Toimintakertomus

Toimintakertomus

Konserni

Helen-konsernin muodostavat emoyhtiö Helen Oy sekä tytäryhtiöt Helen Sähköverkko Oy, Oy Mankala Ab, Suomen Energia-Urakointi Oy ja Helsingin Energiatunnelit Oy. Osakkuusyhtiöinä tilinpäätökseen on yhdistelty Liikennevirta Oy, Voimapiha Oy sekä Suomen Merituuli Oy.

Helen Oy tarjoaa asiakkailleen sähköä, kaukolämpöä ja -jäähdytystä sekä monipuolisia palveluita energian pientuotantoon sekä asiakkaiden omaan energiankäyttöön ja sen tehostamiseen. Energiaa tuotetaan Helsingissä sijaitsevilla voimalaitoksilla ja muilla tuotantolaitoksilla sekä yhtiön omistamien voimaosuuksien kautta. Helen Oy:n omistaa Helsingin kaupunki.

Helen Sähköverkko Oy (100 %) keskittyy sähkömarkkinalain mukaiseen sähköverkkotoimintaan ja tarjoaa asiakkailleen sähkön siirto-ja jakelupalvelut lähes koko Helsingin alueella. Verkkoyhtiön liiketoiminta muodostaa noin 13 % Helen-konsernin liikevaihdosta.

Oy Mankala Ab (100 %) on tuotantoyhtiö, jonka omistuksessa ovat Kymijoella sijaitsevat Mankalan, Ahvenkosken, Klåsarön ja Ediskosken vesivoimalaitokset. Oy Mankala Ab:n omistus Teollisuuden Voima Oyj:stä on 8,1 %, Suomen Hyötytuuli Oy:stä 12,5 % ja Suomen Merituuli Oy:stä 50 %.

Helsingin Energiatunnelit Oy (90 %) palvelee energia- vesihuolto- ja tietoliikenneverkkoja. Helsingin kaupungin omistusosuus Helsingin Energiatunnelit Oy:stä on 10 %.

Suomen Energia-Urakointi Oy (60 %) on sähköisen yhdyskuntatekniikan palveluyritys, joka tuottaa sähkön siirtoon, jakeluun ja käyttöön sekä tiedonsiirtoon liittyvien verkkojen ja laitteistojen suunnittelu-, asennus- ja käyttöpalveluja. Muut omistajat ovat Vantaan Energia lyja Lahti Energia Oy.

Toimintavuosi 2018

Helenin liiketoimintavuosi 2018 toteutui tuloksellisesti erinomaisesti. Pohjoismaisen sähkön markkinahinta oli koko vuoden korkealla tasolla ja nousi voimakkaasti toisella vuosipuoliskolla vähäsateisen loppuvuoden sekä nousseiden polttoaine- ja päästöoikeuskustannusten seurauksena. Sähkön tuotantomäärä lisääntyi hinnan nousun myötä selvästi normaalitasosta. 

Kaukolämpö ja -jäähdytysmarkkinoilla kehitys jatkui vahvana ja kaukojäähdytykselle lämmin kesä oli ennätyksellinen. Heinäkuun hellepäivinä jäähdytyksen tarve tuplaantui vuoden 2017 vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Jäähdytystä tuotettiin täydellä teholla Katri Valan ja Esplanadin lämpöpumppulaitoksissa ja Salmisaaren voimalaitoksella. Apuna olivat lisäksi Helenin maanalalaiset jäähdytysvarastot.

Sähkön vähittäismarkkinoilla kilpailutilanne jatkui kireänä. Pienasiakassähkön asiakasmäärää pystyttiin tästä huolimatta kasvattamaan.

Uusien tuotteiden ja palveluiden konseptointi edistyi, mutta tuotteiden vienti markkinoille sujui odotuksia verkkaisemmin. Helenin omaa toimintaa kehitettiin ja tehostettiin edelleen. Uusia toimintamalleja otettiin käyttöön ja tuotannossa ja kunnossapidossa pystyttiin toimintaa kehittämällä alentamaan kustannuksia ja parantamaan Helenin kilpailukykyä. 

Voimalaitosten käytettävyys oli edelleen korkealla tasolla, sähkönjakelun toimitusvarmuus Helsingissä laski hieman tavoitetasosta. Suurin vaikuttava tekijä tähän oli heinäkuussa tapahtunut pitkäkestoinen noin 12 tunnin keskeytys Katajanokalla.

Vesitilanne oli kokonaisuutena normaalivuotta huomattavasti alhaisemmalla tasolla ja Oy Mankala Ab: n voimalaitoksilla on käynnissä suurin investointijakso vuosikymmeniin.

