Toimintakertomus

Konserni

Helen-konsernin muodostavat emoyhtiö Helen Oy sekä tytäryhtiöt Helen Sähköverkko Oy, Oy Mankala Ab ja Helsingin Energiatunnelit Oy. Osakkuusyhtiöinä tilinpäätökseen on yhdistelty Liikennevirta Oy, Voimapiha Oy sekä Suomen Merituuli Oy. Tytäryhtiö Suomen Energiaurakointi Oy myytiin 30.4.2019, jonka jälkeen sitä ei enää raportoida konsernin luvuissa.

Helen Oy tarjoaa asiakkailleen sähköä, kaukolämpöä ja -jäähdytystä sekä monipuolisia palveluita energian pientuotantoon sekä asiakkaiden omaan energiankäyttöön ja sen tehostamiseen. Energiaa tuotetaan Helsingissä sijaitsevilla voimalaitoksilla ja muilla tuotantolaitoksilla sekä yhtiön omistamien voimaosuuksien kautta. Helen Oy:n omistaa Helsingin kaupunki.

Helen Sähköverkko Oy (100 %) keskittyy sähkömarkkinalain mukaiseen sähköverkkotoimintaan ja tarjoaa asiakkailleen sähkön siirto- ja jakelupalvelut lähes koko Helsingin alueella. Verkkoyhtiön liiketoiminta muodostaa noin 14 % Helen-konsernin liikevaihdosta.

Oy Mankala Ab (100 %) on tuotantoyhtiö, jonka omistuksessa ovat Kymijoella sijaitsevat Mankalan, Ahvenkosken, Klåsarön ja Ediskosken vesivoimalaitokset. Oy Mankala Ab:n omistus Teollisuuden Voima Oyj:stä on 8,1 %, Suomen Hyötytuuli Oy:stä 12,5 % ja Suomen Merituuli Oy:stä 50 %.

Helsingin Energiatunnelit Oy (90 %) palvelee energia-, vesihuolto- ja tietoliikenneverkkoja. Helsingin kaupungin omistusosuus Helsingin Energiatunnelit Oy:stä on 10 %.

Toimintavuosi 2019

Helenin tuloskehitys jatkui liiketoimintavuoden 2019 ajan erinomaisena. Onnistuneet toimenpiteet sähkömarkkinoilla sekä polttoainehintojen kehitys paransivat kannattavuutta.  

Strategisia toimenpiteitä on kohdennettu vuoden aikana alueelliseen uusiutuvaan energiaan, älykkäisiin kiinteistöihin ja sähköiseen liikenteeseen. Helen on jatkanut liiketoiminnan tekemisen hyvää tasoa ja sisäistä uudistumista sekä strategian toteuttamista päivittäisessä työssä.  

Helenin asiakasmäärä kasvoi edelleen, kotitalouksien asiakassopimusten määrä ylitti 500 000 rajan ja Helenin energiapalveluiden piirissä on kokonaisuudessaan noin kolmasosa suomalaisista.  

Alku- ja loppuvuosi toteutuivat normaalia lämpimämpänä, minkä vaikutuksesta lämmöntuotanto on jäänyt arvioitua pienemmäksi. Sähkön vähittäismarkkinoilla kilpailutilanne jatkui kireänä. Tukkusähkömarkkinoilla Helenin monipuolista tuotantoa, erityisesti maakaasutuotantoa, lisättiin joustavasti hintatason nousuja hyödyntäen. Uusien palveluiden (aurinkovoimalat, sähköinen liikenne, sähkövarastot) myynti on kehittynyt positiivisesti.  

Voimalaitosten käytettävyys oli korkealla tasolla ja energiantuotannon optimointi onnistui hyvin. Vesivoimalaitosten tuotantoa pienensi edelleen huono vesitilanne.

Konsernin tuloskehitys

Konsernin raportoitu liikevaihto pieneni edellisvuodesta. Liikevaihdon kehitykseen vaikuttivat kaukolämmön kustannusperusteiset hinnanmuutokset, sähkön saavutettu hinta sähkömarkkinoilla sekä vähittäissähkön myyntivolyymi. Suomen Energia-Urakointi Oy:n myynti kesken tilikauden vaikutti vertailukelpoisen liikevaihdon pienentymiseen.  

