Kehityshankkeet

Usein kysyttyä hankkeesta

Tältä sivulta löydät kysymyksiä ja vastauksia Tattarisuon biolämpölaitos -hankkeesta.

Miksi tarvitaan lisää energiantuotantoa? Eikö rakennusten energiatehokkuuden lisääminen riitäkään?

Uudet, suunnitteilla olevat biolämpölaitokset eivät kasvata Helsingin kaukolämmön tuotantoa, vaan niillä korvataan kivihiilen polttoa. Helen valmistautuu Hanasaaren yhteistuotantovoimalaitoksen toiminnan päättymiseen vuoden 2024 loppuun mennessä kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti. Uusia biolämpölaitoksia tarvitaan korvamaan Hanasaaren tuotantoa. Vuoteen 2024 mennessä tarvitaan 1–2 uutta lämpölaitosta.

Helsingin yleiskaava ennakoi Helsinkiin voimakasta kasvua. Vaikka uusi rakentaminen on energiatehokkaampaa kuin vanha rakennuskanta, tulee lämmön tarve Helsingissä silti kasvamaan pitkälle 2030-luvulle. Kivihiilen korvaamisen lisäksi täytyy myös varautua kaupungin kasvuun.

Eikö tarvittavaa lämpöä voida tuottaa hukkalämmöillä?

Hukka- ja kierrätyslämmöt ovat hyvä lämmönlähde kaukolämmössä. Kesäaikaan niillä voidaan tuottaa jo merkittävä osuus helsinkiläisten tarvitsemasta lämmöstä. Pakkasilla tarvitaan kuitenkin myös muita lämmönlähteitä, hukkalämmöt eivät riitä.

Helen on ollut jo pitkään edelläkävijä hukkalämmön hyödyntämisessä. Viime vuonna teimme jälleen uuden tuotantoennätyksen ja tuotimme noin 8 % kaukolämmöstä erilaisilla hukkalämmöillä. Hukkalämpöä jalostamme puhdistetusta jätevedestä, datakeskusten tuottamasta lämmöstä sekä kiinteistöjen ylimääräisellä hukkalämmöllä, jonka keräämme kaukojäähdytysjärjestelmän avulla.

Hukkalämpöjen hyödyntämistä lisäämme koko ajan. Esplanadin alle on juuri valmistunut uusi ison mittaluokan lämpöpumppulaitos. ja Sörnäisten lämpö- ja jäähdytyslaitosta laajennetaan uudella lämpöpumpulla. Uskomme, että melko lähivuosina pystymme tuottamaan helsinkiläisten kesäajan lämmöt erilaisilla hukkalämmöillä. Talvikaudella lämmöntarve on kymmenkertainen kesään nähden, ja silloin tarvitaan vielä pitkään polttamalla tuotettua lämpöä.

Miksi lämpöä alueelle ei voi tuoda lähellä olevasta Vantaan jätevoimalasta?

Yhteistyötä kyllä tehdään Vantaan Energian kanssa, ja tarvittaessa lämpöä tuodaan sieltä esimerkiksi kesäaikaan. Pakkaspäivinä se ei kuitenkaan riitä naapurikaupunkiin. Helsingin täytyy varmistaa oma lämmönriittävyys myös huippupakkasilla ja poikkeustilanteissa. Kun pakkanen kiristyy alle –20 asteeseen, edes suunnitellun uuden lämpölaitoksen lämpö ei riitä alueelle, vaan silloin sitä täytyy tuoda muualta Helsingistä.

Entä Vuosaari, Patola tai Kivikko?

Kivikosta ei ole kaupungin kanssa käydyissä neuvotteluissa löytynyt sopivaa tonttia. Vuosaareen selvitetään myös biolämpölaitosta, samoin kuin Patolaan. Lämmön toimitusvarmuuden varmistamiseksi lämmöntuotantoa tarvitaan eri puolilla Helsinkiä.

Miksi lämpöä ei tuoda esimerkiksi Porvoosta Nesteeltä?

Nesteen Kilpilahden jalostamon hukkalämpöjen hyödyntämisestä on tehty alustavia laskelmia. Nämä laskelmat osoittavat, että matala-arvoisen lämmön tuominen kohtuullisen pitkän matkan Helsinkiin ja sen jalostaminen kaukolämpöverkkoon sopivaksi ei ole taloudellisesti mielekästä. Pääsääntöisesti matala-arvoiset lämmöt kannattaa hyödyntää lähellä syntypistettä.

Onko polttoaineen saatavuus, riittävyys ja hinta varmistettu?

Laitoksesta on käynnissä vasta ympäristövaikutusten arviointi, YVA. Päätöstä laitoksen toteuttamisesta ei ole tehty, joten polttoaineen hankinnastakaan ei ole vielä voitu tehdä sopimuksia. Alustavia selvityksiä on tehty hakkeen saatavuudesta.

Miten varmistetaan Longinojan tilanne?

Longinojan arviointi tehdään asiantuntija-arviona, joka perustuu ojaan mahdollisesti kohdistuvaan kuormitukseen ja ojan nykyiseen ekologiseen tilaan. Arvioinnissa huomioidaan meritaimenen lisääntymisalueiden kunnostustoimet ja nykyinen meritaimenen poikastuotannon taso.

Miksi laitoksesta ei ole saatavilla kunnon kuvia?

Laitoksen rakentamisesta ja toteutuksesta ei ole päätöksiä, niinpä myöskään varsinaisia suunnittelupiirroksia ei ole, toistaiseksi vain hahmotelmia. Korjaamme tilannetta parhaillaan, havainnekuvia tulossa.

Mistä löydän 13.3. pidetyn yleisötilaisuuden pöytäkirjan?

Yleisötilaisuus oli osa YVA-ohjelmaa, jonka mukaisesti yleisötilaisuuksissa käyty keskustelu ja kommentit kirjataan YVA-selostuksen materiaaliksi.

Mikä tarkoitus keskustelutilaisuudella 9.4. oli?

Arvioimme, että tietoa hankkeesta kaivattiin edelleen, joten järjestimme epävirallisen keskustelutilaisuuden, jossa kerroimme hankkeesta. Aikaa oli varattu myös kysymyksille ja vastauksille. Tämä tilaisuus ei kuulunut YVA-prosessiin.

Mitä YVA tarkoittaa?

Ympäristövaikutusten arviointi eli YVA on lakiin ja asetukseen perustuva menettely. Sen tarkoituksena on paitsi edistää ympäristövaikutusten arviointia ja ympäristövaikutusten huomioon ottamista jo suunnitteluvaiheessa, myös lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia hankkeen suunnitteluun. YVA-menettely ei ole lupahakemus, suunnitelma tai päätös hankkeen toteuttamiseksi, vaan sen avulla tuotetaan tietoa hanketta koskevaa päätöksentekoa ja lupaprosessia varten. Arviointiselostuksesta annettu perusteltu päätelmä liitetään myöhemmin toiminnalle laadittavaan ympäristölupahakemukseen.
YVA-menettely muodostuu kahdesta vaiheesta:
  1. Arviointiohjelma: suunnitelma hankkeen ja sen vaihtoehtojen ympäristövaikutusten arvioimiseksi.
  2. YVA-selostusvaihe: hankkeesta kootaan arvioinnin tulokset, jonka perusteella viranomainen antaa perustellun päätelmän hankkeesta.

Eri yhteyksissä puhutaan jostain nettikyselystä. Missä ja milloin nettikyselyyn voi vastata?

Nettikysely ja työpaja ajoittuvat elo-syyskuulle. Ajoitus muotoutuu siten, että kyselyn hanketiedotteessa ja työpajassa voidaan kertoa hanke-esittelyn lisäksi tärkeimmät vaikutusselvitysten tulokset, jotta vastaajilla ja osallistujilla olisi käytettävissä tarvittavia arviointitietoja. Tämä edellyttää tiettyä aikaa kyselylle ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnille ennen selostuksen valmistumista.

Mielipiteen hankkeen ympäristövaikutusten arviointiin voi kertoa jo nyt ELY-keskukselle, ohjeet hankkeen YVA-sivuilla.

Jaa: