Blogi / 19.12.2016

Ilmastoinnovaatioita meiltä ja maailmalta

Mikä olisikaan ollut ilmastokokoukselle sopivampi paikka kuin Ranska, yksi maailman vähäpäästöisimmän energian tuottajista?

Teksti: Pirjo Jantunen

No, ehkä joku pohjoismaista, joiden edelläkävijyyttä ilmasto- ja energia-asioissa kehuttiin useaan kertaan Sustainable Innovation Forumissa, kansainvälisten ilmastoneuvottelujen suurimmassa bisnestapahtumassa, johon osallistuin viime viikolla Future Energy Leaders -verkoston puheenjohtajana.

Seminaarin mittaan toisteltiin paljon samoja lauseita. Uusiutuvissa on tulevaisuus, teknologia on jo valmis, sitova sopimus tarvitaan, energiatehokkuus on ykkönen, yhteistyö on voimaa.

Ehkä uudempana nousi sijoittajien näkökulmasta riskin välttäminen. Isolle rahalle on ihan sama mitä ilmastolle tapahtuu, mutta siinä vaiheessa kun se muodostaa bisnesriskin, sijoittajat heräävät. Tästä vahva viesti saatiin syyskuussa, kun Englannin pankin pääjohtaja Mark Carney totesi ilmastonmuutoksen olevan iso riski taloudelle. Suomessa tietä ovat hiljattain seuranneet niin Nordea kuin OP:kin luopumalla aktiivisista hiilisijoituksista.

Ilmastokokouksen aikana ja alla monet yritykset ovat kertoneet sitoumuksistaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Bisnesmaailma on selvästi ymmärtänyt, että se on osa ratkaisua.

Pohjoista voimaa

Kuten mainittua, pohjoiset maat nähtiin moneen otteeseen edelläkävijöinä. Innostavan esimerkin tarjoili tällä kertaa Islanti, jonka presidentti Ólafur Ragnar Grímsson kertoi saaren matkasta hiilenpolttajasta 100-prosenttisesti uusiutuvaan energiantuotantoon alle 50 vuodessa. Samalla maa on vaurastunut merkittävästi ja parantanut huomattavasti ilmanlaatua.

Ólafurin esityksen kuvat Islannista 40-luvulta ja nyt muistuttavat vastaavia kuvia Helsingistä, jossa on nähty vastaava kehitys ilmanlaadussa. Nykyään Islannin sähköntuotanto perustuu täysin vesivoimaan ja geotermiseen energiaan.

Presidentti Ólafur kertoi, että teknologian kehittäminen on kantanut hedelmää, ja islantilaisinsinöörit ovatkin myyneet geotermisen energian osaamistaan Kiinaan.

No, varmasti monessa maassa otettaisiin mielellään vastaan Islannin huikeat luonnonresurssit. Niin kauan kuin (tuli)vuoria ei saa Ebaysta, kannattaa esimerkistä mielestäni oppia se, että parhaat tulokset saavutetaan paikallisia resursseja hyödyntämällä, ei muiden menestystä kopioimalla.

Ehkä kuitenkin mieleen jäävin Ólafurin tarinoista oli se, miten Islannissa on yhdistetty teknologinen osaaminen ja luonnonresurssien hyödyntäminen turismiin. Valassafarien ja islanninhevosvaellusten välissä turistit maksavat mielellään sisäänpääsylipun myös paikalliseen voimalaitokseen. Tässä on Helenillä ja Visit Finlandilla vielä opittavaa!

Kaikki keinot tarpeen

Suomalainen ja eurooppalainen näkökulma kuitenkin välillä hämää. Maailman energianeuvoston, World Energy Councilin, arvioiden mukaan maailman energiantarve tuplaantuu vuoteen 2050 mennessä, ja neuvoston puheenjohtajan Marie-José Nadeaun mukaan onkin myytti, että uusiutuvilla voidaan kattaa tulevaisuuden energiantarve.

Viikonloppuna solmitun Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteena on rajoittaa ilmaston lämpeneminen alle kahteen asteeseen esiteollisesta ajasta, ja pyrkiä korkeintaan 1,5 asteen lämpenemiseen. Puolentoista asteen tavoittelu vaatii radikaaleja muutoksia nykyisiin energiankulutustottumuksiin ja energiantuotantoon. Nadeau korostikin, että tarvitsemme kaikkia keinoja ilmastonmuutoksen hillintään. 

Yksi niistä keinoista voisi olla kaukolämpö ja -jäähdytys. Enkä kirjoita tätä pelkästään Heleniä promotakseni piippua halaten, vaan lähinnä yllättyneenä siitä, miten innostuneesti kaukolämpöön ja kaukojäähdytykseen yleisön joukossa suhtauduttiin muun muassa Iso-Britannian ja Taiwanin näkökulmasta. Tällä kertaa matkailu avarsi näkemään kotoisen lämpöpatterin uudesta näkökulmasta. 

 

Markkinameininkiä

Vaatimattomana suomalaisena markkinointi on tietysti se, mistä on aina opittavaa. Tässä ainakin yritti loistaa Carbon Wealthin perustaja Carl Pendragon, joka esitteli skymining-konseptiaan. Taivaskaivamisessa (?) hiiltä otetaan talteen maailman suurimmasta hiilivarastosta eli ilmakehästä hypertehokkailla pumpuilla. Ja tämä kaikki täysin ilmaiseksi. Eikä tässä vielä kaikki, vaan teknologialla voisi vielä kattaa koko maailman energiantarpeen ja samalla ratkaista ilmastonmuutoksen.

Käytännössä siis kasvatetaan heinää, josta tehdään jonkinlaista biohiiltä, ja myydään samalla päästökompensaatioita yrityksille. Tuntui, ettei tälle yleisökään oikein uskaltanut lämmetä, vaikka respektiä täytyy kyllä antaa nokkelasta tarinasta.

Innovaatioita nuorilta nuorille

Muitakin kuin teknologisia innovaatioita käsiteltiin. Portugalin tiede-, teknologia- ja korkeakoulutusministeri Manuel Heitor liputti yhteiskehittämisen puolesta kestäviä kaupunkeja suunniteltaessa. Suomessa on otettu jo ensimmäisiä askeleita tähän suuntaan, itsekin olen ollut mukana useissa yhteiskehitysprojekteissa etenkin nuorten kanssa.

Omassa puheenvuorossani nuorten vähähiilistä tulevaisuutta rakentavista innovaatioista korostin sitä, miten merkittäviä nuoret ovat liiketoiminnalle nyt ja tulevaisuudessa. Nuoria ihmisiä on maailmassa enemmän kuin koskaan. Sen lisäksi nuoret ovat koulutetumpia kuin koskaan, he liikkuvat enemmän kuin koskaan ja viestivät enemmän kuin koskaan. Y-sukupolvi edustaa noin kolmannesta maailman väestöstä, mikä tarkoittaa mielettömän innovaatiopotentiaalin lisäksi myös mieletöntä asiakaspotentiaalia.

Ja kenellä onkaan parempi tieto nuorista kuin heillä itsellään. Kehotinkin, ja kehotan edelleen, yrityksiä ja muita organisaatioita ottamaan nuoret mukaan päätöksentekoon.

Lue lisää aiheesta

Hiilineutraalisuus