Konsernin tulos parani merkittävästi emoyhtiön liikevoiton kasvun myötä. Helen Oy pystyi hyödyntämään sähkön markkinatilannetta ja sen vaihteluita onnistuneilla toimenpiteillä sähkön tukkumarkkinoilla. Myös polttoaineiden hintakehitys sekä vähittäissähkön liiketoiminnan kannattava kasvu paransivat liikevoittoa. Myös Helen Sähköverkko Oy:n liikevaihto ja kannattavuus kehittyivät positiivisesti.  

Vuoden 2019 liikevaihto oli 914 milj. euroa (930 vuonna 2018) ja liikevoitto 177 (131) milj. euroa. Sähkön myyntimäärä, 6 752 GWh, kasvoi 3 %. Kaukolämmön myynti oli 6 523 GWh, laskua 3 % edellisvuodesta. Kaukojäähdytysenergian myynti laski 9 % ja oli 171 GWh. Sähkönsiirto Helsingissä toteutui lähes edellisen vuoden tasolla, 4 383 GWh.

Konsernin ja emoyhtiön avainluvut

Omavaraisuusaste, % = 100 * omat varat / taseen loppusumma
Omat varat = taseen oma pääoma + vapaaehtoiset varaukset + poistoero verovelalla vähennettynä
Sijoitetun pääoman tuotto, % = 100 * (voitto ennen tp-siirtoja + rahoituskulut) / sijoitettu pääoma keskimäärin
Sijoitettu pääoma = oma pääoma + korottomat velat

Investoinnit

Helen investoi erityisesti uusiutuvan energian lisäämiseen kaukolämmöntuotannossa, energian kierrätykseen lämpöpumppujen avulla sekä toimitusvarmuuteen energiaverkoissa.  

Konsernin investoinnit olivat yhteensä 69 milj. euroa. Emoyhtiön tuotantorakenteeseen tehdyt investoinnit olivat yhteensä 43 milj. euroa, josta kaukolämpö- ja jäähdytysverkostojen osuus oli yhteensä 16 milj. euroa. Sähköverkon investoinnit olivat 22 milj. euroa.  

Tunneliverkon ja Mankalan investoinnit olivat molemmat 2 milj. euroa. Muut investoinnit kohdistuivat pääasiassa uusiin palveluihin sekä vesivoimatuotantoon.

Rahoitus

Rahoituspolitiikan mukaisesti Helen Oy hoitaa keskitetysti myös tytäryhtiöiden rahoituksen. Konsernin omavaraisuusaste oli 77 % ja korollisten velkojen määrä tilikauden lopussa 415 (569) milj. euroa.    

Helen Oy:n korollinen velka muodostuu omistajalta otetusta pääomalainasta 157 milj. euroa, bullet, kiinteä korko 6 %, omistajalta otetusta ns. seniorilainasta 211 milj. euroa sekä rahalaitoslainoista 42 milj. euroa.  

Helen Sähköverkko Oy:llä on konsernin ulkopuolista lainaa 5 milj. euroa. Oy Mankala Ab:n Valtion ydinjätehuoltorahastolta otettu 84 milj. euron laina maksettiin kokonaisuudessaan pois, jonka jälkeen Mankalalla ei ole korollista velkaa.

Helen Oy:llä on 100 milj. euron yritystodistusohjelma, jota ei toistaiseksi ole käytetty.

Osakkeet

Helen Oy:n rekisteröity, täysin maksettu osakepääoma on 600 miljoonaa euroa. Osakkeiden kokonaismäärä on 1 000 kpl ja kaikki osakkeet omistaa Helsingin kaupunki.

