Melu ärsyttää kaupunkilaisia
Biopolttoaineiden käytön lisääminen vaatii Helsingin Energialta monenlaisia selvityksiä. Ensimmäisiin valmistuneisiin kuuluu kartoitus kaupunkilaisten hankkeeseen kohdistamista odotuksista. Tutkimuksen tulokset julkaistaan tänään ilmestyvässä Ympäristö ja Terveys -lehdessä.
Teksti: Minna Näsman
Touko-kesäkuussa voimalaitoksilla Salmisaaressa, Hanasaaressa ja Vuosaaressa vieraili keskittyneen näköisiä pieniä kaupunkilaisryhmiä. He olivat tulossa fokusryhmähaastatteluun.
Ryhmät keskittivät ajatuksensa niihin sosiaalisiin vaikutuksiin, joita biopolttoaineiden lisäämisestä Helsingissä odotetaan aiheutuvan. He nimesivät neljä ilmeisintä teemaa, jotka kaupunkilaisia tulevat keskusteluttamaan. Nämä teemat ovat päästöt, melu, liikenne ja hinta.
Päästöt
Haastateltavat odottavat, että biopolttoaineiden savukaasut pestään niin puhtaiksi kuin nykytekniikalla on mahdollista. Suuria pelkoja sen suhteen heillä ei ole.
”…ei ehkä tartte olla kovasti huolissaan siitä että keski-ikä merkittävästi vähenis siitä että tämmönen tulis…”
Ennemminkin avoimia kysymyksiä biopolttoaineiden tuomiin muutoksiin liittyen löytyy niiden varastoinnista. ”Voiko varastoinnin aikana tapahtua mätänemistä ja bakteerien leviämistä? Miten puubiomassasta nousevan pölyn räjähdysherkkyys hallitaan? Voiko pellettikonteissa kulkeutua ulkomailta meille vieraita ötököitä?”, haastateltavat kyselivät. Näihin kysymyksiin haemme vastauksia tulevissa selvityksissä.
Melu
Jos Vuosaareen rakennetaan uusi voimalaitos ja sitä varten louhitaan energiatunneli keskustaan, paikalliset asukkaat odottavat rakennusaikaista melua. Sen lisäksi he kyselivät, miten paljon lisääntyy voimalaitoksilta kantautuva taustamelu ja biomassan siirtelystä aiheutuva ääni. Kokemusta oli kauhakuormaajien peruuttelusta alueella nykyistä voimalaitosta rakennettaessa. Kolmantena sekä melua että päästöjä lisäävänä asiana kaupunkilaiset nostivat esiin biomassan kuljetukset voimalaitoksille.
Suomen Luonnonsuojeluliiton väkeä ”tavanomaisella” tutustumiskäynnillä Hanasaaren voimalaitoksen piipussa. Sidosryhmätutkimukseen sai osallistua nimettömänä, joten osallistujista ei julkisteta kuvia.
Liikenne
Hakkeen, pellettien tai biohiilen kuljettelu kumipyörillä ei haastateltavien mukaan ole sen enempää ekologista kuin taloudellistakaan. Ensimmäisessä vaiheessa biomassan osuutta Hanasaaren ja Salmisaaren laitoksilla ollaan lisäämässä 5–10 prosenttiin. Sen vaatimat 5–7 rekkaa päivässä kulkevat haastateltavien mukaan ohi ”muutamassa minuutissa”. Sitä he eivät pidä mitenkään mahdottomana nykyiseen liikenteeseen suhteutettuna.
Jos valtuusto päättääkin vuonna 2015, että investoinnit tehdään Salmisaareen ja Hanasaareen eikä Vuosaareen, biopolttoaineiden osuus näillä laitoksilla nostetaan 40 prosenttiin. Sen vaatimaa rekkamäärää haastateltavat pitävät ”liikenteellisesti täysin katastrofaalisena”. Siinä tapauksessa kuljetukset on heidän mukaansa hoidettava käytännössä laivoilla. Merihaan asukkaiden ryhmässä nousi esiin myös ajatus pistoraiteesta Pisara-radalle.
” …ei se oo kivaa että asukkaat koko ajan pelkää siinä että voinko mennä tien yli, pysähtyykö se rekka tuohon…”
Kysymys hankkeen hinnasta oli niin laaja ja kiinnostava, että se vaatii oman postauksensa.
Työ jatkuu
Tämä blogi on jatkoa fokusryhmähaastatteluille. Te tiedätte parhaiten, miten suunnitelmamme vaikuttavat käytännön elämäänne. Mitä enemmän sitä tietoa siirtyy suunnitteluprosessiimme, sitä parempia suunnitelmista tulee.
Fokusryhmähaastatteluista poiketen tässä blogissa ei vain kerätä kysymyksiä, vaan myös vastataan niihin. Osa vastauksista vaatii perusteellista selvittelyä. Blogia seuraamalla saa tiedon siitä, mistä lisäselvitykset valmistuttuaan löytyvät.
Asiantuntijoitamme saa kutsua kylään, tai tiedustella mahdollisuutta voimalaitosvierailuun. Helpointa on kuitenkin kertoa tässä ja nyt:
Mihin sinun mielestäsi pitää suunnittelussa erityisesti kiinnittää huomiota?