Konsernin tuloskehitys

Konsernin tulos parani vuodesta 2017. Liikevaihdon kasvuun vaikuttivat kaukolämmön kustannusperusteiset hinnanmuutokset sekä sähkön markkinahinnan nousu. Helen Oy pystyi hyödyntämään sähkön markkinatilannetta ja kasvattamaan liikevoittoa onnistuneilla toimenpiteillä sähkön tukkumarkkinoilla. Myös Helen Sähköverkko Oy:n liikevaihto ja kannattavuus kehittyivät positiivisesti.

Vuoden 2018 liikevaihto oli 930 milj. euroa (805 vuonna 201 7) ja liikevoitto 131 (81) milj. euroa. Sähkön myyntimäärä, 6 578 GWh, kasvoi 7 %. Kaukolämmön myynti oli 6 702 GWh, kasvua 1 % edellisvuodesta. Kaukojäähdytysenergian myynti kasvoi 32 % ja oli 188 GWh. Sähkönsiirto Helsingissä toteutui edellisen vuoden tasolla, 4 414 GWh.

Konsernin ja emoyhtiön avainluvut

  Konserni   Emoyhtiö  
  2018 2017 2018 2017
Liikevaihto, milj. euroa 930 805 792 681
Liikevoitto, milj. euroa 131 81 88 51
Liikevoitto, % 12 10 11 7
Voitto ennen tp-siirtoja, milj. euroa 112 60 106 66
Investoinnit, milj. euroa 65 95 35 49
Omavaraisuusaste 73 72 77 76
Sijoitetun pääoman tuotto, %  5 3 5 4
Henkilöstö 31.12. 1 080 1 144 838 888
Taseen loppusumma, milj. euroa 2 758 2 732 2 629 2 584

Omavaraisuusaste, % = 100 * omat varat / taseen loppusumma
Omat varat = taseen oma pääoma + vapaaehtoiset varaukset + poistoero verovelalla vähennettynä
Sijoitetun pääoman tuotto, % = 100 * (voitto ennen tp-siirtoja + rahoituskulut + verot) / sijoitettu pääoma keskimäärin
Sijoitettu pääoma = oma pääoma + korolliset velat

Investoinnit

Helen investoi erityisesti uusiutuvan energian lisäämiseen kaukolämmöntuotannossa, energian kierrätykseen lämpöpumppujen avulla sekä toimitusvarmuuteen energiaverkoissa.

Konsernin investoinnit olivat yhteensä 65 milj. euroa. Emoyhtiön tuotantorakenteeseen tehdyt investoinnit olivat yhteensä 32 milj. euroa josta kaukolämpö- ja jäähdytysverkostojen osuus oli yhteensä 15 milj. euroa. Sähköverkon investoinnit olivat 26 milj. euroa ja tunneliverkon 2 milj. euroa. Muut investoinnit kohdistuivat pääasiassa uusiin palveluihin sekä vesivoimatuotantoon.

Rahoitus

Rahoituspolitiikan mukaisesti Helen Oy hoitaa keskitetysti myös tytäryhtiöiden rahoituksen. Konsernin omavaraisuusaste oli 73 % ja korollisten velkojen määrä tilikauden lopussa 569 milj. euroa.

Helen Oy:n korollinen velka muodostuu omistajalta otetusta pääomalainasta 157 milj. euroa, omistajalta otetusta ns. seniorilainasta 232 milj. euroa sekä rahalaitoslainoista 62 milj. euroa.

Helen Sähköverkko Oy:llä on konsernin ulkopuolista lainaa 34,5 milj. euroa. Oy Mankala Ab:n laina Valtion ydinjätehuoltorahastolta oli tilikauden lopussa 84 milj.euroa.

Helen Oy:llä on 100 milj. euron yritystodistusohjelma, jota ei toistaiseksi ole käytetty.

Osakkeet

Helen Oy:n rekisteröity, täysin maksettu osakepääoma on 600 miljoonaa euroa. Osakkeiden kokonaismäärä on 1 000 kpl. Kaikki osakkeet omistaa Helsingin kaupunki.