Merkittävät tapahtumat tilikaudella

• Vuosaareen rakennettavan biolämpölaitoksen suunnittelu päätettiin käynnistää. Samalla voitiin vahvistaa Hanasaaren voimalaitoksen sulkeminen, kun tarvittavat ratkaisut lämmöntuotannon korvaamiseen saatiin vahvistettua.
• Helen päätti yhdessä Vantaan Energia Oy:n ja Lahti Energia Oy:n kanssa myydä omistamansa Suomen Energia-Urakointi Oy:n osakkeet KSS Energia Oy:lle. Urakointiyhtiö jatkoi toimintaansa KSS Energian tytäryhtiönä toukokuun alusta alkaen.
• Vuosaareen rakennettavasta uudesta, meriveden lämpöä hyödyntävästä lämpöpumpusta, tehtiin päätös. Rakentaminen alkaa vuonna 2020 ja käyttöön uusi lämpöpumppu saadaan 2022.
• Helenistä tuli Olympiastadionin energiakumppani, yhteisenä tavoitteena on energiatehokkuuden parantaminen.
• Helen lanseerasi uuden virtuaaliakkupalvelun aurinkopaneelien ostajille. Virtuaaliakku on askel kohti uudenlaista puhtaampaa energiantuotantoa, johon myös asiakkaat osallistuvat.
• Vuosaareen kehitetään ainutlaatuista kaupunkijalostamoa Helenin, Lassila & Tikanojan ja VTT:n yhteisessä hankkeessa, joka lanseerattiin toimintavuonna 2019. Tavoitteena on kiertotalouden mukainen materiaalien ja energian hyödyntäminen. Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt Helenille 7,9 miljoonan euron energiatuen investointiin.
• Kilpilahden hukkalämpöjen selvitystyön ensimmäinen vaihe valmistui. Hukkalämmöt voisivat kattaa noin neljänneksen koko pääkaupunkiseudun kaukolämmön tarpeesta.
• Helsingin kaupunki ja Helen sopivat yhteensä 59 uuden sähköauton latauspisteen toimittamisesta kantakaupunkiin.
• Helen ja Paulig sopivat yhteisessä pilotissa hukkalämpöjen hyötykäytöstä Vuosaaren kahvipaahtimolla. Lämpöä voidaan kerätä uudenlaisella teknisellä ratkaisulla talteen niin paljon, että määrä vastaa 1000 kerrostalokaksion vuotuista lämmöntarvetta. Elintarviketeollisuuden tuotantoprosesseista syntyvien lämpöjen kierrättäminen kaukolämpöverkkoon on Helsingin alueella ainutlaatuista.
• Messukeskus Helsinki ja Helen Oy avasivat elokuussa Helsingin suurimpiin kuuluvan aurinkovoimalan Messukeskuksen katolla. Aurinkovoimala käynnistettiin elo-syyskuun vaihteessa 2019. Samaan aikaan käynnistyi laajennusosan rakentaminen.
• Myynnissä käynnistettiin syykuussa uudentyyppinen trainee-ohjelma. Helen tavoittelee vahvaa kasvua uusista energiaratkaisuista ja trainee-ohjelman avulla vahvistetaan myyntiorganisaatiota.
• Helen käynnisti uuden Helen Ventures -sijoitustoiminnan, jonka tavoitteena on kiihdyttää energia-alan murrosta yhdessä start-up-kumppaneiden kanssa. Helen Ventures on strateginen sijoittaja, joka tukee energia-alaa ravistelevia ja uudistavia kasvuyrityksiä. Helen varautuu sijoittamaan jopa 50 miljoonaa euroa ensimmäisen viiden vuoden aikana.
• Helen myi 31.12.2019 maakaasun myynti- ja jakeluliiketoiminnan Suomen Kaasuenergialle. Myytävä liiketoiminta palvelee viittä yritysasiakasta Helsingissä.

Henkilöstö

Helen Oy:n henkilöstömäärä oli vuoden lopussa 863 (838). Vakituisten työntekijöiden määrä oli 818 (816) ja määräaikaisten 45 (22). Keskimääräinen henkilöstölukumäärä oli 861 (870). Henkilöstön keski-ikä oli 46,2 (47,0) vuotta ja työsuhteen pituus keskimäärin 15,9 (16,9) vuotta. Palkat olivat vuonna 2019 49,4 milj. (47,3 milj.) euroa.  

Helen Sähköverkko Oy:n henkilöstömäärä oli vuoden lopussa 94 (98). Vakituisten työntekijöiden määrä oli 91 (96) ja määräaikaisten 3 (2). Keskimääräinen henkilöstölukumäärä oli 96 (105). Henkilöstön keski-ikä oli 45,4 (44,9) vuotta ja työsuhteen pituus keskimäärin 14,1 (13,9) vuotta. Palkat olivat vuonna 2019 6,3 milj. (6,6 milj.) euroa.  

Muissa tytäryhtiöissä, Oy Mankala Ab ja Helsingin Energiatunnelit Oy:ssä ei ollut henkilöstöä vuoden 2019 lopussa.

Tutkimus ja kehitystoiminta

Kaupunkijalostamo on Helenin yhdessä L&T:n ja VTT:n kanssa suunnittelema kiertotalouskonsepti, jossa tutkitaan mahdollisuuksia hyödyntää yhteiskunnan alihyödynnettyjä materiaalivirtoja erilaisten kiertotalouslopputuotteiden raaka-aineina. Samalla prosessin hukkalämmöt ohjataan kaukolämpöverkkoon. Suunnitteilla on Vuosaareen perustettava tuotantolaitos. Työ- ja elinkeinoministeriö myönsi joulukuussa kaupunkijalostamohankkeelle 7,9 miljoonan euron avustuksen.  

Helen selvittää pienydinreaktoreiden soveltuvuutta Helenin energiajärjestelmään. Helen on osallistunut VTT:n koordinoiman SMR-ekosysteemihankkeen (Small Modular Reactors) valmisteluihin, hanke käynnistyy alkuvuoden aikana. Keskusteluja on käyty eri teknologiakonsepteja tarjoavien laitostoimittajien kanssa. Aluillaan on ydinenergialainsäädännön päivitys, jossa Helen on yhdessä Energiateollisuuden kanssa mukana.  

Helen on mukana useissa EU-rahoitteisissa, VTT:n koordinoimissa tutkimushankkeissa. Tällaisia ovat mm FlexCHX (Flexible combined production of power, heat and transport fuels from renewable energy sources) ja VaBiSys (Value-optimised use of biomass in a flexible energy infrastructure).  

Tuote- ja palvelukehitystä on jatkettu energiatehokkuuteen liittyvissä palveluissa, aurinkoliiketoiminnassa ja sähköisessä liikenteessä.  

Helen selvittää mahdollisuuksia geotermisen lämmön hyödyntämiseen. Geologisia tutkimuksia tehtiin yhdessä GTK:n kanssa Helsingissä loppuvuodesta, ja tutkimustulosten perusteella päätetään jatkotoimenpiteet. Geolämpö nähdään mahdollisena korvaajana osalle Salmisaaren kivihiilen käytöstä.

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta

Riskienhallinnan tavoitteena on energian toimitusvarmuudesta huolehtiminen sekä konsernin arvon turvaaminen ja kasvattaminen pitkäjänteisesti. Yhtiössä riskienhallinta tarkoittaa järjestelmällistä ja ennakoivaa tapaa tunnistaa, analysoida sekä hallita toimintaan liittyviä epävarmuuksia. Kokonaisvaltainen riskienhallinta on koko organisaation päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava liiketoimintalähtöinen, systemaattinen ja yhtenäinen toimintatapa riskien hallitsemiseksi.  

Johto vastaa siitä, että yhtiössä on sen talouden ja toiminnan laajuuteen ja sisältöön nähden toimiva riskienhallinta ja sisäinen valvonta. Yhtiössä on arvioitu toiminnan laajuuden ja rakenteen kannalta merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät sekä muita toiminnan kehittymiseen vaikuttavia seikkoja.  

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta on järjestetty viemällä riskienhallinta-ajattelu osaksi kaikkea toimintaa. Energiakaupan osalta on päivitetty energiakaupan toimintaperiaatteet ja riskienhallinta -käsikirja. Käsikirja linjaa hallituksen hyväksymät periaatteet energiakaupalle ja siihen liittyvien riskien hallinnalle.  

Kokonaisvaltainen riskienhallinnan kehitysohjelma sisältää mm. riskienhallinnan kypsyysmallin ja vuosikellon. Kypsyysmallissa arvioidaan riskienhallinnan nykytaso sekä asetetaan tavoitetaso. Kehittyvä riskienhallinta perustuu toimenpiteisiin, joiden avulla saavutetaan tavoitetaso. Riskienhallinnan taso arvioidaan vuosittain johtoryhmässä.

Strategiset riskit

Liiketoiminnan pitkäjänteisen kehittämisen keskeinen epävarmuustekijä on toimintaympäristö, jossa poliittisen päätöksenteon seurauksena ohjausmekanismit, tavoitteet ja aikataulut muuttuvat jatkuvasti. Tällaisessa tilanteessa ilmastoneutraaliin energiantuotantoon liittyvien investointien pitkäjännitteinen suunnittelu on haastavaa. Suunnitelmat ovat kuitenkin selvät: Helen luopuu kivihiilestä vaiheittain viimeistään vuonna 2029, ja energiantuotantomme on hiilineutraali vuonna 2035

Taloudelliset riskit

Liiketoiminnan merkittävät riskit liittyvät keskeisesti sähkömarkkinoiden voimakkaaseen vaihteluun ja yhä heikompaan ennustettavuuteen. Myös kilpailu sähkön vähittäismarkkinoilla kiristyy entisestään. Sähköpörssihintojen vaihtelu aiheuttaa liiketoimintariskejä tukku- ja loppuasiakasmyynnissä sekä sähkön hankinnassa. Konserni varautuu riskeihin suojaamalla hankintaa ja myyntiä johdannaisilla. Polttoaineiden hankinnassa merkittävimmät riskit ovat volyymi-ja hintariski. Näitä riskejä hallitaan mm. hankinta- ja johdannaissopimuksien avulla.

