Kokonaan uusittu Eduskuntatalo on tyylipuhdas työympäristö
Eduskuntatalon peruskorjaus on valmis. Työn tuloksena talo on nyt lähellä alkuperäistä loistoaan – nykyaikaisin maustein.
Eduskuntatalon peruskorjaus kesti yli kaksi vuotta, ja syyskuussa 2017 kansanedustajat palasivat väliaikaisista työtiloista kotitaloon.
Peruskorjaus oli suuren mittaluokan operaatio, jossa kunnostettiin tai uusittiin kaikki talon osat – julkisivu, ikkunat, talotekniikka, välipohjat ja vesikatto sekä sisätilojen lattiat, katot ja seinäpinnat. Pääsuunnittelijana toimi arkkitehti Peter Verhe Arkkitehtitoimisto Helin&Co:sta.
Eduskuntatalon ulkoportaat purettiin, ja niiden alle asennettiin kaukolämmöllä toimiva sulanapitojärjestelmä sekä betoniperusta. Jokainen kivilankku merkittiin ja palautettiin uudelleenmuotoilun jälkeen paikoilleen.
Tiukka aikataulu piti ja kustannukset pysyivät suunnitelluissa mitoissa.
”Merkittävimmät haasteet liittyivät talotekniikan uusimiseen ja työmaan aikaisten olosuhteiden hallintaan”, rakennuttajapäällikkö Hannu Peltonen kertoo.
”Työmaan ajaksi rakennettiin väliaikainen lämmitysjärjestelmä, koska julkisivujen kaikki ikkunat irrotettiin ja vietiin Saloon kunnostettaviksi. Vesikaton uusiminen ja sisäpuoliset louhintatyöt olivat hyvin monimuotoisia ja haastavia työvaiheita.”
Myös talon toiminnallisuutta on parannettu monin tavoin. Muun muassa maan alle rakennettiin logistiikkakeskus, joka vähentää tavaraliikennettä sisäpihoilla.
Istuntosalin tekniikka uusittiin, ja esimerkiksi ääntenjakaumatulosta näyttävä taulu on nyt digitaalinen. Äänestystulostaulu on ennallaan.
Taideaarteita ja alkuperäisiä huonekaluja
Peruskorjauksen yhteydessä konservoitiin Eduskuntatalon kiinteitä taideteoksia ja sisustuksen yksityiskohtia. Esimerkiksi kalustekunnostuksia tehtiin noin 3 500 alkuperäiskalusteelle. Yksinomaan Eduskuntatalon ovia kunnostettiin noin 1 000 kappaletta, joista 97 konservoitiin. Kunnostustyötä tekivät useat yritykset ympäri Suomea, myös ammattioppilaitosten oppilaat osallistuivat työhön.
Konservoinnin ohjeistus ja valvonta tehtiin yhteistyössä Museoviraston kanssa, onhan kyseessä suojeltu kansallismonumentti.
”Talo on kokonaistaideteos, ja nyt peruskorjauksen jälkeen se on taas lähempänä alkuperäistä asuaan”, intendentti Liisa Lindgren kertoo.
Istuntosaliin on palautettu Wäinö Aaltosen alkuperäiset kullatut kipsiveistokset. Salissa aiemmin olleet pronssiset patsaat on sijoitettu muualle Eduskuntataloon.
Eduskuntataloa suunniteltaessa 1920-luvulla sisustuksen materiaalit pyrittiin löytämään pääosin kotimaasta. Arkkitehti J.S. Sirén hyödynsi kotimaisten materiaalien lisäksi esimerkiksi ruotsalaista Kolmårdenin kiveä ja italialaista Carraran alueen marmoria lattiapinnoissa ja portaikoissa.
”Haastavia konservointikohteita olivat esimerkiksi marmoriportaat, stukkoseinät ja -pylväät sekä talon kymmenet reliefit ja kattomaalaukset. Taideteosten konservointi aloitettiin jo puolitoista vuotta ennen varsinaisen peruskorjauksen alkua.”
Kalusteet ovat valtaosin tummanruskeaksi käsiteltyä loimu- ja visakoivua, tammea ja pähkinäpuuta. Istuntosalin ja puhemiehen huoneen kalustojen viilupinnat tehtiin eteläamerikkalaisesta jakarandasta.
”Sisustusta ja kalusteita on palautettu alkuvuosikymmenien tyylin mukaiseksi”, Lindgren kertoo. ”Verhoilutekstiileissä säilytettiin sopivin osin Irma Kukkasjärven 1980-luvulla Eduskuntataloa varten suunnittelemat mallit.”
