Toimintakertomus

Toimintakertomus

Konserni

Helen-konserni on liiketoiminnallinen kokonaisuus, jonka muodostavat emoyhtiö Helen Oy sekä tytäryhtiöt Helen Sähköverkko Oy, Oy Mankala Ab, Suomen Energia-Urakointi Oy ja Helsingin Energiatunnelit Oy. Osakkuusyhtiöitä ovat Voimapiha Oy sekä Suomen Merituuli Oy.

Helen Oy tarjoaa asiakkailleen sähköä, kaukolämpöä ja -jäähdytystä sekä monipuolisia palveluita energian pientuotantoon sekä asiakkaiden omaan energiankäyttöön ja sen tehostamiseen. Energiaa tuotetaan Helsingissä sijaitsevilla voimalaitoksilla ja lämpökeskuksilla sekä yhtiön omistamien voimaosuuksien kautta. Helen Oy:n omistaa Helsingin kaupunki.

Helen Sähköverkko Oy (100 %) keskittyy sähkömarkkinalain mukaiseen sähköverkkotoimintaan ja tarjoaa asiakkailleen sähkön siirto- ja jakelupalvelut lähes koko Helsingin alueella. Verkkoyhtiön liiketoiminta muodostaa noin 13 % Helen-konsernin liikevaihdosta.

Oy Mankala Ab (100 %) on tuotantoyhtiö, jonka omistuksessa ovat Kymijoella sijaitsevat Mankalan, Ahvenkosken, Klåsarön ja Ediskosken vesivoimalaitokset. Oy Mankala Ab:n omistus Teollisuuden Voima Oyj:stä on 8,1 %, Suomen Hyötytuuli Oy:stä 12,5 % ja Suomen Merituuli Oy:stä 50 %.

Helsingin Energiatunnelit Oy:n (90 %) operatiivinen toiminta alkoi Helen Oy:n tunneliliiketoiminnan siirryttyä yhtiöön. Kaupungin omistusosuus Helsingin Energiatunnelit Oy:stä on 10 %.

Suomen Energia-Urakointi Oy (60 %) on sähköisen yhdyskuntatekniikan palveluyritys, joka tuottaa sähkön siirtoon, jakeluun ja käyttöön sekä tiedonsiirtoon liittyvien verkkojen ja laitteistojen suunnittelu-, asennus- ja käyttöpalveluja. Muut omistajat ovat Vantaan Energia Oy ja Lahti Energia Oy.

Toimintavuosi 2016

Energia-alan murros on käynnissä ja energiajärjestelmän perusteet muuttuvat nopeasti ja peruuttamattomasti, mikä tarkoittaa jatkuvia muutoksia ja haasteita energiantuotannon kannattavuudelle. Suomen ja euroalueen talouden hidas elpyminen vaikuttaa osaltaan Suomessa sähkön kysynnän alhaiseen tasoon. Sähkön tarjonta on kasvanut, kun erilaiset tukimekanismit ovat lisänneet investointeja uusiutuvaan energiaan ja erityisesti ei-säädettävään tuulivoimaan. Samaan aikaan voimalaitoksia poistetaan käytöstä, eikä uusien laitosten rakentaminen markkinaehtoisesti ole taloudellisesti perusteltua. Suomen riippuvuus sähkön tuonnista kasvaa entisestään, mutta siirtoyhteydet rajoittavat sähkön siirtämistä maasta toiseen.

Sähkön hinta pysyi alhaisella tasolla syksyn hetkellistä hintapiikkiä lukuun ottamatta. Vesitilanne heikkeni kesän jälkeen ja samaan aikaan polttoaineiden hinnat nousivat, minkä johdosta sähkön markkinahinta nousi nopeasti. Korkeimmat hinnat olivat marraskuussa normaalia kylmemmän sään aikana. Joulukuussa sähkön hintanoteeraukset kääntyivät laskuun.

Kotitaloussähkön myynnissä kilpailu kiristyi. Hyvin hintavetoinen markkina on edellyttänyt jatkuvaa aktiivisuutta niin myyntitoimenpiteissä kuin tarjousten hinnoittelussakin. Myös yrityssähkön myynnissä kilpailutilanne jatkui haastavana koko vuoden.

