Millainen on kaupunkien #energiatulevaisuus?

Teksti: Seija Uusitalo

Kaupungistuminen on maailmanlaajuinen trendi. Lähes koko 2000-luvun on kaupungeissa asunut enemmän ihmisiä kuin maaseudulla koko maailman mittakaavassa. Kaupunkilaisten määrä jatkaa kasvamistaan, ja jo reilun kymmenen vuoden päästä kaupungeissa asuu arvion mukaan 70 prosenttia maailman ihmisistä. Tämä on trendi, jonka näemme myös täällä Suomessa ja erityisesti täällä pääkaupunkiseudulla, totesi Helenin toimitusjohtaja Pekka Manninen tervetuliaispuheessaan.

Kaupungeissa asutaan, työskennellään, liikutaan ja vietetään vapaa-aikaa. Hyvä tulevaisuus rakennetaan kaupungeissa. Siihen tarvitaan monenlaista suunnittelua ja yhteistyötä. Myös energiantuotanto tarvitsee tilaa tulevaisuuden kaupungissa.

Tulevaisuuden Helsinki

Helsingin apulaispormestari Anni Sinnemäki visioi, millainen on tulevaisuuden Helsinki. Sinnemäen mukaan nimenomaan kaupungeissa on mahdollisuus löytää ratkaisut sosiaalisen ja hyvän elämän haasteisiin. Helsingissä voidaan rakentaa ratkaisuja, jotka toimivat sekä inspiraationa että kaupallisena hyötynä muulle maailmalle.

- Haluamme, että Helsingillä on kokoaan suurempi merkitys maailmassa, Sinnemäki totesi.

Sinnemäki kokee yhdeksi kiinnostavimmaksi kysymykseksi, miten ratkaistaan alueellinen tasavertaisuus.

Sinnemäki summasi Helsingin tärkeimmiksi tehtäviksi löytää ratkaisut ilmastonmuutokseen ja rakentaa tasavertaisia yhteisöjä. Helsingin tuoreessa, torstaina 24.8. julkistetussa strategiassa on linjattu: Helsinki torjuu ilmastonmuutosta kunnianhimoisesti. Sinnemäki muistutti, että Helsinki on jo vähentänyt hiilidioksidipäästöjään neljänneksen vuoden 1990 tasosta.

Sinnemäeltä kysyttiin, mikä on Helsingin vahvuus. Sinnemäen mukaan se on johdonmukaisuus: Helsingin toiminta on ennustettavaa ja pitkäjänteistä.

Voiko kaupunki olla älykäs?

Tulevaisuuden tutkija Antti Tarvainen Demoksesta pohti esityksessään, voiko kaupunki olla älykäs. Tarvaisen mukaan kaupunkien rooli muuttuu. Tulevaisuudessa globaalit kaupungit irtautuvat kansallisesta kehityksestä. Keskittyminen vahvistuu globaalina ilmiönä.

Tarvainen listasi askelmerkkejä älykkääseen kaupunkiin: teknologian urbanisointi, vanhan kehittäminen, tavoitteiden tarkentaminen ja uudet businessmallit. Olennaista on, miten dataa ja teknologiaa osataan hyödyntää. Älykkään kaupungin täytyy miettiä organisaatio- ja tiimirajoja uudestaan ja hyödyntää ideoinnin voima.

Tarvainen varoitti liiasta hypetyksestä, yhteen teknologiaan uskomisesta ja vanhoihin businessmalleihin luottamisesta.

Hittipelistä potkua kaupunkisuunnitteluun

Tulevaisuuden kaupungin suunnittelu voisi myös olla vielä nykyistä osallistavampaa ja jopa pelillistä, kertoi pääsuunnittelija Karoliina Korppoo peliyhtiö Colossal Orderista. Ihmiset ovat kiinnostuneita kaupunkipeleistä, koska kaupunki elementtinä on kaikille tuttu ja jokainen voi toteuttaa peleissä omia toiveitaan ja ajatuksiaan hyvästä kaupungista. Ideana kaupunkipeleissä ylipäätään on saada pelaaja oppimaan uusia asioita ja kokeilemaan erilaisia lähestymistapoja.

Kaupungit ovat suurelta osin liikennettä, kaupunkilaiset osallisia eivätkä vain käyttäjiä tai asiakkaita, Korppoo sanoi. Peleissä on paljon liikennettä, ruuhkia ja pullonkauloja, liikenteen muuttumista ja aaltoilua. Peleissä näkyy myös väestönkasvu: uudet kaupunkilaiset kaipaavat asuntoja, mutta voivat muuttaa pois kaupungista jos niitä ei löydy. Pelaajan on osattava rakentaa myös joukkoliikenne. Hänen täytyy ymmärtää, mistä ja mihin kaupunkilaiset haluavat kulkea ja tarjota reitille ja matkustajamäärälle sopivia ratkaisuja.

Kaupunkipelit eroavat muista peleistä siinä, että niissä ei kilpailla, vaan suunnitellaan luovasti. Korppoo kertoi, hänen suunnittelemaansa Cities Skylines -kaupunkipeliä on käytetty Hämeenlinnan suunnitteluun. Siellä kilpailuun saatiin mukaan kymmeniä osallistujia, ja kaupunki sai sillä hyvää näkyvyyttä.

Pelisuunnittelu herätti yleisössä vilkkaan keskustelun. Pelaajien keski-ikä kiinnosti, samoin pelisuunnittelun realistisuus. Keskusteltiin myös siitä, voiko pelisuunnittelussa toteuttaa alueellista segregaatiota eli luoda eriytyneitä tai peräti syrjäytyneitä kaupunginosia.

Tulevaisuuden parasta kaupunkienergiaa

Jotta myös tulevaisuuden kaupungin pyörät pyörivät, siihen tarvitaan energiaa, totesi puheenvuorossaan johtaja Maiju Westergren Helenistä. Tulevaisuudessa meillä on merkittävä määrä aurinko- ja tuulivoimaa, mutta entistäkin enemmän kierrätettyä energiaa ja tulevaisuuden uusilla tekniikoilla tuotettua energiaa. Talvisin tarvitsemme vielä toistaiseksi polttamalla tuotettua lämpöä. Jatkossakin energiaa tuotetaan kaupungissa, lähellä asukkaita. Energiantuotanto tarvitsee tilaa myös tulevaisuuden Helsingissä

Westergren esitteli Helenin viisi ratkaisua ilmastoneutraaliin tulevaisuuteen.

 • Kaupunkilaisten rooli kasvaa.
Asukkaista tulee myös energiantuottajia, kun aurinko- ja sähkövarastoratkaisut sekä lämmityksen erilaiset hybridijärjestelmät yleistyvät.

• Hukkalämmöt otetaan tehokkaammin kiertoon.
Mitään energiaa ei hukata, vaan se kierrätetään mahdollisimman hyvin. Kesän lämmöntarve voidaan tulevaisuudessa kattaa kokonaan kierrätyslämmöillä.

• Joustoa tarvitaan.
Tuotannoltaan sään mukaan vaihtelevan aurinko- ja tuulivoiman merkittävä lisääntyminen sähkömarkkinoilla tarvitsee rinnalleen erilaisia joustoja sekä energian tuotannossa että käytössä. Energian varastointi ja kysyntäjousto yleistyvät.

• Fossiilisista siirrytään biotalouden kautta x-talouteen.
Biotalous on välivaihe siirryttäessä fossiilisista polttoaineista ilmastoneutraaliin tuotantoon. On vaikea arvioida, mitä tulee biotalouden jälkeen, mutta erityyppisiä uusia ratkaisuja suunnitellaan ja pilotoidaan jo.

• Tutkimukseen, kehitykseen, koulutukseen ja innovaatioihin panostetaan.
Suomi on energiaan liittyvän teknologian tutkimuksen kärjessä. Myös Helen on mukana useissa tutkimusprojekteissa ja kokeiluissa. On varmistettava, että meillä on myös tulevaisuudessa riittävä osaaminen.

Asiasta laajemmin Westergrenin blogikirjoituksessa.