Operatiiviset riskit

Merkittävät operatiiviset riskit voivat johtaa tuotantolaitosten tai verkkojen vikaantumiseen ja tuotannon keskeytymiseen. Tämä aiheuttaa energianhankinnan lisäkustannuksia ja mahdollisesti energian jakeluhäiriöitä. Operatiivisia riskejä laitoksilla hallitaan mm. laitteistojen ja verkkojen ennakoivalla kunnossapidolla, kunnonvalvonnalla ja henkilöstön koulutuksella. Kyberturvallisuuden tasoa ja kyvykkyyttä arvioidaan ja kehitetään jatkuvasti.  

Työeläkevakuutukset ja ryhmähenkivakuutus ovat Kevassa. Muut vakuutukset jakaantuvat neljälle eri vakuutusyhtiölle. Vakuutusturva kattaa omaisuus-, keskeytys-, vastuu-, henkilö- ja ajoneuvovahingot. Vakuutusten kattavuus ja omavastuutasot on asetettu yhtiöittäin yhtiöiden riskinsietokyvyn mukaisesti

Vastuullisuus

Helenin tavoitteena on hiilineutraalius 2035. Kivihiilen käytöstä luovutaan vaiheittain jo aikaisemmin, viimeistään vuonna 2029. Ilmastonmuutoksen hillintä vaikuttaa keskeisesti tulevaisuuden energiaratkaisujen suunnitteluun ja tuleviin investointeihin. Päästöjen vähentämiseksi ja uusiutuvan energian lisäämiseksi investointeja tehdään vaiheittain, jolloin voidaan hyödyntää kaikki uusien teknologioiden tarjoamat mahdollisuudet. Uusia energiantuotantoratkaisuja kehitetään myös yhdessä asiakkaiden kanssa. Helen Oy:n koko energiantuotanto kuuluu EU:n päästökaupan piiriin.  

Energiatuotannon lähipäästöjen vaikutuksia pääkaupunkiseudun ilmanlaatuun seurataan osana Helsingin seudun ympäristöpalvelujen (HSY) tekemää ilmanlaadun tarkkailua. Seurannan mukaan energiatuotannon vaikutukset Helsingin ilmanlaatuun ovat hyvin vähäisiä.    

Helenin toiminta vaikuttaa ilmaston ja ympäristön lisäksi ihmisiin. Tavoitteena on kertoa toiminnasta avoimesti sidosryhmiemme kanssa ja tuntea sidosryhmien näkemykset ja odotukset.  

Vuoden aikana Helenin sidosryhmiä keskustelutti erityisesti kivihiilen energiakäytön lopettaminen, bioenergian kestävyys sekä bioenergian vaikutukset ympäristöön ja yhteiskuntaan. Vuoden aikana järjestettiin keskustelutilaisuuksia kivihiilen korvaamisen keinoista, Vuosaaren alueen tulevaisuudesta sekä energiamurroksesta.  

Helen Oy:n sähkön tuotanto sekä lämmön ja jäähdytyksen tuotanto ja jakelu on sertifioitu ISO 14001 -ympäristöjärjestelmästandardin mukaisesti. Helen Sähköverkko Oy:llä on käytössä standardien ISO 9001, ISO 14001 ja OHSAS 18001 mukainen integroitu toimintajärjestelmä. Helen Sähköverkolla on sertifioitu standardin OHSAS 18001 mukainen työterveys- ja turvallisuusjärjestelmä. Toimintajärjestelmä muilta osin noudattaa omaisuudenhallinnan standardia ISO 55000, mutta sitä ei ole sertifioitu. Toimistotilojen ympäristövaikutuksia hallitaan Green Office -ympäristöohjelman avulla.  