Vuoden 2016 kylmä tammikuu ja viileä kesä kasvattivat kaukolämmön kysyntää edellisvuodesta. Kaukojäähdytyksen myynti kasvoi uusien asiakkuuksien myötä merkittävästi.

Konsernin tuloskehitys

Konsernin tulos toteutui ennustettua paremmalla, mutta edellisvuotta selkeästi alhaisemmalla tasolla. Liikevoiton alenemiseen vaikutti merkittävästi sähkön alhainen markkinahinta, pienempi sähkön myyntivolyymi sekä kasvaneet polttoainekustannukset.

Vuoden 2016 liikevaihto oli 782 (746) milj. euroa ja liikevoitto 75 (110) milj. euroa. Kaukolämmön myynti kasvoi edellisestä vuodesta 10 % ja oli 6 633 GWh. Sähkön myyntimäärä 6 649 GWh aleni 7 %. Kaukojäähdytysenergian myynti kasvoi 13 % edellisvuodesta ja oli 141 GWh. Sähkönsiirto Helsingissä kasvoi 2 % ja oli 4 424 GWh.

Konsernin ja emoyhtiön avainluvut

  Konserni   Emoyhtiö  
  2016 2015 2016 2015
Liikevaihto, milj. euroa 782 746 664 634
Liikevoitto, milj. euroa 75 110 53 95
Liikevoitto, % 10 15 8 15
Voitto ennen tp-siirtoja, milj. euroa 52 83 45 83
Investoinnit, milj. euroa 90 115 53 74
Omavaraisuusaste 71 71 75 77
Sijoitetun pääoman tuotto, %  3 4 3 4
Henkilöstö 31.12. 1 269 1 342 1 017 1 067
Taseen loppusumma, M€ 2 720 2 721 2 564 2 510

Investoinnit

Konsernin investoinnit olivat yhteensä 90 milj. euroa. Tuotannon ja jakelun investoinnit vuodelle 2016 olivat 46 milj. euroa. Salmisaaren pellettilämpökeskuksen investointipäätös tehtiin maaliskuussa. Salmisaaresta purettiin öljylämpökeskus ja tehtiin tarvittavat kaapelien sekä putkistojen siirrot. Uuden lämpökeskuksen perustustyöt alkoivat loppuvuodesta.  Kaukolämpö- ja jäähdytysverkostoja rakennettiin 26 kilometriä ja niiden osuus investoinneista oli yhteensä 14 milj. euroa. Sähköverkon investoinnit olivat 33 milj. euroa ja tunneliverkon 3 milj. euroa. Päästöoikeuksia hankittiin 11 milj. eurolla.

Rahoitus

Vuonna 2016 päivitetyn rahoituspolitiikan mukaisesti Helen Oy hoitaa keskitetysti tytäryhtiöiden rahoituksen. Konsernin omavaraisuusaste oli 71 % ja korollisten velkojen määrä tilikauden lopussa 661 milj. euroa.  

Helen Oy:n korollinen velka muodostuu omistajalta otetusta pääomalainasta (157 milj. euroa), omistajalta otetusta ns. seniorilainasta (273 milj. euroa) sekä rahalaitoslainoista (104 milj. euroa). Helsingin kaupungilta otettu pääomalaina voidaan lainansaajan niin haluttaessa ennenaikaisesti palauttaa osittain tai kokonaan. Pääomalainan pääoma voidaan palauttaa vain siltä osin kuin Helen Oy:n vapaan oman pääoman ja kaikkien pääomalainojen määrä maksuhetkellä ylittää yhtiön viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan tai sitä uudempaan tilinpäätökseen sisältyvän taseen mukaisen tappion määrän. Lainan vuotuinen korko on kuusi prosenttia (6 %).

Oy Mankala Ab:n laina Valtion ydinjätehuoltorahastolta oli vuoden 2016 lopussa 84 milj.euroa.

Osakkeet

Helen Oy:n rekisteröity, täysin maksettu osakepääoma on 600 miljoonaa euroa. Osakkeiden kokonaismäärä on 1 000 kpl. Kaikki osakkeet omistaa Helsingin kaupunki.

