Isännöitsijä uskoo älyratkaisujen yleistymiseen taloyhtiöiden lämmityksessä
Ympäristöystävällisyyden huomioiminen asumisessa nostaa koko ajan päätään. Asukkaat ovat tietoisempia ja haluavat itse vaikuttaa ympäristön kuormittumiseen taloyhtiötasoisilla päätöksillä, sanoo isännöitsijä Danny Fallenius.
Helsinkiläisessä rivitaloyhtiössä oli jo pitkään puhuttu, että sen 26 asunnon lämpötiloja pitäisi seurata nykyistä tarkemmin. Vuonna 2008 rakennetun kiinteistön kaukolämmityksen säädöt eivät olleet enää kohdillaan.
”Meillä oli sama tilanne kuin monessa muussa taloyhtiöissä: toisissa asunnoissa oli liian viileää ja toisissa turhan kuuma. Halusimme tasaisen lämmön jokaiseen asuntoon. Ylilämmitystä välttämällä voimme myös säästää selvää rahaa ilman, että asumisen mukavuus kärsii”, sanoo Isännöitsijätoimisto Fallenius Oy:n toimitusjohtaja ja isännöitsijä Danny Fallenius.
Paitsi lämmityskulujen leikkaaminen, oli hankinnan taustalla myös huoli ympäristöstä. Asukkaille tehty kysely kertoi, että taloyhtiöön kaivattiin hiilijalanjälkeä pienentäviä toimia. Turhan lämmityksen karsiminen olisi tällainen ilmastoteko.
Ratkaisuksi löytyi Helenin Kiinteistövahti-palvelu, joka perustuu asunnoista kerätyn lämpötilatiedon tehokkaaseen hyödyntämiseen. Asuntojen lämpötila- ja ilmankosteusmittarien tieto viedään Helenin pilvipalveluun analysoitavaksi. Datan perusteella Kiinteistövahti antaa toimenpidesuosituksia taloyhtiön energiatehokkuuden parantamiseksi.
”Palvelun hankinta sujui vaivatta. Täytin Helenin verkkosivuilla tilauslomakkeen, jossa kysyttiin tietoja taloyhtiöstä ja lämmityksestä. Kun postin tuomat anturit oli asennettu, aktivoin ne palvelussa ja kaikki oli valmista.”
Täsmätietoa päätösten tueksi
Nyt Fallenius ja taloyhtiön hallitus voivat seurata huoneistojen lämpötiloja verkkopalvelussa. Se kertoo, milloin lämpötiloja on syytä nostaa tai laskea. Palvelu on hankittu hiljattain, ja Fallenius odottaa innolla sen tuomaa apua lämmityksen ja asumisolosuhteiden optimointiin.
”Aiemmin saimme palautetta lämmityksestä sen perusteella, miten kukin asukas sen koki: toinen viihtyy 24 asteessa, toiselle se tuo tukalat oltavat. Kiinteistövahti kertoo totuuden lämmöistä, sillä sen anturit mittaavat lämpötiloja kaikissa asunnoissa samalta korkeudelta. Aika usein meille nimittäin on ilmoitettu sisälämpötiloja, jotka on mitattu lattiatasosta ulkoseinän vierestä, jossa on juuri se kylmin kohta.”
Vaikka lämmitys on yksi taloyhtiöiden suurimmista menoeristä, on asuntojen ylilämmitys Suomessa yleistä.
”Suomessa on totuttu siihen, että talvipakkasillakin sisällä ollaan paljain jaloin ja shortseissa, kun patterit hohkaavat kuumina. Suositeltava sisälämpötila on oleskelutiloissa 20–21 astetta ja makuuhuoneissa 18–20 astetta. Taloyhtiöissä olisi hyvä noudattaa näitä lämpötiloja ja muistaa, että yhden asteen pudotus tuo 5 prosentin säästön lämmityskuluihin.”
Energiatehokkaassa talossa asumisen kustannukset pysyvät kurissa ja asukkailla on mukavat oltavat. Rakennuksen energiatehokkuudesta huolehtiminen on myös moderni ympäristöteko.
”Ympäristöystävällisyyden huomioiminen asumisessa nostaa koko ajan päätään. Asukkaat ovat tietoisempia ja haluavat itse vaikuttaa ympäristön kuormittumiseen taloyhtiötasoisilla päätöksillä.”
Nykyteknologia mahdollistaa datan entistä tehokkaamman hyödyntämisen rakennusten energiantehokkuuden valvonnassa ja parantamisessa.
”Uskon, että Kiinteistövahdin kaltaiset älyratkaisut alkavat yleistymään taloyhtiöissä. Ne tuovat päätösten tueksi täsmällistä tietoa kiinteistöstä ja sen olosuhteista.”