Merkittävät tapahtumat tilikaudella

  • Salmisaaren pellettilämpölaitos vihittiin käyttöön. Puupelletillä korvataan kivihiilen käyttöä Helenin kaukolämmön tuotannossa. Lämpölaitoksen pellettikattila on Suomen suurin (92 MW), ja se tuottaa uusiutuvaa kaukolämpöä 25 000 kerrostaloasukkaan tarpeisiin.
  • Helen päätti rakentaa Mustikkamaan vanhoihin öljyluoliin Suomen suurimman lämpövaraston, jossa voidaan varastoida kaukolämpöä. Tilavuudeltaan 260 000 m3:n lämpövarasto mahdollistaa lisää energiatehokkuutta ja vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Lämpövarasto valmistuu tuotantokäyttöön 2021.
  • Helen ja Skanska esittelivät suunnitelman toteuttaa Helsingin Kruunuvuorenrannan vanhoihin öljyluoliin lajissaan maailman ensimmäisen lämpöenergian kausivaraston. Helenin suunnittelemassa energiaratkaisussa hyödynnetään uudella tavalla auringon lämmittämää merivettä sekä asuinrakennusten kierrätyslämpöä.
  • Helen julkisti loT-kehityshankkeen lämmön kysyntäjoustosta, joka toteutetaan yhdessä Helsingin kaupungin asunnot Oy:n (Heka) kanssa. Helen tuo Hekan asuntoihin uuden sisälämpötilan ja kosteuden mittaus- ja raportointipalvelun, jonka avulla asuinkerrostalojen energiatehokkuutta voidaan parantaa kustannustehokkaasti ja helposti.
  • Esplanadin puiston alla noin 50 metrin syvyydessä sijaitseva maanalainen lämpöpumppulaitos valmistui. lsoilla lämpöpumpuilla tuotetaan sekä kaukolämpöä että kaukojäähdytystä ja niillä otetaan talteen merkittävä määrä kiinteistöjen hukkalämpöjä hyödynnettäväksi lämmöntuotannossa. Lämpöpumput korvaavat fossiilisia polttoaineita Helenin energiantuotannossa ja vähentävät hiilidioksidipäästöjä yli 20 000 tonnia vuodessa.
  • Helen teki investointipäätöksen uudesta lämpöpumpusta täydentämään Sörnäisissä Katri Valan puiston alla sijaitsevaa lämpö- ja jäähdytyslaitosta. Uuden lämpöpumpun ansiosta laitoksen tuotantomäärä kasvaa jopa 30 %. Samalla Itämeren lämpökuormitus pienenee merkittävästi, kun puhdistetun jäteveden lämpö saadaan entistä tehokkaammin talteen.
  • Helen toi markkinoille ensimmäisenä Suomessa kotitalousasiakkaille suunnitellun tuottajapaketin, jossa on aurinkopaneelit ja sähkövarasto räätälöitynä pakettina. Sähkövaraston avulla pientuottaja saa aurinkopaneeleistaan suuremman hyödyn ja samalla tulee kysyntäjouston kautta osaksi Helenin virtuaalivoimalaitosta ja tulevaisuuden älykkäitä sähkömarkkinoita.
  • Suvilahden sähköasemalle Helsinkiin asennettiin uusi 84 paneelin aurinkoseinä, jolla testataan seinäpaneelien tuottoa. Aurinkoseinä on toteutettu uudella tavalla ja integroitu suoraan sähköasemarakennukseen siten, että aurinkopaneelit muodostavat uuden seinäpinnan.
  • Helen selvittää eri vaihtoehtoja uusien biolämpölaitosten rakentamisesta Helsinkiin. Tattarisuolle suunniteltavan laitoksen ym päristövaikutusten arviointi (YVA) jatkuu Uudenmaan ELY-keskuksen antaman lausunnon mukaisesti siten, että YVA-selostuksessa on mukana uusi tonttivaihtoehto Tattarisuon teollisuusalueen eteläpuolelta.
  • Helen oli jälleen energiayhtiöiden vastuullisin brändi. Helen oli toista vuotta peräkkäin suomalaisten energiayhtiöiden ykkönen Pohjoismaiden laajimmassa Sustainable Brand lndexTM -bränditutkimuksessa.
  • Helen palkittiin myös yhtenä maailman parhaista energia-alan brändeistä kansainvälisessä energia-alan CHARGE-brändikilpailussa. Palkitut brändit valittiin asiantuntijapaneelin, asiakastutkimuksen ja riippumattoman analyysin tulosten perusteella. Helen oli mukana kilpailun suurimmassa, tunnettujen brändien sarjassa.
  • Helen palkittiin Vuoden turvallisena organisaationa ja Helenin Mats Fagerström Vuoden turvallisuuspäällikkönä Finnish Security Awards 2018 —tilaisuudessa.
  • Kaukolämpöön liitettiin vuonna 2018 ennätyspaljon tehoa Helsingissä. Uusia liittymiä rakennettiin 80 megawatin verran, mikä vastaa kaksinkertaisesti Mäntsälän kaukolämpöjärjestelmän liittymistehoa. Kaukolämpöön on yhden vuoden aikana liitetty viimeksi enemmän tehoa 1970-luvulla.
  • Helenistä ja saksalaisesta E.ONista tuli Liikennevirran pääomistajia, kun E.ON tuli mukaan Liikennevirran toimintaan. Helenin osakkuusyhtiö Liikennevirta Oy:n (Virta) toiminta laajenee ja kansainvälistyy vauhdilla. Virran omistuspohjaa on kehitetty suunnattujen osakeantien ja osakekauppojen kautta siten, että Helen ja E.ON omistavat yhtiöstä enemmistön.
  • Helen toi markkinoille uuden kaukolämmön palvelun, älykkään lämmönjakokeskuksen, joka säästää energiaa ja pienentää asukkaiden lämmityskustannuksia. Helen tarjoaa taloyhtiöille uuden palvelukokonaisuuden, joka kattaa lämmönjakokeskuksen uusinnan, laitteiston huollot ja korjaukset sekä rakennuksen sisäolosuhteiden optimoinnin.
  • Helen julkisti avoimen kaukolämmön palvelun, jolla lisätään lämmön hankinnan monimuotoisuutta ja edistetään kiertotaloutta sekä ilmastoneutraalia energiantuotantoa. Ensimmäisessä vaiheessa kaksisuuntainen lämpökauppa on tarkoitettu sellaisille Helenin kaukolämpöä käyttäville kiinteistöille, yrityksille ja asuintaloille, joiden toiminnassa syntyvä lämpö sopii sellaisenaan kaukolämpöverkossa hyödynnettäväksi.
  • Helen ja Messukeskus sopivat suuren aurinkovoimalan rakentamisesta Messukeskuksen katolle. Voimalaan tulee yli 2000 paneelia, joita Helenin asiakkaat voivat vuokrata omiksi nimikkopaneeleikseen.
  • Helen ja MobilePay sopivat yhteistyöstä, jonka myötä mobiilimaksaminen Helenin sähkölaskuissa tulee mahdolliseksi ensi vuonna. Helen on Suomessa ensimmäinen yritys, joka ottaa mobiilimaksamisen käyttöön yhtenä laskutusvaihtoehtona.
  • Helen Sähköverkko Oy allekirjoitti Fingrid Oyj:n ja Helsingin kaupungin kanssa yhteistyösopimuksen Helsingin alueen sähkönsiirtoverkkoratkaisua koskevan selvityksen tekemisestä. Keskeisenä ajatuksena on, että aikaistamalla Fingridin kantaverkon 7 laajenemista Helsinkiin voitaisiin keventää Helen Sähköverkon 110 kV verkon kaapelointeja ja alentaa Helsingin kaupungille koituvia johtosiirtokustannuksia.

