Blogi / 19.12.2016

Lämmityksen hiilijalanjälki pienenee

Olen kuullut ihmisiltä, jotka pyrkivät vähentämään omaa hiilijalanjälkeään, että kyllähän tämä muuten onnistuu, mutta kun on sidottu tuohon kaukolämpöön. Lämmityksen osuushan on asumisen hiilijalanjäljessä yksi merkittävimmistä ja Helsingissä kaukolämmön tuotanto perustuu toistaiseksi pääosin fossiilisiin energialähteisiin. Yli puolet siitä tulee kuitenkin vähäpäästöisemmästä maakaasusta eikä kivihiilestä niin kuin yleensä luullaan.
Teksti: Rauno Tolonen

Fossiilisten energialähteiden (maakaasu ja kivihiili) lisäksi kaukolämmön energialähteenä on puhdistetusta jätevedestä lämpöpumpuilla talteen otettu lämpöenergia ja kaukojäähdytysasiakkailta saatu hukkalämpö, joka johdetaan kaukolämpöverkkoon. Esimerkiksi yhtenä aurinkoisena kesäpäivänä aurinkolämpöä saadaan kaukojäähdytysasiakkailta (tietokonesalit, liike- ja toimistokiinteistöt sekä asunnot) talteen ja johdettua kaukolämpöverkkoon parhaimmillaan n. 30 MW:n teholla. Energiamääränä tämä vastaa n. 400 uuden kerrostalohuoneiston vuotuista lämmitysenergian kulutusta.  Unohtaa ei sovi myöskään lämpö- ja kylmäakkuja, joihin varastoitunutta energiaa jaetaan asiakkaille kulutushuippujen aikaan ja pienennetään siten osaltaan kaukolämmön hiilijalanjälkeä.

Lämmityksen hiilijalanjälki pienenee

Jo lähitulevaisuudessa Helsingin Energian kaukolämpö muuttuu entistä vihreämmäksi, kun pelleteillä korvataan 2014 alkaen kivihiiltä lämmöntuotannossa. Maakaasuverkossa voi tulevaisuudessa kulkea myös biokaasu. Vuoteen 2020 mennessä uusiutuvan energian (biomassan) osuus on jo 20 % ja hiilineutraalius saavutetaan 2050 mennessä. Voikin leikillisesti sanoa, että kaukolämpöasiakas on ”lukittu” hiilineutraaliuteen eikä se vaadi asiakkaalta edes suuria tekoja. Helsingin Energia sekä säästää energiaa että vähentää hiilijalanjälkeä asiakkaan puolesta asiakkaan omaa panosta unohtamatta.

Lue lisää aiheesta

Hiilineutraalisuus Lämpö