. Polttoaineiden hankinnassa merkittävimmät riskit ovat volyymi- ja hintariski. Näitä riskejä hallitaan mm. hankinta- ja johdannaissopimuksien avulla

Konsernin vakuutukset päivitettiin Suomen Energia-Urakointi Oy:n vakuutuksia lukuun ottamatta. Työeläkevakuutukset ja ryhmähenkivakuutus ovat Kevassa. Muilta osin tehtiin vuoden 2014 aikana kattava vakuutusten kilpailutus vakuutuslajeittain. Uudet vakuutukset tulivat voimaan 1.1.2015 ja ne jakaantuivat kolmelle eri vakuutusyhtiölle. Vakuutusturva kattaa omaisuus-, keskeytys-, vastuu-, henkilö- ja ajoneuvovahingot. Vakuutusten kattavuus ja omavastuutasot on asetettu yhtiöittäin yhtiöiden riskinsietokyvyn mukaisesti.

Ympäristö

Energiatehokkuus, toimitusvarmuus sekä vastuullisuus ovat liiketoiminnan keskeisiä periaatteita. Energiatehokas toiminta perustuu ympäristöä säästävään yhdistettyyn sähkön- ja lämmöntuotantoon sekä kaukolämmitykseen ja kaukojäähdytykseen. Keskitetty energiantuotanto kuuluu EU-ohjauksessa päästökaupan piiriin.

Keskeiseksi ilmastopoliittisten tavoitteiden toteuttamisessa nousee uusiutuvien energiantuotantomuotojen osuuden kasvattaminen nykyisessä tuotantorakenteessa. Hiilidioksidipäästöjä vähennetään biopolttoaineiden käyttöä lisäämällä, rakentamalla aurinko- ja tuulivoimaa, parantamalla energiatehokkuutta ja panostamalla älykkäisiin energiajärjestelmiin, joilla pientuotanto ja hukkaenergiat saadaan hyödynnettyä.

Vuoden 2016 alusta voimaan astunut teollisuuspäästödirektiivi (IE-direktiivi) kiristää voimalaitosten lähipäästöjen eli hiukkasten, rikinoksidien ja typenoksidien päästörajoja monelta osin alle puoleen nykyisestä. Helen Oy:n hiukkaspäästöt ovat entuudestaan olleet erittäin alhaiset ja päästörajojen alapuolella. Hiilivoimaloiden rikinpoistolaitosten toimintaa on tehostettu.

Typenoksidipäästöjen vähentäminen on vaatinut merkittäviä investointeja.
Salmisaareen on toteutettu typenoksidit savukaasuista puhdistava SCR-katalysaattori (Selective Catalytic Reduction). Hanasaaressa typenoksidit puhdistetaan voimalaitoskattilassa SNCR-urearuiskutusjärjestelmällä (Selective Non-Catalytic Reduction).

Energiatuotannon lähipäästöjen vaikutuksia pääkaupunkiseudun ilmanlaatuun seurataan osana Helsingin seudun ympäristöpalvelujen (HSY) tekemää ilmanlaadun tarkkailua. Seurannan mukaan energiatuotannon vaikutukset Helsingin ilmanlaatuun ovat hyvin vähäisiä.

Energiatuotannossa ja – jakelussa Helen Oy:llä on käytössä ISO 14001 -ympäristöjärjestelmä ja toimistotiloissa Green Office -ympäristöohjelma.

Hallituksen esitys voittoa koskeviksi toimenpiteiksi

Emoyhtiö Helen Oy:n jakokelpoinen oma pääoma on 1 323 155 185,70 euroa, joista tilikauden voitto on 67 974 375,03 euroa. Omistajalinjauksen mukaan yhtiö jakaa noin puolet tuloksestaan osinkona. Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että osinkona jaetaan 34 000,00 euroa/osake eli yhteensä 34 000 000,00 euroa ja omaan pääomaan jätetään 33 974 375,03 euroa. Hallitus esittää, että osinko maksetaan 31.3.2016. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä esitetty voitonjako hallituksen näkemyksen mukaan vaaranna yhtiön maksukykyä.