Henkilöstö

Helen Oy:n henkilöstömäärä oli vuoden lopussa 838 (888). Vakituisten työntekijöiden määrä oli 816 (852) ja määräaikaisten 22 (36). Keskimääräinen henkilöstölukumäärä oli 870 (962). Henkilöstön keski-ikä oli 47,0 (46,7) vuotta ja työsuhteen pituus keskimäärin 16,9 (16,6) vuotta. Palkat olivat vuonna 2018 47,3 milj. (49,3 milj.) euroa.

Helen Sähköverkko Oy:n henkilöstömäärä oli vuoden lopussa 98 (108). Vakituisten työntekijöiden määrä oli 96(105) ja määräaikaisten 2(3). Keskimääräinen henkilöstölukumäärä oli 105 (106). Henkilöstön keski-ikä oli 44,9 (44,5) vuotta ja työsuhteen pituus keskimäärin 13,9 (14,2) vuotta. Palkat olivat vuonna 2018 6,6 milj. (6,6 milj.) euroa.

Suomen Energia-Urakointi Oy:n henkilöstömäärä oli vuoden lopussa 144 (148). Vakituisten työntekijöiden määrä oli 142 (142) ja määräaikaisten 2(6). Keskimääräinen henkilöstölukumäärä oli 145 (155). Henkilöstön keski-ikä oli 46,2 (46,8) vuotta ja työsuhteen pituus keskimäärin 11,8 (12,0) vuotta. Palkat olivat vuonna 2018 6,5 milj. (6,3 milj.) euroa.

Muissa tytäryhtiöissä, Oy Mankala Ab ja Helsingin Energiatunnelit Oy:ssä ei ollut henkilöstöä vuoden 2018 lopussa.

Tutkimus ja kehitystoiminta

Suomen hallitus on päättänyt valmistella lainsäädännön kivihiilen käytön kieltämisestä energiantuotannossa vuodesta 2029 alkaen, lakiesitys oli vuoden vaihteessa eduskunnan käsiteltävänä. Hanasaaren ja Salmisaaren nykytuotannon korvaavia ratkaisuja tarkastellaan kokonaisuutena. Hanasaaren korvaamisen osaratkaisuna olevan biolämpölaitoksen suunnittelupäätöksen valmistelu on käynnissä, tavoitteena Helenin hallituksen päätös talvella 2019. Vaihtoehtoina ovat Vuosaaren hakelämpölaitos, Tattarisuon hakelämpölaitos ja/tai Patolan pellettilämpölaitos. Biolämpölaitosten lisäksi on investoitu ja valmistellaan investointeja lämpöpumppuihin ja energiavarastoihin. Salmisaaren lämmöntuotantoa korvaavien ratkaisujen selvittäminen on käynnissä. Tarkastelussa ovat polttoainekonversiot, uudet tuotantolaitokset sekä ei-polttamiseen perustuvat ratkaisut (mm. erilaiset lämpöpumppuratkaisut eri lämmönlähteistä, geoterminen energia, teollisten hukkalämpöjen hyödyntäminen ja modulaariset ydinreaktorit).