Merkittävät tapahtumat tilikaudella

  • Suomen suurin aurinkovoimala otettiin käyttöön Helsingin Kivikossa. Aurinkovoimalassa on lähes 3 000 aurinkopaneelia, ja sen arvioitu vuosituotanto vastaa noin 350 kerrostalokaksion vuosikulutusta. Yhteensä Helenin aurinkovoimalat yltävät teholtaan yli megawattiin, mikä on noin 13 % koko Suomen verkkoon kytketystä aurinkosähkötuotannosta.
  • Salmisaareen rakennettavan, suuren pellettilämpökeskuksen rakentaminen aloitettiin. Kyseessä on yksi Suomen suurimmista uusiutuvan energian investoinnista ja laitokseen tulee Suomen suurin pellettikattila. Pellettilämpölaitos valmistuu vuoden 2018 alussa.
  • Helsinkiin, Esplanadin puiston alle rakennettavan uuden lämpöpumppulaitoksen suunnittelu eteni aikataulun mukaisesti. Investointi kattaa kaksi jäähdytystä ja lämpöä tuottavaa, teollisen mittakaavan lämpöpumppua. Ne kasvattavat Esplanadin jäähdytyskeskuksen jäähdytystehon yhteensä 50 megawattiin. Investointi vähentää Helenin hiilidioksidipäästöjä arviolta 20 000 tonnia vuodessa. Uusi lämpöpumppulaitos on tarkoitus ottaa käyttöön kesäksi 2018.
  • Helen alkoi tuottaa kaukolämpöä kotimaisella jätteestä valmistetulla biokaasulla ja lisäsi näin uusiutuvien energianlähteiden käyttöä. Helen toi samalla markkinoille yritysasiakkaille tarjottavan uusiutuvan kaukolämpötuotteen, jonka tuotanto perustuu alkuvaiheessa biokaasuun.
  • Helen Sähköverkko Oy käynnisti rakennustyöt Kalasatamassa. Uusi Kalasataman sähköasema vahvistaa lähialueiden sähkönjakelua ja parantaa sähkönjakelun toimitusvarmuutta. Sähköasema otetaan käyttöön syksyllä 2017. Lisäksi alueelle rakennetaan uutta maanalaista jakeluverkkoa.
  • Pohjoismaiden suurin sähkövarasto Suvilahdessa liitettiin elokuussa osaksi yhteispohjoismaista sähköjärjestelmää. Helen Oy aloitti Helen Sähköverkko Oy:n ja kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj:n kanssa kolmivuotisen sähkövarastojen hyödyntämistä edistävän tutkimushankkeen. Pilottihankkeessa testataan megawattiluokan sähkövaraston tarjoamia uusia mahdollisuuksia: sähkön joustavaa välivarastointia sekä uusia liike-toimintamalleja, joita sähkön varastoinnin avulla voidaan kehittää.
  • Helenissä kehitettiin täysin uudenlainen palvelu kuluttajille, jotka ovat kiinnostuneita vastuullisesta energiankäytöstä ja -tuotannosta. Enne-palvelu tarjoaa jäsenille energiankulutukseen liittyviä hyödyllisiä vinkkejä ja tehostamistoimia, ja siihen voi liittyä kuka tahansa asuinpaikasta tai asumismuodosta riippumatta. Osana Enne-palvelua toteutettiin Lämpölupauskampanja, jossa testattiin kuluttajien halukkuutta toteuttaa lämmön kysyntäjoustoa. Palvelun jäsenet pääsevät vaikuttamaan tulevaisuuden energiaratkaisuihin ja testaamaan niitä ensimmäisten joukossa.

Salmisaareen rakennettava pellettilämpökeskus on yksi Suomen suurimmista uusiutuvan energian investoinneista. 

Tutustu lämpökeskukseen

Pohjoismaiden suurin sähkövarasto Suvilahdessa kehittää joustavaa välivarastointia sekä uusia liiketoimintamalleja.

