Edullista ja toimitusvarmaa uusiutuvaa energiaa – onko sellaista?

Energia-alan vaikuttajilla on monia toiveita tulevaisuuden energiajärjestelmän suhteen. 

Kysyimme energia-alan vaikuttajien näkemyksiä ilmastotavoitteista, toimitusvarmuudesta ja energian hinnasta.

Kyselyn perusteella päättäjät haluavat Suomesta edelläkävijän globaalien ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Tämä edelläkävijyys saa heidän mielestään maksaa kuluttajille noin 5-10 prosenttia nykyistä enemmän. Energian toimitusvarmuudesta ei kuitenkaan haluta tinkiä, vaikka se alentaisi energian hintaa tai edistäisi ympäristön ja ilmaston suojelua.

Toiveissa tasapainoiltavaa

Toiveissa on siis päästötöntä ja toimitusvarmaa energiaa, joka saisi maksaa hieman nykyistä enemmän. Erityisesti aurinkoenergiaa ja tuulivoimaa halutaan lisää, ja näille energiamuodoille ollaan myös valmiita myöntämään tukia.

Kaikki edellä mainitut toiveet on haastava toteuttaa yhtä aikaa. Kehitän Helenissä työkseni tulevaisuuden ilmastoneutraaleja energiaratkaisuja. Erilaisia tuotantotapoja ja teknologioita pohtiessa suurimpana haasteena on tasapainotella eri näkökulmien välillä.

Esimerkiksi aurinkoenergia on vähäpäästöistä, ja vaikka sen hinta laskeekin koko ajan, ei se Suomen pitkässä ja pimeässä talvessa ole kovin toimitusvarma ratkaisu. Suomessa tuulee ympäri vuoden, mutta tuulivoiman tuotantoteho vaihtelee satunnaisesti ja on keskimäärin noin kolmanneksen asennetusta kapasiteetista. Energiaa tarvitaan kuitenkin myös silloin, kun ei paista tai tuule.

Ei yhtä ratkaisua

Vaihtelevatuottoiset uusiutuvat energiamuodot, aurinkoenergia ja tuulivoima, tarvitsevat tuekseen energiavarastoja, kysyntäjoustoa ja täydentävää tuotantoa. Siis päällekkäisiä järjestelmiä, jolloin tuotannossa ei päästä taloudelliseen optimiin. Joudutaan siis investoimaan järjestelmiin, joille on käyttöä vain osan ajasta.

Esimerkiksi biopolttoaineet ovat uusiutuvaa energiaa; ne ovat kaupallisia ja usein myös kilpailukykyisiä ilman tukia, ja niillä voidaan tuottaa energiaa kysynnän mukaisesti. Biopolttolaitosinvestoinneille voi kuitenkin olla vaikeaa löytää kannattavuutta, mikäli niille on käyttöä vain muutaman kuukauden vuodessa.

Energiavarastoja ja kysyntäjoustoa hyödynnetään jo nykyisessä energiajärjestelmässä. Varastoimme sekä sähköä että lämpöä lyhytaikaisesti, mutta Helsingin volyymeillä aitoon kausivarastointiin on pitkä matka. Kysyntäjoustoakin kokeilemme sekä yksityisten kuluttajien että yritysten kanssa. Pienestä on lähdettävä liikkeelle saavuttaakseen suurta.

Tukea vai ei, ja millaista tukea?

Energian tuottajan on huomioitava markkinat ja tuotteiden on oltava kilpailukykyisiä. Monet uusiutuvan energian muodot eivät kuitenkaan ole kilpailukykyisiä ilman tukia. Pitääkö näitä sitten tukea?

Päättäjäkyselyn mukaan uuden teknologian demonstraatiotuet saavat kannatusta, mistä on helppo olla samaa mieltä.

Jatkuvat syöttötariffit ja tuotantotuet eivät enää saakaan varauksetonta kannatusta. Myös tähän on helppo yhtyä. Itse asiassa päättäjät kannattavat enemmän päästökauppajärjestelmää kuin tuotantotukia. Tästäkin olen samaa mieltä; toimivan päästökauppajärjestelmän avulla päästään parhaaseen kustannustehokkuuteen, ja päästötavoitteen voisi asettaa riittävän kireäksi. Eurooppalaiset päättäjät ovat kuitenkin eri syistä halunneet edetä kansallisten tukijärjestelmien tiellä, mikä rapauttaa päästökauppajärjestelmää.

Myös verotusohjauksen kiristäminen sai paljon kannatusta. On hyvä muistaa, että jo tällä hetkellä polttoaineita verotetaan lämmöntuotannossa raskaasti. Vielä tärkeämpää on muistaa, että kun ilmastonmuutosta halutaan hillitä, verotuksen tulee pohjautua aidosti tuotettujen päästöjen määrään riippumatta siitä, mikä polttoaine on kyseessä.

Paras ratkaisu edellyttää kokonaisuuden huomioon ottamista

Energiajärjestelmän kehittämisessä on tärkeintä huomioida kokonaisuus. Helsingin lämmittäjinä emme voi emmekä halua tinkiä toimitusvarmuudesta. Haluamme myös tuottaa energiaa kaupunkilaisille kustannustehokkaasti ja vähentää päästöjä.

Uskon, että aidon markkinaehtoisuuden myötä syntyy kustannustehokas kokonaisuus. Kaukolämpöjärjestelmän avulla kokonaisuuteen voidaan liittää uusia ilmastomyönteisiä tuotantomuotoja sitä mukaa, kun ne tulevat markkinaehtoisesti kilpailukykyisiksi, ja jakaa energia edelleen tehokkaasti kaupunkilaisille.

Janne Rauhamäki

Janne Rauhamäki

Janne Rauhamäki kehittää Helenissä tulevaisuuden energiaratkaisuja. Hänen mottonsa on hoitaa velvoitteensa ja tehdä se asian kulloinkin vaatimalla tarkkuudella.

Kirjoittajat

Uutta voimaa -blogia kirjoitetaan eri puolella Heleniä - siellä missä maailman parasta kaupunkienergiaa tuotetaan, suunnitellaan ja kehitetään. Tutustu kirjoittajiin

Vuosiarkisto

Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Insinööriopiskelijat tutustuivat Vuosaaren voimalaitokseen

Ryhmä insinööriopiskelijoita sai tutustua helmikuussa Vuosaaren voimalaitokseen. Olin yksi heistä, ja vierailu oli hyvin onnistunut. Oli mielenkiintoista kuulla Helenin, voimalaitoksen ja koko energia-alan toiminnasta. Voisin hyvin kuvitella itseni energia-alalle töihin!

Biokaasusta lämmöksi

Otamme jälleen yhden askeleen eteenpäin matkallamme kohti ilmastoneutraalia tulevaisuutta: ryhdymme tuottamaan uusiutuvaa kaukolämpöä biokaasulla.

#energiamurros puhutti

Energia-ala on murroksessa. Näin todettiin eilen 21.8. Helsingin Energian ympäristöpäivässä, jossa aihetta käsiteltiin sekä kaupunkien energiajärjestelmien että Saksan energiakäänteen näkökulmasta.