T&K-toiminta muodostuu eri teknologioiden, palveluiden, yhteistyömallien ja konseptien kehittämisestä. Tutkimustoiminnan painopisteenä ovat olleet tutkimushankkeet kiertotalousjakeiden monipuoliseksi hyödyntämiseksi sekä arvokkaammiksi lopputuotteiksi (biopolttonesteet, raaka-aineet) että lämmöksi.

EU-rahoitteisessa, VTT:n koordinoimassa, FLEXCHX-hankkeossa (Flexible combinod production of power, heat and transport fuels from renewable energy sources) kehitetään tulevaisuuden energiajärjestelmien konsepteja, jossa uusiutuvat energiantuotantomuodot, kuten aurinko-ja tuulienergia, ovat nykyhetkeä merkittävämpänä osana kokonaissähköntuotantoa. Hankkeessa haetaan parhaita toimintamalleja sähkön-ja lämmöntuotannon kausivaihtelujen tasapainottamiseksi. Esimerkiksi halvan sähkön hinnan aikana voidaan sähköstä tuottaa esimerkiksi uusiutuvia liikennepolttoaineita Power-to-X menetelmällä.

Helen osallistuu myös VTT:n koordinoimaan VaBiSys (Value-optimised use of biomass in a flexible energy infrastructure) tutkimushankkeeseen, joka toimii osana EU:n Horisontti 2020:n ERA-NET hankkeita. Hankkeessa mallinnetaan tulevaisuuden teknologiakehitystä ja -ratkaisuja erityisesti biomassan käytön näkökulmasta ottaen huomioon biomassan kestävyyskriteerit sekä kehittyvät teknologiat myös muilla biotaloussektoreilla.

Helen julkisti IoT-kehityshankkeen lämmön kulutusjoustosta, joka toteutetaan yhdessä Helsingin kaupungin asunnot Oy:n (Heka) kanssa. Kulutusjoustoa analysoidaan eri palvelukumppanien kanssa Hekan kiinteistöissä toteuttamalla lämmönohjauksia lämmityskauden 2018-2019 aikana. Tavoitteena on selvittää lämmön kulutusjouston toteuttavuutta kiinteistöissä, vaikutuksia asumisolosuhteisiin ja arvioida jouston merkitystä osana kaukolämmön kokonaisjärjestelmää.

Helen on mukana yhdessä Helen Sähköverkko Oy:n ja VTT:n kanssa SysFlex EU hankkeessa. Helenin tavoitteena hankkeessa on kehittää ja demonstroida uusia markkinaehtoisia joustoteknologioita ja tuotteita kantaverkon sekä jakeluverkon tarpeisiin. Osana hanketta Helen kehitti yhdessä Liikennevirran kanssa sähköauton latauspisteiden joustoon aggregointialustaa. Lisäksi hankkeessa on analysoitu sähköautojen lataustapahtumien ennustettavuutta ja sen joustopotentiaalia.

Helen jatkoi yhteistyötä kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj:n kanssa säätösähkömarkkinoiden aggregointipilotoinnissa. Aggregoinnin tavoitteena on yhdistellä sähkön kulutuksen tai tuotannon säätöön kykeneviä pienkohteita ja näin saada taloudellista hyötyä osallistumisesta sähköjärjestelmän tehotasapainon ylläpitoon. Pilotissa kerätään käytännön kokemuksia muun muassa aggregoitujen tarjousten jättämisestä, kauppojen kirjauksista ja tasevirheen käsittelystä sekä eri osapuolten välisestä tiedonvaihdosta säätösähkömarkkinoilla.

Helen on mukana mySMARTLife EU-hankkeessa, jossa testataan uusia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi kaupungeissa. Tavoitteena on, että Helsingissä testattavia ratkaisuja on mahdollista myöhemmin hyödyntää muissa kaupungeissa Suomessa ja muissa maissa. Vuonna 2018 hankkeessa toteutettiin lämmön kulutusjouston rajapinta, jota pilotoitiin Merihaassa. Kohteessa tutkittiin myös asukkaiden kokemaa lämpötilaa, kun kulutusjoustoja aktivoitiin. Osana hanketta Helen ja VTT on rakentanut simulointimallia, jolla tarkoitus tutkia kaukolämpöverkon menoveden alentamisen vaikutusta Talin alueella. Lisäksi hankkeessa toteutettiin muun muassa viisi aurinkopaneelipenkkiä ja yksi sähköpyörien latausasema Helsinkiin.