Tutustu sähkövarastoon

Henkilöstö 

Emoyhtiön henkilöstömäärä oli vuoden lopussa 1 017 (1 067). Vakinaisten määrä oli 976 (1 016) eli 95 % ja määräaikaisten 41 (51). Keskimääräinen henkilöstölukumäärä oli 1 064 (1 111). Eläkkeelle siirtyneiden määrä oli 30 (31) ja uusien vakinaisten rekrytointien 7 (10). Henkilöstön keski-ikä oli 46,6 (46,1) vuotta, heillä palveluvuosia keskimäärin 16,7 (17,5) vuotta. Palkkoja ja palkkioita, sisältäen myös tulospalkkiot, maksettiin 54 milj. (54 milj.) euroa. Lakisääteisten vakuutusten lisäksi koko henkilökunta on vakuutettu vapaa-ajan ryhmätapaturmavakuutuksella.

Helen Sähköverkko Oy:n keskimääräinen henkilöstömäärä oli 104 (108) ja Suomen Energia-Urakointi Oy:n 148 (167). Muissa tytäryhtiöissä ei ollut henkilöstöä vuoden 2016 lopussa.

Tutkimus ja kehitystoiminta

Uusia kaukolämmön tuotantoratkaisuja kartoitettiin laajassa mitassa, konkreettisimmin edistettiin uusien biolämpökeskusten konseptointia. Biolämpökeskukset ovat yksi osa Hanasaari B:n korvausinvestointivaihtoehtojen arviointia sekä uusiutuvien energialähteiden lisäämistavoitetta.

Monivuotiset Clic Innovation Oy:n BEST-, CCS- sekä FLEXe-tutkimusohjelmat ja EU-hanke CITYOPT saatiin päätökseen vuonna 2016. BEST-ohjelman (Sustainable Bioenergy Solutions for Tomorrow) myötä lisättiin bioenergiaosaamista, jota hyödynnetään mm. biolämpökeskusten suunnittelussa. CCS-ohjelman (Carbon Capture and Storage) loppupäätelmänä on, että hiilidioksidin talteenotto ja varastointi voi olla tulevaisuudessa kustannustehokas vaihtoehto ilmastonmuutoksen hillinnässä, kun pyritään suuriin päästövähennystavoitteisiin. FLEXe-hanke (Future Flexible Energy Systems) lisäsi ymmärrystämme kaksisuuntaisesta energiamarkkinan muodostumisesta sekä kuluttajien kiinnostuksesta toimia aktiivisena osana ilmastoneutraalia energiajärjestelmää. CITYOPT-hankkeen tavoitteena oli kartoittaa energianvarastointiratkaisuja Kalasataman ja Östersundomin alueilla ja sen myötä vahvistui investointipäätös Pohjoismaiseen energiajärjestelmään liitetystä Suvilahden sähkövarastosta.

Tutkimus- ja hankekehitystyötä tehtiin monella aihealueella bioenergian eri muotojen ollessa usein yhteinen nimittäjä. Kehitystyötä tehtiin uusien biopolttoaineiden ja hankekonseptien parissa, jotka liittyivät mm. biokaasuun, biohiileen, kiertotalouteen ja lähienergiaratkaisuihin.

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta

Riskienhallinnan tavoitteena on energian toimitusvarmuudesta huolehtiminen sekä konsernin arvon turvaaminen ja kasvattaminen pitkäjänteisesti. Yhtiössä riskienhallinta tarkoittaa järjestelmällistä ja ennakoivaa tapaa tunnistaa, analysoida sekä hallita toimintaan liittyviä epävarmuuksia. Kokonaisvaltainen riskienhallinta on koko organisaation päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava liiketoimintalähtöinen, systemaattinen ja yhtenäinen toimintatapa riskien hallitsemiseksi.

Johto vastaa siitä, että yhtiössä on sen talouden ja toiminnan laajuuteen ja sisältöön nähden toimiva riskienhallinta ja sisäinen valvonta. Yhtiössä on arvioitu toiminnan laajuuden ja rakenteen kannalta merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät sekä muita toiminnan kehittymiseen vaikuttavia seikkoja.

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta on järjestetty viemällä riskienhallinta-ajattelu osaksi kaikkea toimintaa. Energiakaupan osalta on laadittu energiakaupan toimintaperiaatteet ja riskienhallinta -käsikirja. Käsikirja linjaa hallituksen hyväksymät periaatteet energiakaupalle ja siihen liittyvien riskien hallinnalle.  