Marmoriportaikko oli yksi peruskorjauksen isoista konservointikokonaisuuksista.
Nyt on viileää
Ennen peruskorjausta Eduskuntatalossa ei ollut minkäänlaista viilennysjärjestelmää. Vain pöytätuulettimet toivat helpotusta lämpiminä päivinä kuumeneviin työhuoneisiin. Talotekniikka uusittiin perusteellisesti ja eduskunnan rakennukset liitettiin myös Helenin kaukojäähdytysverkkoon. Luvassa on siis viileän rauhallisia päätöksiä valtakunnan eduksi.
”Työhuonetilat viilennetään jäähdytyskaton avulla, muihin tiloihin saadaan jäähdytettyä tuloilmaa”, käyttöpäällikkö Matti Vuori kertoo.
Peruskorjauksessa uudistettiin ilmanvaihtokoneet, lämmönjakohuone, vesi- ja viemäriverkko sekä sähkönjakelu. Eduskuntatalon kellarissa kulkee rengasmainen putkitunneli, jonka kautta lämpöä ja jäähdytystä jaetaan taloon.
”Aiemmin ilmanvaihtoon ei ollut liitetty lämmön talteenottoa. Nyt energiatehokkuus parani sen ansiosta merkittävästi”, Vuori kertoo.
”Kaikissa rakennuksissa tehtiin perusteellinen energiaselvitys ennen peruskorjausta. Nyt säästöjä saadaan monessa kohtaa. Automaatiojärjestelmästä näkee nyt rakennuksittain eroteltuna sähkön, ilmanvaihdon ja patteriverkoston lämmityksen sekä jäähdytyksen käyttämät energiat.”
Uutta talotekniikkaa on myös talon tunnettujen portaiden sulatusjärjestelmä.
”Ennen ainoana keinona talven liukkauden estämiseksi oli sepeli ja suolaus. Nyt voimme käyttää kaukolämpöä portaiden sulanapitämiseen. Lämmitys voidaan johtaa joko koko leveään porrasalueeseen tai esimerkiksi vain tärkeimmille sisäänkulkureiteille.”
Istuntosalin kullansävyinen katto on verhoiltu sokeriruokomassasta tehdyillä akustisilla laatoilla. 1930-luvulta peräisin olevat laatat puhdistettiin ja vaurioituneet vaihdettiin uusiin.
Lisää valoa
Eduskuntatalo koettiin varsinkin alkuvuosikymmeninä pimeäksi. Valaisimia onkin lisätty vuosien varrella ja edelleen tämän peruskorjauksen yhteydessä.
Lähes kaikki valonlähteet on vaihdettu ledeiksi. Art deco -tyylisiin valaisimiin valittiin sopivat hehkulampun malliset led-lamput, ja käytössä on myös ledinauhoja. Valtiosalin vaikuttavissa kattokruunuissa päädyttiin vielä käyttämään kynttilämäisiä hehkulamppuja. Jossain teknisissä tiloissa on perinteisiä loisteputkia.
”Ledien käyttö vähentää kuluja merkittävästi, kun energiaa kuluu vähemmän eikä lamppuja tarvitse vaihtaa yhtä usein kuin aiemmin”, Vuori sanoo.
Valon väriksi eduskunnassa on valittu 3 000 Kelviniä. ”Se on lähellä 1930-lukulaista hehkulamppua ja miellyttävä ihmissilmälle. Teknisissä tiloissa vastaava lukema on 4 000 Kelviniä.”
Valtiosalin kattomaalaukset on tehnyt taidemaalari Bruno Tuukkanen. Kattokruunut suunnitteli arkkitehti J.S. Sirén.
Kansanedustajien työpaikka
- Eduskuntatalo valmistui vuonna 1931. Talo on kokonaistaideteos, joka toteutettiin arkkitehti J.S. Sirénin johdolla. Tyyli edustaa 1920-luvun klassismia.
- Eduskunnassa työskentelee päivittäin n. 1 000 ihmistä, kun toimittajat, asiantuntijat ja muut vierailijat lasketaan mukaan.
- Eduskuntatalon peruskorjaus kesti 2015–2017, kustannukset arviolta 125 miljoonaa euroa.
- Eduskunnan muut rakennukset ja maanalaiset tilat on peruskorjattu vaiheissa vuosien 2009–2015 aikana.
- Eduskunta lämpiää kaukolämmöllä, josta 40 % on uusiutuvaa kaukolämpöä ja viilennetään kaukojäähdytyksellä. Pääsisäänkäynnin portaisiin on asennettu kaukolämmöllä toimiva sulanapitojärjestelmä.
- Sähkönsaantia turvaa oma varavoimajärjestelmä.