Helen osallistui energia-alan yritysten kasvuohjelmaan, Kasvupolkuun, jossa haetaan uusia innovaatioita, ideoita ja liiketoimintamalleja. Kasvupolkuun osallistuminen on osa yhteistyötä, jota Helen tekee kasvuyritysten kanssa ja jonka tavoitteena on tunnistaa uusia lupaavia kumppaniyrityksiä, kasvattaa yhteistä myyntiä ja toimia kasvun mahdollistajina myös omistusjärjestelyiden kautta.

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta

Riskienhallinnan tavoitteena on energian toimitusvarmuudesta huolehtiminen sekä konsernin arvon turvaaminen ja kasvattaminen pitkäjänteisesti. Yhtiössä riskienhallinta tarkoittaa järjestelmällistä ja ennakoivaa tapaa tunnistaa, analysoida sekä hallita toimintaan liittyviä epävarmuuksia. Kokonaisvaltainen riskienhallinta on koko organisaation päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava liiketoimintalähtöinen, systemaattinen ja yhtenäinen toimintatapa riskien hallitsemiseksi.

Johto vastaa siitä, että yhtiössä on sen talouden ja toiminnan laajuuteen ja sisältöön nähden toimiva riskienhallinta ja sisäinen valvonta. Yhtiössä on arvioitu toiminnan laajuuden ja rakenteen kannalta merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät sekä muita toiminnan kehittymiseen vaikuttavia seikkoja.

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta on järjestetty viemällä riskienhallinta-ajattelu osaksi kaikkea toimintaa. Energiakaupan osalta on laadittu energiakaupan toimintaperiaatteet ja riskienhallinta -käsikirja. Käsikirja linjaa hallituksen hyväksymät periaatteet energiakaupalle ja siihen liittyvien riskien hallinnalle.

Kokonaisvaltainen riskienhallinnan kehitysohjelma sisältää mm. riskienhallinnan kypsyysmallin ja vuosikellon. Kypsyysmallissa arvioidaan riskienhallinnan nykytaso sekä asetetaan tavoitetaso. Kehittyvä riskienhallinta perustuu toimenpiteisiin, joiden avulla saavutetaan tavoitetaso. Riskienhallinnan taso arvioidaan vuosittain johtoryhmässä.

Strategiset riskit

Liiketoiminnan pitkäjänteisen kehittämisen keskeinen epävarmuustekijä on toimintaympäristö, jossa poliittisen päätöksenteon seurauksena ohjausmekanismit, tavoitteet ja aikataulut muuttuvat jatkuvasti. Tällaisessa tilanteessa ilmastoneutraaliin energiantuotantoon liittyvien investointien pitkäjännitteinen suunnittelu on haastavaa.

Taloudelliset riskit

Liiketoiminnan merkittävät riskit liittyvät keskeisesti sähkömarkkinoiden voimakkaaseen vaihteluun ja yhä heikompaan ennustettavuuteen. Myös kilpailu sähkön vähittäismarkkinoilla kiristyy entisestään. Sähköpörssihintojen vaihtelu aiheuttaa liiketoimintariskejä tukku- ja loppuasiakasmyynnissä sekä sähkön hankinnassa. Konserni varautuu riskeihin suojaamalla hankintaa ja myyntiä johdannaisilla. Polttoaineiden hankinnassa merkittävimmät riskit ovat volyymi-ja hintariski. Näitä riskejä hallitaan mm. hankinta- ja johdannaissopimuksien avulla.

Operatiiviset riskit

Merkittävät operatiiviset riskit voivat johtaa tuotantolaitosten tai verkkojen vikaantumiseen ja tuotannon keskeytymiseen. Tämä aiheuttaa energian hankinnan lisäkustannuksia ja mahdollisesti energian jakeluhäiriöitä. Operatiivisia riskejä laitoksilla hallitaan mm. laitteistojen ja verkkojen ennakoivalla kunnossapidolla, kunnonvalvonnalla ja henkilöstön koulutuksella.

Työeläkevakuutukset ja ryhmähenkivakuutus ovat Kevassa. Muut vakuutukset jakaantuvat neljälle eri vakuutusyhtiölle. Vakuutusturva kattaa omaisuus-, keskeytys-, vastuu-, henkilö- ja ajoneuvovahingot. Vakuutusten kattavuus ja omavastuutasot on asetettu yhtiöittäin yhtiöiden riskinsietokyvyn mukaisesti.