Vuoden 2019 aikana toteutettiin energiatehokkuuslain edellyttämä energiakatselmus Helen- konsernin toimintojen ja omistusten osalta. Helen-konsernin osalta katselmoitiin Helen Oy, Helen Sähköverkko Oy, Oy Mankala Ab ja Helsingin Energiatunnelit Oy ja vuoteen 2019 asti Suomen Energia-Urakointi Oy. Vaadittu yritystason katselmuksen edellyttämä kohdekatselmus tehtiin Vuosaari B -voimalalle. Energiakatselmus-raporttiin on koottu konsernitason sekä tytäryhtiötason energiakäytön profiilit sekä keskeiset toteutetut, suunnitellut sekä selvitystä vaativat energiakäytön tehostamiskohteet.

Yhtiökokous

Vuonna 2019 Helen Oy:n varsinainen yhtiökokous (1/2019) pidettiin 29.3.2019. Tilintarkastajaksi valittiin KPMG Oy Ab (päävastuullinen tilintarkastaja KHT, JHT Kaija Pakkanen). Päävastuulliseksi tilintarkastajaksi vaihtui KHT Esa Kailiala toukokuussa 2019.

Hallitus

Hallitukseen valittiin yhtiökokouksessa 29.3.2019 uudelleen Osmo Soininvaara, Wille Rydman, Kaisa Hernberg, Marko Karvinen, Hillevi Mannonen, Timo Piekkari, Sirpa Puhakka, Daniel Sazonov sekä uutena jäsenenä Pirja Heiskanen Hanna-Maria Heikkisen tilalle. Osmo Soininvaara valittiin uudelleen hallituksen puheenjohtajaksi ja Wille Rydman varapuheenjohtajaksi.  

Lisäksi osakkeenomistaja on 17.6.2019 päättänyt valita yhtiön hallituksesta eronneen Kaisa Hernbergin tilalle 1.7.2019 alkaen Sallamaari Muhosen yhtiöjärjestyksen mukaiseksi jäljellä olevaksi toimikaudeksi.  

Vuonna 2019 hallitus on kokoontunut 16 kertaa, joista neljä oli sähköpostikokouksia. Hallituksen jäsenten läsnäoloprosentti hallituksen kokouksissa oli 94,4 %.

Hallituksen valiokunnat

Hallituksen valiokuntia ovat tarkastusvaliokunta ja henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta. Valiokunnat avustavat hallitusta sen tehtävien hoitamisessa.  

Tarkastusvaliokuntaan kuuluivat puheenjohtajana Hillevi Mannonen ja jäseninä Hanna- Maria Heikkinen ja Sirpa Puhakka. Hallitus valitsi 29.3.2019 Heikkisen tilalle Pirja Heiskasen. Valiokunnan kokouksiin osallistuvat säännöllisesti talousjohtaja ja lakiasiainjohtaja valiokunnan sihteerinä sekä tilintarkastaja sekä muut valiokunnan kulloinkin kutsumat asiantuntijat. Tarkastusvaliokunta kokoontui vuoden 2019 aikana seitsemän kertaa.      

Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokuntaan kuuluivat puheenjohtajana Osmo Soininvaara ja jäseninä Wille Rydman ja Timo Piekkari. Valiokunnan kokouksiin osallistuvat säännöllisesti toimitusjohtaja ja henkilöstöjohtaja valiokunnan sihteerinä. Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta kokoontui vuoden 2019 aikana viisi kertaa.

Toimitusjohtaja

Helen Oy:n toimitusjohtajana toimineen DI Pekka Mannisen ilmoitettua jäävänsä eläkkeelle keväällä 2020, käynnisti hallitus toimitusjohtajan suorahakuprosessin. Hallitus valitsi kokouksessaan 26.9.2019 DI Juha-Pekka Weckströmin Helen Oy:n toimitusjohtajaksi 1.4.2020 lukien.

Toimitusjohtajan sijaisena toiminut johtaja Kauno Kaija jäi eläkkeelle 31.12.2019.  

Yhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle ja toimitusjohtajan sijaiselle on tilikauden aikana maksettu palkkoja, palkkioita ja luontaisetuja yhteensä 664 712 (550 195) euroa.

Hallituksen esitys voittoa koskeviksi toimenpiteiksi

Emoyhtiö Helen Oy:n jakokelpoinen oma pääoma on 1 366 080 916,54 euroa, josta edellisten tilikausien voitto on 36 969 150,56 euroa ja tilikauden voitto 77 939 372,53 euroa.   Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että osinkona jaetaan 68 000,00 euroa/osake eli yhteensä 68 000 000,00 euroa ja voittovaroihin jätetään 46 908 523,09 euroa. Hallitus esittää, että osinko maksetaan 30.4.2020. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä esitetty voitonjako hallituksen näkemyksen mukaan vaaranna yhtiön maksukykyä.

Näkymät tulevaisuuteen

Sähkön tukkumarkkinan hintavaihteluiden ennakoidaan voimistuvan tulevien vuosien aikana vaihtelevan tuotannon lisääntyessä. Kaukolämmön hintakilpailukyky säilyy hyvällä tasolla; investoinnit hiilineutraaliuuteen pitävät sen kilpailukykyisenä ja haluttuna tulevaisuudessakin.  

Maakaasumarkkinat avautuivat kilpailulle vuoden 2020 alusta alkaen, jolloin tukkumarkkinoilla maakaasun siirto ja energian myynti eriytetään. Markkinan avautumisen myötä maakaasun kilpailukyvyn arvioidaan paranevan.  

Tämän hallituskauden isoimpia energia-alaa koskevia tavoitteita on energiaverotuksen kokonaisuudistus. Helenin kannalta tärkein uudistustarve liittyy kaukolämpöverkkoon lämpöä tuottavien lämpöpumppujen sähköveroluokan muutokseen nykyisestä I-veroluokasta II-veroluokkaan. Muutos on välttämätön, jotta kaukolämpöä voidaan kehittää hiilineutraaliksi. Nykyisellä verotusmallilla lämpöpumppuinvestointien kannattavuus on haasteellista verrattuna perinteisiin energiainvestointeihin.  

Helen on aktiivisesti vaikuttamassa siihen, että energiaverotuksen kokonaisuudistus huomioi päästökaupan ohjausvaikutuksen sekä uudet lämmöntuotannon ja asiakaspään ratkaisut, ja ettei se tuo kohtuutonta verotaakkaa nykyiselle lämmöntuotannolle ja sitä kautta lisäkustannuksia asiakkaille.  

Keväällä vahvistetun strategian mukaisesti Helen vastaa energia-alan murrokseen investoimalla voimakkaasti ratkaisuliiketoimintaan ja rakentamalla strategiaansa tukevia kumppanuuksia. Voimat yhdistetään asiakkaiden kanssa hiilineutraalin tulevaisuuden rakentamiseksi.    

Helenin tavoitteena on olla hiilineutraali 2035. Kivihiilestä luovutaan vaiheittain jo aiemmin, viimeistään vuonna 2029. Hanasaaren voimalaitos suljetaan vuoden 2024 loppuun mennessä, ja sen lämmöntuotanto korvataan lämmön kierrättämisellä lämpöpumpuilla, energian varastoinnilla sekä Vuosaareen rakennettavalla biolämpölaitoksella, josta tehtiin investointipäätös tammikuussa 2020.

Biolämpölaitos tarvitaan, jotta Helsingin lämmöntarve voidaan turvata myös kylmänä talviaikana. Tavoitteena on saada lämpölaitos tuotantokäyttöön lämmityskaudella 2022 - 2023 eli jo noin vuotta ennakoitua aiemmin.   Biolämpölaitoksen suunniteltu koko on 260 MW ja hankkeen investointiarvo noin 260 miljoonaa euroa. Investoinnilla ei arvioida olevan vaikutuksia kaukolämmön hintaan. Salmisaaressa kivihiili korvataan viimeistään 2029; tavoitteena on löytää ratkaisu, joka ei perustu polttamiseen.  

Vuoden 2020 tuloksen ennakoidaan toteutuvan alemmalla tasolla verrattuna vuoteen 2019. Yhtiön tulevaisuuden näkymiin yhdistyy yleisesti energiamarkkinoiden epävarmuuden lisääntyminen liittyen sääriippuvaisen tuotannon osuuden kasvamiseen pohjoismaisilla energiamarkkinoilla sekä maakaasumarkkinan avautumiseen. Nämä tekijät tulevat aiheuttamaan aiempaa suurempia hintavaihteluita energiahyödykemarkkinoilla. Helenillä on kyvykkyyttä markkinoilla toimimiseen ja jatkamme kyvykkyyksien kehittämistä, samalla ennakoiden, että yhtiön tulosvaihtelu tulee lisääntymään.