Kansainvälinen selvitys: Suomessa tehdään hyvää energiapolitiikkaa
Suomalaiset rakastavat rankingeja. Etenkin silloin, kun pärjäämme niissä. Ja jos kun Ruotsi on edellämme, sekös harmittaa.
Teksti: Pirjo Jantunen
Ylpeyteen on taas syytä, sillä Suomi sijoittuu hienosti yhdeksännelle sijalle Maailman energianeuvoston (World Energy Council, WEC) vuosittaisessa World Energy Trilemma -rankingissa. No, Ruotsi on tietysti edellämme.
WEC arvioi selvityksessään 130 maan energiapolitiikan onnistumista ns. energiatrilemman kautta. Trilemman ideana on, että kestävä energiapolitiikka huomioi niin energiaturvallisuuden, energian saatavuuden ja hinnan kuin ympäristövaikutuksetkin.
Suomen erinomaista sijoitusta pohjustavat poliittisen ja yhteiskunnallisen vakauden lisäksi hyvä huolto- ja toimitusvarmuus sekä saatavuus ja hinta. Sijoitummekin sekä energiaturvallisuus- että saatavuuskategoriassa parhaaseen A-luokkaan.
Selvityksen mukaan Suomi sijoittuu energiantuotannon ympäristövaikutusten perusteella toiseksi korkeimpaan B-kategoriaan. Tämä selittyy ennen kaikkea eurooppalaisittain verrattuna päästöintensiivisellä teollisuudella. Vaikka tämä ehkä laskeekin sijoitustamme, on suomalainen teollisuus kansainvälisittäin verrattuna vähäpäästöistä ja tuo meillä työtä, vientituloja ja hyvinvointia.
Selvityksen mukaan hiilidioksidipäästöt ovat Suomessa noin 9 tonnia henkilöä kohden, kun globaali keskiarvo on vähän yli 5 tonnia per henkilö. Parhaillaan päivitettävänä oleva kansallinen energia- ja ilmastostrategia tähtääkin muun muassa päästöjen vähentämiseen.
Kohti kestävää energiajärjestelmää
Selvityksen perusteella maailma on hitaasti siirtymässä kohti kestävämpää ja tasapainoisempaa energiajärjestelmää. Vaikka 1,1 miljardia ihmistä elääkin ilman sähköä, paranee energian saatavuus koko ajan. Sähkö tavoittaakin jo 85 prosenttia maailman väestöstä. Samalla myös globaali energia- ja päästöintensiteetti on laskussa.
Eri maissa ja eri alueilla on omat haasteensa. Energiapolitiikan muutokset näkyvät myös maiden ranking-sijoituksissa. Esimerkiksi Iso-Britannian tulos putosi tänä vuonna AAA-tasolta AAB-tasolle lähinnä kalliin sähkön takia. Maan vanheneva energiainfra ei vielä näy sijoituksessa, mutta Iso-Britannia joutui sen takia WEC:n negatiiviselle tarkkailulistalle.
Meillä usein mallimaana pidetty Saksa löytyy myös negatiiviselta tarkkailulistalta ja rankingin sijalta 13. (BBB). Saksan sijoitusta pudottaa muun muassa korkea energian hinta. Energiawenden ennustetaan heikentävän energiaturvallisuutta ja energian saatavuutta Saksassa tulevina vuosina.
Entäs Helsinki?
Muihin maihin vertailua hedelmällisempää on käyttää tätä ja vastaavia rankingeja oman toiminnan kehittämiseen. Miten esimerkiksi Helsingissä huolehditaan ekologisen kestävyyden kehittämisen lisäksi energian saatavuudesta, toimitusvarmuudesta ja hinnasta? Energiantuotantojakauman pitäminen monipuolisena tukee varmasti kestävän energiapolitiikan tavoitteita.
Kirjoittaja on World Energy Councilin Energy Trilemma -työryhmän jäsen.