Vuoden aikana käynnistettiin uusi kokonaisvaltainen riskienhallinnan kehitysohjelma, joka sisältää mm. riskienhallinnan kypsyysmallin ja vuosikellon. Kypsyysmallissa arvioidaan riskienhallinnan nykytaso sekä asetetaan tavoitetaso. Kehittyvä riskienhallinta perustuu toimenpiteisiin, joiden avulla saavutetaan tavoitetaso. Riskienhallinnan taso arvioidaan vuosittain johtoryhmässä. Lisäksi riskienhallinnassa päätettiin yhteisistä toimintatavoista, kehitettiin energiakaupan riskienhallintaa ja riskien arviointimenetelmiä sekä järjestettiin työpajoja riskienhallinnassa.

Sähkömarkkinoiden vaihtelut ovat voimakkaita ja ennustettavuuden arvioidaan heikentyvän. Kilpailu sähkön loppuasiakasmarkkinoilla kiristyy. Sähköpörssihintojen vaihtelu aiheuttaa liiketoimintariskejä tukku- ja loppuasiakasmyynnissä sekä sähkön hankinnassa. Konserni varautuu riskeihin suojaamalla hankintaa ja myyntiä johdannaisilla. Polttoaineiden hankinnassa merkittävimmät riskit ovat volyymi- ja hintariski. Näitä riskejä hallitaan mm. hankinta- ja johdannaissopimuksien avulla

Työeläkevakuutukset ja ryhmähenkivakuutus ovat Kevassa. Muut vakuutukset jakaantuvat kolmelle eri vakuutusyhtiölle. Vakuutusturva kattaa omaisuus-, keskeytys-, vastuu-, henkilö- ja ajoneuvovahingot. Vakuutusten kattavuus ja omavastuutasot on asetettu yhtiöittäin yhtiöiden riskinsietokyvyn mukaisesti.

Ympäristö

Helen Oy:n pitkän aikavälin tavoitteena on ilmastoneutraali energiantuotanto vuoteen 2050 mennessä. Suuntaviivoja on asetettu myös Helsingin kaupunginvaltuuston päätöksessä joulukuussa 2015, jolloin päätettiin Hanasaaren voimalaitoksen toiminnasta luopumisesta vuonna 2024 ja sen tuotannon korvaamisesta uusiutuvalla energialla.

Tavoitteena on tehdä päästöjen vähentämiseksi ja uusiutuvan energian lisäämiseksi investointeja vaiheittain ja hyödyntää kaikki uusien teknologien tarjoamat mahdollisuudet. Uusia energiantuotantoratkaisuja kehitetään myös yhdessä asiakkaiden kanssa. Helen Oy:n energiantuotanto kuuluu EU:n päästökaupan piiriin.

Vuoden 2016 alusta voimaan astunut teollisuuspäästödirektiivi (IE-direktiivi) kiristi voimalaitosten lähipäästöjen eli hiukkasten, rikkidioksidin ja typen oksidien päästörajoja monelta osin alle puoleen aiemmasta. Helen Oy:n hiukkaspäästöt ovat entuudestaan olleet alhaiset ja uusienkin päästörajojen alapuolella. Voimalaitosten rikinpoistolaitoksia säädettiin tehokkaammiksi. Typenoksidipäästöjen vähentäminen edellytti merkittäviä investointeja päästövähennysteknologiaan.

Energiatuotannon lähipäästöjen vaikutuksia pääkaupunkiseudun ilmanlaatuun seurataan osana Helsingin seudun ympäristöpalvelujen (HSY) tekemää ilmanlaadun tarkkailua. Seurannan mukaan energiatuotannon vaikutukset Helsingin ilmanlaatuun ovat hyvin vähäisiä.

Helen Oy:n sähkön tuotanto sekä lämmön ja jäähdytyksen tuotanto ja jakelu on sertifioitu ISO 14001 -ympäristöjärjestelmästandardin mukaisesti. Helen Sähköverkko Oy:llä on käytössä standardien ISO 9001, ISO 14001 ja OHSAS 18001 mukainen integroitu toimintajärjestelmä. Toimistotilojen ympäristövaikutuksia hallitaan Green Office -ympäristöohjelman avulla.