Vastuullisuus

Helenin pitkän aikavälin tavoitteena on ilmastoneutraalius. Ilmastonmuutoksen hillintä vaikuttaa keskeisesti tulevaisuuden energiaratkaisujen suunnitteluumme ja tuleviin investointeihimme. Päästöjen vähentämiseksi ja uusiutuvan energian lisäämiseksi investointeja tehdään vaiheittain, jolloin voidaan hyödyntää kaikki uusien teknologien tarjoamat mahdollisuudet. Uusia energiantuotantoratkaisuja kehitetään myös yhdessä asiakkaiden kanssa. Helen Oy:n koko energiantuotanto kuuluu EU:n päästökaupan piiriin.

Energiatuotannon lähipäästöjen vaikutuksia pääkaupunkiseudun ilmanlaatuun seurataan osana Helsingin seudun ympäristöpalvelujen (HSY) tekemää ilmanlaadun tarkkailua. Seurannan mukaan energiatuotannon vaikutukset Helsingin ilmanlaatuun ovat hyvin vähäisiä.

Helenin toiminta vaikuttaa ilmaston ja ympäristön lisäksi ihmisiin. Tavoitteena on kertoa toiminnasta avoimesti sidosryhmiemme kanssa ja tuntea sidosryhmien näkemykset ja odotukset. Vuonna 2018 kartoitettiin sidosryhmien näkemyksiä Helenin vastuullisuustyöstä verkkodialogin avulla. Yli 70 prosenttia kyselyyn osallistuneista ulkoisista sidosryhmien edustajista piti Heleniä vastuullisena toimijana. Tärkeimmiksi vastuullisuusteemoiksi kyselyssä nousi toimitusvarmuus, fossiilienergian käytön vähentäminen, uusiutuvien energialähteiden lisääminen sekä päästöjen vähentäminen.

Vuoden aikana Helenin sidosryhmiä keskustelutti erityisesti kivihiilen energiakäytön kieltäminen, bioenergian kestävyys sekä Tattarisuolle suunniteltavan biolämpölaitoksen vaikutukset ympäristöön ja yhteiskuntaan. Vuoden aikana järjestettiin avoimia keskustelutilaisuuksia Helenin bioenergiasuunnitelmista, tulevaisuuden energiajärjestelmistä ja lämpömarkkinoiden uudistumisesta. Tattarisuolle tekeillä olevan YyA-selvityksen puitteissa pidettiin kolme yleisötilaisuutta.

Helen Oy:n sähkön tuotanto sekä lämmön ja jäähdytyksen tuotanto ja jakelu on sertifioitu ISO 14001 -ympäristöjärjestelmästandardin mukaisesti. Helen Sähköverkko Oy:llä on käytössä standardien ISO 9001, ISO 14001 ja OHSAS 18001 mukainen integroitu toimintajärjestelmä. Helen Sähköverkko on siirtymässä ISO 9001 ja ISOI4001 järjestelmien osalta ISO 55000 omaisuudenhallintastandardin mukaiseen toimintajärjestelmään, joka on jatkossakin OHSAS 18001 -työturvallisuussertifioitu. Toimistotilojen ympäristövaikutuksia hallitaan Green Office -ympäristöohjelman avulla.

Yhtiökokous

Vuonna 2018 Helen Oy:n varsinainen yhtiökokous (1/201 8) pidettiin 23.3.201 8. Tilintarkastajaksi valittiin KPMG Oy Ab (päävastuullinen tilintarkastaja KHT, JHT Kaija Pakkanen).

Lisäksi omistaja on 14.5.2018 tehnyt osakeyhtiölain 5 luvun 1 §:n 2 momentin mukaisen päätöksen yhtiöjärjestyksen pykälien 2-10 muuttamisesta. Muutos koski muun muassa yhtiöjärjestyksen 10 §:ää, jonka mukaan yhtiökokouksessa käsiteltäviä asioita on aiempaa vähemmän, eikä esimerkiksi Helen Oy:n tytäryhtiöiden hallituksen jäsenten valintaa päätetä enää Helenin yhtiökokouksessa. Lisäksi toimialapykälään on lisätty maininta vastuullisesta ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesta toiminnasta, edustamisoikeuspykälästä on poistettu maininta prokuroiden antamisesta, tilintarkastajan toimikausi on muutettu kahteen vuoteen, ylimääräisen yhtiökokouksen kutsuaikaa on pidennetty kolmeen viikkoon ja varsinaisessa yhtiökokouksessa valitaan myös hallituksen puheenjohtaja.

