Syksyn kuuma peruna: #Biotulevaisuus
Bioenergian tulevaisuus on iso kysymys niin Helenille kuin koko Suomelle. Pureuduimme aiheeseen Ympäristöpäivässä torstaina 25.8.2016.
Teksti: Pirjo Jantunen
Ennen seminaaria tutustuimme bioenergian nykyisyyteen ja lähitulevaisuuteen Salmisaaressa. Salmisaaren voimalaitoksessa poltetaan pellettejä seospolttona ja voimalaitoksen viereen rakennetaan pellettilämpölaitos.
Tästä portista käy #pelletti’en tie @EnergiaHelen Salmisaaren laitokselle #biotulevaisuus pic.twitter.com/R4GaCLeHFZ
— Hannes Tuohiniitty (@HTuohi) August 25, 2016
Ympäristöpäivän avauspuheenvuorossa Helenin vastuullisuus- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Maiju Westergren kertoi bioenergian roolista Helenin energiaratkaisuissa.
”Helen vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja ainakin alkuvaiheen ratkaisuna on lisätä merkittävässä määrin biopolttoaineiden käyttöä.”
”Hanasaaren lämmöntuotantokapasiteetin korvaaminen on Helenin lähivuosien isoin haaste. Hihat on kääritty ja työ aloitettu. Pelletit palavat jo seospolttona Salmisaaren ja Hanasaaren voimalaitoksissa. Ja kuten tämän päivän laitosvierailulla useat näkivät, Salmisaareen rakennetaan parhaillaan 100 MW:n pellettilämpökattilla.
Biopolttoaineet eivät ole Helenin ainoa ratkaisu, kun etenemme vaiheittain kohti tavoitettamme, ilmastoneutraalia tuotantoa. Panostamme myös lämpöpumppuihin, aurinkoenergiaan, energian varastointiin sekä asiakaspään ratkaisuihin.”
Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen valotti metsien suurta merkitystä Suomen ilmastopolitiikalle ja kertoi EU:n 2030 energia- ja ilmastokehyksestä. Tälle vuodelle odotetaan vielä ehdotuksia Energiaunionista ja kestävyyskriteereistä kiinteälle biomassalle.
Tiilikainen kertoi, että Suomessa puupolttoaine saadaan pääasiassa metsäteollisuuden ja metsänhoidon sivutuotteista. Metsille on tulevaisuudessakin paljon muuta kuin energiakäyttöä. Lopuksi Tiilikainen painotti erityisesti energiatehokkuuden kehittämisen tärkeyttä.
Ministeri Tiilikainen korostaa energiatehokkuuden merkitystä fossiilien korvaamisessa. Puu ei riitä kaikkeen. #biotulevaisuus
— Hiilivapaa Suomi (@HiilivapaaFI) August 25, 2016
Europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri laajensi keskustelua Suomesta Eurooppaan ja bioenergian älykkääseen käyttöön. Hänen mukaansa kuluttajapuolelle on tulossa paljon uusia ratkaisuja, ja keskustelu energiaköyhyydestä nousee monissa maissa, kuten Iso-Britanniassa.
Kumpula-Natri muistutti, että bioenergia on edelleen tärkein uusiutuvan energian muoto Euroopassa. Hän uskoo, että bioenergialla tulee olemaan tärkeä rooli energiantuotannossa myös tulevaisuudessa, vaikkei tulevaisuutta voikaan laskea yksin bioenergian varaan.
Miapetra Kumpula-Natri Helenin ympäristöpäivässä: Bioenergia tärkein uusiutuva EU:ssa. #biotulevaisuus pic.twitter.com/VpYfcuBn5g
— Katja Permanto (@KPermanto) August 25, 2016
Kumpula-Natri painotti myös energiatehokkuuden tärkeyttä. Helsinkiläinen itsestäänselvyys kaukolämpö ansaitsisi suuremman jalansijan myös muualla Euroopassa.
.@miapetrakumpula: #kaukolämpö’ajattelua laajennettava Euroopassa #energiatehokkuus #biotulevaisuus
— Kaisa Hernberg (@kaisamirjam) August 25, 2016
WWF Suomen suojelujohtaja Jari Luukkonen toi keskusteluun mukaan luonnon näkökulman. Hänen mukaansa bioenergialla on tulevaisuudessakin rooli, mutta se on rajallinen. Luukkonen painotti, että Suomen nykyinen metsätalous ei ole kestävää – vaikka metsät kasvavatkin enemmän kuin niitä hakataan, sillä lajit uhanalaistuvat.
Vaikka metsät kasvaa enemmän kuin niitä hakataan, monimuotoisuus heikkenee #biotulevaisuus @JariLuukkonen @WWFSuomi pic.twitter.com/80P674Z6k5
— Leo Stranius (@LeoStranius) August 25, 2016
WWF:n tekemän laskelman mukaan suomalaisen metsätalouden kestävyyttä voidaan merkittävästi lisätä nykyisen hakkuumäärän puitteissa kattavan suojelualueverkoston ja parempien metsätalouden käytäntöjen avulla.
Lopuksi asiantuntijamme Maiju Westergren, Tea Erätuuli ja Perttu Lahtinen toivat esiin Helenin näkökulmia ja ajankohtaisia hankkeita. Valmisteilla oleva hallituksen ilmasto- ja energiastrategia sekä EU:n kiinteän biomassan kestävyyskriteerit nähtiin tärkeinä tulevaisuuden viitoittajina. Bioenergian lisäksi aurinkoenergia, sähkön ja lämmön varastointi, kysyntäjousto ja etenkin energiatehokkuus ovat ratkaisuja, joita käytämme ja kehitämme myös tulevaisuudessa.
”Bioenergia ei ole @EnergiaHelen’n ainoa ratkaisu” Kuulostaa hyvältä! Toivottavasti se on mahdollisimman pienessä roolissa. #biotulevaisuus
— Jussi Nikula (@NikulaJussi) August 25, 2016
Ympäristöpäivä on ohi, mutta keskustelu jatkuu. Seminaarin voi seurata myös jälkikäteen Twitterissä hashtagilla #biotulevaisuus. Jatkamme keskustelua biomassan kestävyydestä sidosryhmiemme kanssa marraskuussa.
Edit 29.8.2016: Lisätty Kimmo Tiilikaisen esitys.