Energia

Energiantuotanto Helsingissä

Tuotamme energiaa pääasiassa omissa voimalaitoksissamme ja lämpökeskuksissamme eri puolilla Helsinkiä. Täydennämme energiantuotantoa myös Helsingin ulkopuolelta.

Pelletinpolton savukaasuja mitataan helikopterin avullaTehokkaasti yhteistuotannolla

Tuotamme sähköä ja kaukolämpöä ympäristön ja kustannusten kannalta tehokkaalla yhteistuotannolla voimalaitoksissamme Vuosaaressa, Hanasaaressa ja Salmisaaressa. Kun sähkö ja lämpö tuotetaan samassa prosessissa, tarvitaan huomattavasti vähemmän polttoainetta kuin erikseen tuotettaessa. Yhteistuotanto on polttoaineesta riippumaton tuotantotapa.

Yhteistuotantovoimalaitoksissa polttoaineen sisältämä energia pystytään hyödyntämään lähes kokonaan, parhaimmillaan yli 90 % hyötysuhteella. Samalla myös kokonaispäästöt vähenevät merkittävästi.

Yhteistuotannon avulla Helsingissä säästetään energiaa lauhdesähköllä tuotettuun kiinteistökohtaiseen erillislämmitykseen verrattuna niin paljon, että määrä vastaa 500 000 omakotitalon vuosittaista energiankulutusta.

Salmisaaren voimalaitosSuurin osa helsinkiläiskodeista lämpiää ympäri vuoden kaukolämmöllä. Helsingin kaukolämmöstä noin 90 % tuotetaan yhteistuotanto- eli CHP-voimalaitoksissa. Yhteistuotannolla tehty lämpö riittää kaupungin lämmittämiseen ja lämpimään käyttöveteen keväällä, kesällä ja syksyllä.

Kolmoistuotannosta puhutaan, kun samassa prosessissa tuotetaan lämmön ja sähkön lisäksi myös kaukojäähdytystä. Näin tapahtuu Salmisaaren voimalaitoksella. Kaukojäähdytyksen tuotanto perustuu lähes 80-prosenttisesti energiaan, joka muuten jäisi hyödyntämättä. Sitä tehdään kylmästä merivedestä aina kun mahdollista.

Pakkasilla lämpöä lämpökeskuksista

Ilmojen kylmetessä yhteistuotantolaitosten lämpö ei riitä, vaan avuksi tarvitaan lämmön erillistuotantoa eli lämpökeskuksissa tuotettua lämpöä. Lämpökeskuksia tarvitaan, kun lämmön ja lämpimän käyttöveden kulutus on runsasta, eli käytännössä pakkasilla.

Kotejamme lämmittävät kaikkiaan 11 lämpökeskusta eri puolilla kaupunkia. Lämpökeskuksia voidaan ottaa käyttöön tarpeen mukaan. Käytännössä lämpökeskusten käyttöajat ovat hyvin lyhyitä, jopa vain muutamia satoja tunteja vuodessa.

Lämpökeskukset turvaavat alueellista lämmönsaantia myös poikkeustilanteissa. Jos yhteistuotantolaitoksilla on ongelmia tai kaukolämpöputket ovat jossain päin Helsinkiä poikki, otetaan lämpökeskukset käyttöön.

Alppilan lämpökeskusTuotantoa tasataan lämpö- ja jäähdytysakuilla

Lämmön kulutus ei ole tasaista: päivisin lämpöä tarvitaan yöaikaa enemmän. Aamulla lämmön kulutus nousee nopeasti, kun ihmiset käyvät suihkussa ja työpaikkoja lämmitetään. Lämmön ja jäähdytyksen tuotantoa tasataan siksi lämpö- ja jäähdytysakuilla.

Öisin yhteistuotannolla tuotettua lämpöä varastoidaan suuriin vesisäiliöihin eli lämpöakkuihin. Kun lämpöä aamulla tarvitaan enemmän, puretaan se akuista. Lämpöakut sijaitsevat Vuosaaressa ja Salmisaaressa, ja niiden yhteisteho yltää 200 megawattiin. Esimerkiksi Vuosaaren lämpöakkua käyttämällä voidaan pakkasaamuina vähentää energian tuotantoa yhden lämpökeskuksen verran. 

Myös jäähdytysenergiaa säilötään öisin maanalaisiin energiavarastoihin, ja vastaavasti se voidaan ottaa hyötykäyttöön päivisin. Maanalaiset jäähdytysvarastot löytyvät Pasilasta ja Esplanadin puiston alapuolelta.

Sähköä myös auringosta ja Helsingin ulkopuolelta

Yhteistuotannolla tuotetun sähkön lisäksi tuotamme Helsingissä myös aurinkosähköä. Vaikka aurinkosähkön osuus kokonaisuudessa on pieni, tuotetaan Kivikon ja Suvilahden aurinkovoimaloissamme merkittävä määrä Suomen aurinkosähköstä.

Monipuoliseen tuotantopalettiimme kuuluvat myös ydinvoima, vesivoima ja tuulivoima, joita hankimme Helsingin ulkopuolelta osakkuusyhtiöiden kautta. Vesisähköä tulee Kemijoelta ja Kymijoelta sekä Ruotsista Indalsälven-joelta. Ydinenergiaa saadaan Olkiluodosta Oy Mankala Ab:n kautta. 

Jaa: