Päästökaupan abc

”Energia-ala ei halua päästökaupan kanssa päällekkäisiä ohjauskeinoja”.
”Erillislämmitys ei kuulu päästökaupan piiriin”. 
”Päästökauppaa ollaan uudistamassa”.
”Päästökauppa ei toimi”.

Näitä lausahduksia vilisee energia- ja ilmastoasioista puhuttaessa. Kerrataanpa, mitä päästökauppa tarkoittaa.

Näin se toimii

Päästökaupan perusideana on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä siellä, missä se on halvinta. Päästövähennystoimia voivat tehdä yritykset omassa tuotannossaan tai hankkia päästöoikeuksia markkinoilta, kumpi sitten on kulloinkin yritykselle kannattavinta. Markkinat ohjaavat vähennystoimet edullisimmin toteutettaviin kohteisiin ja päästöoikeuksien hinta määräytyy siis markkinaehtoisesti.

EU:ssa yritysten välinen päästökauppa käynnistyi vuonna 2005 ns. harjoittelujaksolla. Sitä seurasi Kioto-kausi 2008–2012 ja nykyinen kolmas päästökauppakausi 2013–2020. Unionin sisällä päästökauppasektorille, eli suurten teollisuus- ja energialaitosten päästöille, on asetettu päästökatto. Tavoite vuoteen 2020 mennessä on vähentää hiilidioksidipäästöjä 21 % vuoden 2005 tasosta.

Lähtökohtaisesti päästöoikeudet huutokaupataan toimijoille ja tietyin tarkoin kriteerein osa päästöoikeuksista jaetaan ilmaiseksi (esim. osa kaukolämmöstä ja energiaintensiivinen teollisuus)  kuitenkin niin, että saavutetaan tuo päästökatto.

Päästökauppa kattaa noin 45 % EU:n hiilidioksidipäästöistä.

Vuosittain laitokset raportoivat ja palauttavat viranomaiselle toteutuneita päästöjä vastaavan määrän päästöoikeuksia. Huomionarvoista on, että jos joku yritys vapaaehtoisesti vähentääkin enemmän päästöjä, pysyy päästökatto samana eivätkä päästöt kokonaisuudessa vähene. Päästöoikeuksia vain vapautuu päästömarkkinoille muiden toimijoiden käyttöön.

Uudistuksiakin on tehty

Päästökauppaa on syytetty toimimattomuudesta ja liian alhaisesta päästöoikeuden hinnasta, joka ei ohjaa investointeja. Syy ei sinänsä ole päästökaupassa. Jäsenmaat ovat sotkeneet järjestelmää päällekkäisellä sääntelyllä tukemalla voimakkaasti uusiutuvan energian investointeja, lähinnä tuuli- ja aurinkovoimaa. Samaan aikaan hiipuvan teollisuuden myötä päästöoikeuksien vähäinen kysyntä on laskenut päästöoikeuden hinnan alas.

Päästökauppa itsessään on toimiva, päästökauppasektorin päästöt tulevat laskemaan -21 %, mutta järjestelmään on kaivattu parannuksia.

EU:n komissio on 15.7.2015 antanut ehdotuksen päästökauppadirektiivin muuttamisesta. Tämä ei ole ensimmäinen uudistus, vaan muutoksia on tehty useaan otteeseen toimivuuden ja tehokkuuden parantamiseksi. Jo aiemmin tänä vuonna hyväksyttiin ehdotus markkinavakausvarannon sisällyttämisestä järjestelmään. Markkinavakausvaranto toimii siten, että tietyissä tilanteissa varantoon joko siirretään päästöoikeuksia tai vapautetaan niitä markkinoille. Tämä vakauttaa päästöoikeuksien hintaa ja parantaa järjestelmän mukautumiskykyä esimerkiksi suhdannevaihteluissa. Markkinavakausvaranto tulee käyttöön vuoden 2019 alusta.

Muutosten taustalla on Eurooppa-neuvoston päätös EU:n sitoutumisesta vähentää päästöjä vähintään 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoon.

Päästökauppa on edelleen merkittävin politiikkatoimi. Päästökauppasektorille tämä tarkoittaa 43 prosentin vähennystä vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 2005.

Eurooppa-neuvoston päätelmissä linjattiin myös kaudelle 2021–2030:

• Päästökattoa kiristetään vuosittain 2,2 % (ennen 1,74 %)
• Ilmaisjakoa jatketaan energiaintensiiviselle vientiteollisuudelle
• Ilmaisjaon kriteerejä tarkistetaan.
• Tällä hetkellä ehdotetaan, että kaukolämpö saisi 30 % päästöoikeuksista ilmaiseksi vuoteen 2030 asti.

Päätelmissä on myös kerrottu, että modernisaatiorahasto perustetaan ja innovaatiorahastoa laajennetaan. Innovaatiorahasto NER400 tulee rahoittamaan uusiutuvan energian, CCS:n (hiilidioksidin talteenoton) ja teollisuuden innovaatiohankkeita. Rahasto koostuu 400 milj. päästöoikeuden alkupanoksesta ja lisäksi 50 miljoonasta allokoimattomasta päästöoikeudesta, jotka olisivat muutoin menneet vakausvarantoon. Modernisaatiorahasto on puolestaan tarkoitettu köyhien maiden sähköntuotannon modernisointiin.

Uusille toimijoille otettaisiin päästöoikeuksia nykyisellä kaudella jakamatta jääneistä päästöoikeuksista sekä markkinavakausvarannosta. Myös toimintansa lopettaneiden laitosten päästöoikeudet lisättäisiin uusien osallistujien varantoon.

Eurooppa-neuvoston ehdotuksen käsittely jatkuu komissiossa saatujen kommenttien perusteella loppuvuodesta.

Ajankohtaista juuri nyt: Pariisin ilmastokokous lähestyy

Päästöoikeuksien hinta on ollut kesästä lähtien suuremman ostohalukkuuden takia nosteessa. Suoraan yhtä syytä tälle ei löydy, mutta taustalla ovat mm. hiilen hinnan lasku, tulevaisuuden usko päästökauppaan ja päästöoikeuksien hintakehityksen näkymät.

Pariisin COP 21 ilmastokokous on käynnistymässä marraskuun lopulla. Tavoitteena on saada globaalisti kattava sopimus kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi vuoden 2020 jälkeen.  Taustalla on keskilämpötilan nousun hillintä 2 asteeseen. EU:n tavoitteena neuvotteluissa on, että ilmastosopimuksesta saadaan kattava ja kunnianhimoinen sekä pitkän aikavälin tavoite kirjattua.

Bonnissa on juuri pidetty Pariisin ilmastosopimusta pohjaava kokous. Sopimusteksti paisui maiden vaatiessa omia esityksiään. Ilmoitettujen sitoumusten kattavuus on jo kuitenkin 90 % maailman päästöistä.

Entäpä Helen?

Helen on ollut energiatehokkuutensa ansiosta vahvasti jo pitkään mukana ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä ja on edelleen päämäärätietoisesti kulkemassa eteenpäin. Saavutettu ja monin tavoin kansainvälisestikin palkittu hyvä on säilytettävä ja uusin ratkaisuin on kehityttävä edelleen.

Tavoitteemme on ilmastoneutraali energiantuotanto vuonna 2050. Uskomme päästökaupan toimivuuteen. Sähkön ja lämmön yhteistuotannon sekä kaukolämmöntuotannon ympäristöystävällisyys erillislämmöntuotantoon verrattuna tulisi huomioida järjestelmässä.

Haluamme täällä Helsingissä myös olla edelläkävijöitä suurilla hankkeillamme: esimerkiksi Pohjoismaiden suurimmalla sähkövarastolla, Suomen suurimpiin lukeutuvilla aurinkovoimaloilla ja älykkään energian mallialueella Kalasatamassa. Pohdimme jatkossa mahdollisuutta linkittää tutkimushankkeitamme ilmastorahastoihin.

Faktaa:

1 päästöoikeus = 1 t hiilidioksidia.
Päästökauppasektoriin kuuluvat yli 20 MW lämpökeskukset ja voimalaitokset sekä pääosa teollisuudesta
Päästökauppasektorin ulkopuolella ovat liikenne, maatalous ja talokohtainen lämmitys. Näitä koskevat kansalliset päästövähennystavoitteet. Suomen tavoite on vähentää tämän sektorin päästöjä 16 % vuoden 2005 tasosta vuoteen 2020 mennessä.