Hallitus

Yhtiökokous 23.3.2018 valitsi hallituksen uudelle toimikaudelle. Helen Oy:n hallituksen puheenjohtajana on toiminut Osmo Soininvaara ja varapuheenjohtajana Wille Rydman. Hallituksen muut jäsenet ovat Hanna-Maria Heikkinen, Kaisa Hernberg, Marko Karvinen, Hillevi Mannonen, Timo Piekkari, Sirpa Puhakka ja Daniel Sazonov.

Vuonna 2018 hallitus on kokoontunut 13 kertaa, joista yksi oli sähköpostikokous. Hallituksen jäsenten läsnäoloprosentti hallituksen kokouksissa oli 92 %.

Hallituksen valiokunnat

Hallituksen valiokuntia ovat tarkastusvaliokunta ja henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta. Valiokunnat avustavat hallitusta sen tehtävien hoitamisessa.

Tarkastusvaliokuntaan kuuluivat puheenjohtajana Hillevi Mannonen ja jäseninä Hanna Maria Heikkinen ja Sirpa Puhakka. Valiokunnan kokouksiin osallistuvat säännöllisesti talousjohtaja ja lakiasiainjohtaja valiokunnan sihteerinä sekä tilintarkastaja sekä muut valiokunnan kulloinkin kutsumat asiantuntijat. Tarkastusvaliokunta kokoontui vuoden 2018 aikana seitsemän kertaa.

Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokuntaan kuuluivat puheenjohtajana Osmo Soininvaara ja jäseninä Wille Rydman ja Timo Piekkari. Valiokunnan kokouksiin osallistuvat säännöllisesti toimitusjohtaja ja henkilöstöjohtaja valiokunnan sihteerinä. Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta kokoontui vuoden 2018 aikana kaksi kertaa.

Toimitusjohtaja

Helen Oy:n toimitusjohtajana on toiminut Dl Pekka Manninen. Yhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle ja toimitusjohtajan sijaiselle on tilikauden aikana maksettu palkkoja, palkkioita ja luontaisetuja yhteensä 550 195 (552 023) euroa.

Hallituksen esitys voittoa koskeviksi toimenpiteiksi

Emoyhtiö Helen Oy:n jakokelpoinen oma pääoma on 1 339 141 544,01 euroa, josta edellisten tilikausien voitto on 45 583 175,42 euroa ja tilikauden voitto 42 385 975,14 euroa. Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että osinkona jaetaan 51 000,00 euroa/osake eli yhteensä 51 000 000,00 euroa ja voittovaroihin jätetään 36 969 150,56 euroa. Hallitus esittää, että osinko maksetaan 30.4.2019. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä esitetty voitonjako hallituksen näkemyksen mukaan vaaranna yhtiön maksukykyä.

Näkymät tulevaisuuteen

Sähkön tukkumarkkinan hintavaihteluiden ennakoidaan pysyvän korkeana ja lisääntyvän tulevien vuosien aikana vaihtelevan tuotannon lisääntyessä. Kaukolämmössä kilpailu suhteessa muihin lämmitysmuotoihin ja -toimijoihin kiristyy jatkuvasti, kun markkinoille tulee uusia aktiivisia ja näkyviä toimijoita sekä teknologioita. Kaukojäähdytyksessä haetaan lisää asiakkaita aktiivisella myynnillä ja markkinoinnilla.

Yhteisymmärrys Pariisin sopimuksen toimeenpanon säännöistä oli tärkeä etappi kansainvälisessä yhteistyössä. Helenin tavoitteena on ilmastoneutraali tuotanto ja tätä kohden edetään määrätietoisesti. Lähitulevaisuuden etappina Helen tulee vähentämään päästöjä 40 prosenttia vuoteen 2025 mennessä. Investointeja kohdennetaan hukkalämmön laajamittaiseen hyödyntämiseen lämpöpumpuilla, samoin jatketaan hankkeita lämmön varastointiin. Pidemmällä aikajänteellä selvityksessä on useita päästöttömiä teknologioita, kuten esimerkiksi geoterminen lämpö, meriveden hyödyntäminen ja modulaariset pienydinvoimalat.

Hallituksen ajama kivihiilen kieltolaki on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Helenillä on keinot korvata kivihiili. Se, mitä keinoja voidaan käyttää, riippuu aikataulusta. Käytännössä kivihiililaki toteutuessaan määrittäisi aikataulun ja näin myös käytettävissä olevat ratkaisut. Helsingin olosuhteissa yhden energiantuotantolaitoksen rakentaminen lupamenettelyineen kestää jopa kymmenen vuotta. Näin ollen vuotta 2029 koskevien ratkaisujen hankkeet on käynnistettävä seuraavien vuosien kuluessa.

Kivihiililain mahdollisesti toteutuessa on tärkeää varmistaa, että samalla säädetään myös vapautuvien päästöoikeuksien mitätöinnistä, jotta hiilidioksidipäästöt aidosti vähenevät.