Organisaatio ja tilintarkastajat

Helen Oy:n hallituksen tehtävänä on kehittää ja valvoa yhtiön toimintaa. Yhtiön toiminnan käynnistämisvaiheessa yhtiöllä oli väliaikainen hallitus, jonka puheenjohtajana toimi Tapio Korhonen ja jäseninä Jaana Eklund ja Sami Sarvilinna. Väliaikaisen hallituksen erottua 31.12.2014, hallitukseen kuuluivat ylimääräisen yhtiökokouksen 16.12.2014 päätöksellä 1.1.2015 lukien seuraavat yhdeksän henkilöä: puheenjohtaja Pekka Majuri, varapuheenjohtaja Osmo Soininvaara, Hanna-Maria Heikkinen, Mari Holopainen, Tapio Korhonen, Annukka Mickelsson, Hillevi Mannonen, Mikko Niinivaara ja Jouko Sillanpää. Varsinaisessa yhtiökokouksessa 17.3.2015 hallitus valittiin uudelleen tehtäväänsä toimikaudelle, joka päättyy 2016 pidettävän varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

Tilikauden 1.7.2014 – 31.12.2015 aikana hallitus kokoontui 31 kertaa.

Ylimääräinen yhtiökokous 27.8.2014 päätti osakkeenomistajan pysyvän nimitystoimikunnan perustamisesta ja jäsenten valitsemisesta. Osakkeenomistajan pysyvän nimitystoimikunnan jäseniksi valittiin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mari Puoskari, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tatu Rauhamäki, kaupunginjohtaja Jussi Pajunen, kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Osku Pajamäki ja kaupunginvaltuutettu Sirpa Puhakka. Varsinaisessa yhtiökokouksessa 17.3.2015 kaupunginvaltuutettu Sirpa Puhakan tilalle valittiin kaupunginvaltuutettu Veronika Honkasalo. Mainitun osakkeenomistajan toimielimen tehtävänä on vuosittain valmistella hallituksen jäsenten valintaa ja palkkioita koskevat ehdotukset yhtiökokoukselle ja varmistaa, että hallituksella ja sen jäsenillä on yhtiön tarpeita vastaava riittävä osaaminen ja kokemus.

Hallituksen valiokuntia ovat tarkastusvaliokunta ja nimitys- ja palkitsemisvaliokunta. Valiokunnat avustavat hallitusta sen tehtävien hoitamisessa. Hallitus on hyväksynyt kirjalliset työjärjestykset valiokunnille. Tarkastusvaliokuntaan kuuluivat puheenjohtajana Hillevi Mannonen ja jäseninä Hanna-Maria Heikkinen ja Mari Holopainen. Tarkastusvaliokunta kokoontui vuoden 2015 aikana viisi kertaa. Nimitys- ja palkitsemisvaliokuntaan kuuluivat puheenjohtajana Pekka Majuri ja jäseninä Mikko Niinivaara ja Osmo Soininvaara. Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta kokoontui vuoden 2015 aikana seitsemän kertaa. Valiokuntien toimikausi on yksi vuosi päättyen 2016 pidettävän varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

Helen Oy:n toimitusjohtajana on toiminut DI Pekka Manninen.

Yhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle ja toimitusjohtajan sijaiselle on tilikauden (1.7.2014–31.12.2015) aikana maksettu palkkoja, palkkioita ja luontaisetuja yhteensä 517 544 euroa.

Tilintarkastajana on toiminut KPMG Oy Ab. Vastuunalaisena tarkastajana on toiminut KHT, JHT, Kaija Pakkanen.

Näkymät tulevaisuuteen 

Vuoden 2016 tuloksen ennakoidaan laskevan oleellisesti verrattuna vuoteen 2015. Euroopan ja Suomen talouden ja energiamarkkinoiden epävarmuustekijät heijastuvat edelleen liiketoimintaan. Lähivuosien sähkömarkkinat tulevat ennusteiden mukaan olemaan hyvin vaikeat sähköntuottajille. Uusiutuvan tuotannon määrä kasvaa nopeasti. Hintataso on matala ja hintojen jyrkkä vaihtelu jatkuu ja voimistuu. Suomen hallituksen suunnitelma kiristää sähkön ja lämmön yhteistuotannon hiilidioksidiveroa vaiheittain vaikuttaa toteutuessaan merkittävästi kaukolämmön tuotantokustannuksiin ja heikentää kaukolämmön kilpailukykyä. Pidemmällä aikavälillä erityisesti kehitysohjelmaan liittyvät investointiratkaisut vaikuttavat yhtiön tuloksentekokykyä heikentävästi.

Jaa: