Paikalliset energiayhtiöt globaaleille markkinoille

Teksti: Juha Sipilä

Kylmä ilmasto, vakaat olosuhteet ja edullinen energian hinta houkuttelevat kansainvälisiä it-jättejä Suomeen. Tähän saakka energiayhtiöt ovat toimineet pitkälti kansallisten toimijoiden kanssa.

Paljon energiaa käyttävien palvelinkonesalien sijoituksen osalta toimimme globaalisti kilpailulla markkina-alueella. Jäähdytys pitää toki hoitaa paikallisesti ja palvelinkeskusten tulee sijaita Helsingissä, mutta kysyntä ja loppuasiakkaat eli palvelinkeskuksen palveluiden käyttäjät voivat olla vaikka toiselta mantereelta.

Palvelinkeskusasiakas voi olla vaikka amerikkalainen yritys, joka haluaa laajentaa toimintojaan Eurooppaan tai Venäjälle. Alan volyymi on suuri, sillä palvelinkeskukset kuluttavat globaalisti noin 1-2 prosenttia kaikesta sähköstä. Helsingin ratkaisusta tekee uniikin se, että tietokoneiden hukkalämmöstä voidaan jalostaa kaukolämpöä helsinkiläisten rakennusten ja lämpimän käyttöveden lämmittämiseen.

Palvelinkeskusten koon ja tehontarpeen voimakas kasvu on tehnyt niistä kiinnostavia asiakkaita myös energiayrityksille

Ensimmäisen, kansainvälistäkin huomiota saaneen (mm. CNN, NTV), kaukojäähdytetyn tietokonesalin toteutimme yhteistyössä ict-palvelutalo Academican kanssa. Tiloissamme on myös mm. kansainvälisen it-jätin Atoksen konesali. Jatkamme erilaisten konesalitoteutusten hankekehitystä erityisesti olemassa olevan kaukojäähdytysverkon alueella.

Kaukojäähdytys vähentää ympäristövaikutuksia

Lämpökamerakuva perinteisestä jäähdytysjärjestelmästä, joka haaskaa puhaltamalla jopa 50 asteista ilmaa ulos.

Kaukojäähdytyksestä yli 80 prosenttia saadaan energiasta, joka muuten jäisi hyödyntämättä tai menisi hukkaan. Lisäksi Katri Valan lämpö- ja jäähdytyslaitoksessa jalostamme lämpöpumpuilla tietokoneiden tuottamasta hukkalämmöstä koteja ja käyttövettä lämmittävää kaukolämpöä. Palvelinkeskusten jäähdyttäminen kaukojäähdytyksellä siis säästää energiaa ja vähentää ympäristövaikutuksia. Kaukojäähdytettyjen konesalien hiilijalanjälki on perinteisiä ratkaisuja selvästi pienempi.

Esimerkiksi yhden megawatin jäähdytystehon tarvitsevan konesalin päästöt vähenevät kaukojäähdytykseen siirryttäessä 3000 MWh primäärienergiassa ja hiilidioksidipäästöissä 600 000 kiloa. Se vastaa yli 6 miljoonan kilometrin ajamista henkilöautolla.

Tuotamme Helsingissä kaukojäähdytystä neljässä eri tuotantolaitoksessa. Tuotantotapoja on kolme: talvisin kaukojäähdytystä saadaan kylmästä merivedestä, kesäisin absorption avulla yhteistuotantolaitoksilla syntyneestä ylimääräisestä lämpöenergiasta ja ympäri vuoden lämpöpumppujen avulla.

Kaukojäähdytyksen edut

Perinteinen lauhdutinjärjestelmä vie paljon tilaa rakennuksen katolta.

Kaukojäähdytys on toimintaperiaatteeltaan ja liittymisrakenteeltaan verrattavissa kaukolämmitykseen. Liikkuvia ja kunnossapidettäviä osia on hyvin vähän, jolloin voidaan puhua lähes huoltovapaasta ratkaisusta. Käyttäjän oman sähkön ja jäähdytyksen tuotannon huolet jäävät pois.

Rakennusten katoille asennettavat perinteiset lauhdutinyksiköt vievät paljon tilaa, pitävät kovaa meteliä eivätkä ainakaan kaunista julkisivua. Kaukojäähdytys on täysin äänetön ja huomaamaton ratkaisu. Lisäksi sen tehoa voi portaattomasti muuttaa luontevasti konesalitoiminnan laajentuessa.

Lähde: EN 15603, Energy performance of buildings – Overall energy use and definition of energy ratings; Ecoheatcool WP 3, Guidelines for assessing the efficiency of district heating and district cooling systems.

Teksti on julkaistu myös Tekniikka&Talous -lehden energiablogissa. Katso myös video konesalien jäähdytyksestä.