Helenin tavoitteena on ilmastoneutraali energiajärjestelmä vuoteen 2050 mennessä. 

Lue lisää vastuullisuusraportista

Kehitämme energiajärjestelmäämme investoimalla uusiutuvaan energiaan ja päästöjen vähentämiseen. 

Lue lisää vastuullisuusraportista

Yhtiökokous

Vuonna 2016 Helen Oy:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 21.3. Varsinaisessa yhtiökokouksessa käsiteltävien varsinaisten asioiden lisäksi yhtiökokous päätti palauttaa Helsingin kaupungille sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta pääomaa luovuttamalla Helsingin kaupungille 40.000 kappaletta Helsingin Energiatunnelit Oy:n osakkeita.

Tilintarkastajaksi valittiin KPMG Oy Ab (päävastuullinen tilintarkastaja KHT, JHT Kaija Pakkanen)

Tämän lisäksi omistaja on 18.1.2016 antanut osakkeenomistajan yksimielisellä päätöksellä hallitukselle toimiohjeena kehotuksen toteuttaa kehitysohjelma kaupunginvaltuuston 2.12.2015 tekemän päätöksen mukaisesti erilliseen lämmöntuotantoon perustuvan hajautetun ratkaisun mukaisena, ja siten, että Hanasaaren nykyisen energiahuoltoalueen käyttötarkoitusta muutetaan biolämpökeskusten valmistuttua 31.12.2024 mennessä siten, että voimalaitostoiminta alueella päättyy ja voimalaitos suljetaan.

Yhtiökokouksessa 21.3.2016 osakkeenomistajan pysyvän nimitystoimikunnan jäseneksi valittiin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mari Puoskari, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tatu Rauhamäki, kaupunginjohtaja Jussi Pajunen, kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Osku Pajamäki ja kaupunginvaltuutettu Veronika Honkasalo. Osakkeenomistajan päätöksellä 14.11.2016 nimitystoimikunnasta eronneen kaupunginvaltuuston puheenjohtajan Mari Puoskarin tilalle valittiin kaupunginhallituksen konsernijaoston puheenjohtaja Tuuli Kousa. Osakkeenomistajan nimitystoimikunta kokoontui vuoden 2016 aikana neljä kertaa.

Hallitus

Hallitukseen kuuluivat 21.3.2016 pidettyyn varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka seuraavat yhdeksän henkilöä: puheenjohtaja Pekka Majuri, varapuheenjohtaja Osmo Soininvaara, Hanna-Maria Heikkinen, Mari Holopainen, Tapio Korhonen, Annukka Mickelsson, Hillevi Mannonen, Mikko Niinivaara ja Jouko Sillanpää. Varsinaisessa yhtiökokouksessa 21.3.2016 hallitukseen valittiin uudelleen tehtäviinsä puheenjohtaja Pekka Majuri, varapuheenjohtaja Osmo Soininvaara, Hanna-Maria Heikkinen, Mari Holopainen, Annukka Mickelsson, Hillevi Mannonen, Mikko Niinivaara, Jouko Sillanpää, ja uutena jäsenenä Marko Karvinen. Hallituksen jäsen Mikko Niinivaara ilmoitti 24.8.2016 jäävänsä pois Helen Oy:n hallituksesta. Tilikauden 1.1.2016 – 31.12.2016 aikana hallitus kokoontui 14 kertaa.  

Hallituksen valiokunnat

Hallituksen valiokuntia ovat tarkastusvaliokunta ja henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta. Valiokunnat avustavat hallitusta sen tehtävien hoitamisessa.  Hallitus nimitti jäsenistään tarkastusvaliokunnan ja henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan. Kumpaankin valiokuntaan kuuluu vähintään kolme jäsentä. Tarkastusvaliokuntaan kuuluivat puheenjohtajana Hillevi Mannonen ja jäseninä Hanna-Maria Heikkinen ja Mari Holopainen. Valiokunnan kokouksiin osallistuvat säännöllisesti tilintarkastaja, talousjohtaja ja lakiasiainjohtaja valiokunnan sihteerinä sekä muut valiokunnan kulloinkin kutsumat asiantuntijat. Tarkastusvaliokunta kokoontui vuoden 2016 aikana kahdeksan kertaa.

Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokuntaan kuuluivat puheenjohtajana Pekka Majuri ja jäseninä Mikko Niinivaara ja Osmo Soininvaara. 21.3.2016 pidetyn varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen hallitus valitsi keskuudestaan henkilöstö- ja palkitsemisvaliokuntaan lisäksi uutena jäsenenä Annukka Mickelssonin. Jäsen Mikko Niinivaara ilmoitti 24.8.2016 jäävänsä pois Helen Oy:n hallituksesta ja siten myös valiokunnasta. Valiokunnan kokouksiin osallistuvat säännöllisesti toimitusjohtaja ja lakiasiainjohtaja valiokunnan sihteerinä. Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta kokoontui vuoden 2016 aikana viisi kertaa. Valiokuntien toimikausi on yksi vuosi päättyen 2017 pidettävän varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

Toimitusjohtaja

Helen Oy:n toimitusjohtajana on toiminut DI Pekka Manninen.

Yhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle ja toimitusjohtajan sijaiselle on tilikauden aikana maksettu palkkoja, palkkioita ja luontaisetuja yhteensä 558 759 (517 544) euroa.

Hallituksen esitys voittoa koskeviksi toimenpiteiksi

Emoyhtiö Helen Oy:n jakokelpoinen oma pääoma on 1 305 913 007,30 euroa, josta edellisten tilikausien voitto on 33 974 375,03 euroa ja tilikauden voitto 20 766 238,82 euroa. Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että osinkona jaetaan 20 383,12 euroa/osake eli yhteensä 20 383 120,00 euroa ja voittovaroihin jätetään 34 357 493,85 euroa. Hallitus esittää, että osinko maksetaan 31.3.2017. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä esitetty voitonjako hallituksen näkemyksen mukaan vaaranna yhtiön maksukykyä.

Näkymät tulevaisuuteen   

Vuoden 2017 tuloksen ennakoidaan toteutuvan vuoden 2016 tasolla. Euroopan ja Suomen talouden ja energiamarkkinoiden epävarmuustekijät heijastuvat edelleen liiketoimintaan. Lähivuosien sähkömarkkinat tulevat ennusteiden mukaan olemaan haastavat sähköntuottajille. Epävarmuus tulevasta näkyy sähkön hinnan volatiliteetin kasvuna.

Sähkön tukkuhinta pysyy Pohjoismaissa alhaisena tulevina vuosina, eikä olennaisia merkkejä sähkön hinnan kohoamisesta ole näköpiirissä. Suomessa ennakoidaan jopa sähkön hinnan laskua Olkiluoto 3:n päästessä tuotantoon 2018 aikana. Sähköntuotantoon investoiminen ei ole kannattavaa ilman tukia. Erityisesti tuettu tuulivoima heiluttaa sähkön hintaa lyhyellä aikavälillä pohjoismaisilla markkinoilla ja korkeampia hintoja voidaan ennakoida ainoastaan talviaikaan, jolloin tehosta voi olla hetkellisesti niukkuutta.

Euroopan komission vuodenvaihteessa julkaisema talvipaketti tulee muodostamaan kattavan energia- ja ilmastopolitiikan ohjauskehikon 2020-luvulle. Kansallisen energia- ja ilmastostrategian toimeenpano tulee vaikuttamaan merkittävästi kotimaisen energiantuotannon tulevaisuuteen.

Hanasaari B:n korvausinvestointivaihtoehtojen arviointi on jatkunut ja aikataulua on täsmennetty. Seuraavia investointipäätöksiä on odotettavissa aikaisintaan 2019 aikana. Helenin energiatulevaisuuden ratkaisu näyttää monien vaihtoehtojen yhdistelmältä, suurten yksittäisten kertainvestointien aika näyttää olevan ohi. Pidemmällä aikavälillä kehitysohjelmaan liittyvät investointiratkaisut heikentävät yhtiön tuloksentekokykyä.

Jaa: