Hyvä vai paha bio?

Helenin sidosryhmätilaisuudessa Salmisaaressa keskusteltiin biopolttoaineista: millainen on bioenergian tulevaisuus? Keskusteluissa nousivat esiin biomassan kestävyys sekä sähkön ja lämmön yhteistuotannon tulevaisuus.

Tilaisuuden avasi johtaja Maiju Westergren, joka muistutti, että Helenin tärkein tavoite on päästöjen vähentäminen. Biopolttoaineet ovat tällä hetkellä nopein tapa korvata kivihiiltä, mutta ilmastoneutraali energiantuotanto toteutetaan monipuolisilla toimenpiteillä. Uusiutuvaa energiaa; aurinkoenergiaa, tuuli- ja vesivoimaa tarvitaan lisää, mutta myös lämpöpumppuja ja energiavarastoja. Asiakkailla on jo nyt energiajärjestelmässä oma, tärkeä roolinsa, joka tulevaisuudessa yhä kasvaa.

Asiantuntija Jukka Makkonen Energiateollisuudesta valotti biomassan kestävyyteen liittyvää sääntelyä. Energiateollisuus on laatinut mm. suosituksen metsäpolttoaineiden kestävyyden turvaamisesta. Makkonen korosti, että biomassan käytössä olennaista on luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja arvioi, että myös Suomessa on tarve tarkemmin selvittää tätä seikkaa. Makkonen korosti energiayhtiöiden omaa roolia biomassan hankinnan kestävyydessä.

 

Biomassan kestävyys herätti vilkasta keskustelua mm. runkopuun käytöstä ja havupuun neulasista. Energiapuun korjuussa on maakohtaisia eroja: Ruotsissa biomassa haketetaan hakkuupaikalla, jolloin osa neulasista kulkeutuu hakkeen mukana pois metsästä. Suomessa biomassaa kuivatetaan ensin metsässä, ja neulaset tippuvat kyydistä, kun haketus tapahtuu muualla. Korjausteknisesti arvion mukaan noin 20 % puusta jää Suomessa joka tapauksessa metsään.

Myös pelletin käytön kasvusta keskusteltiin – Jukka Makkonen kuitenkin arvioi, että välttämättä kaikki skenaariot bioenergian kasvusta eivät toteudu.

Helen Suomen suurimpia pelletinkäyttäjiä

Salkunhoitaja Kiira Happonen Helenistä kertoi, että Helen on Suomen suurimpia pelletinkäyttäjiä. Ensimmäiset koepoltot biomassalla tehtiin jo 2000-luvun alussa. Tällä hetkellä pellettejä poltetaan kivihiilen joukossa yhteistuotantolaitoksilla Hanasaaressa ja Salmisaaressa sekä Salmisaaren vastavalmistuneessa, Suomen suurimmassa pellettilämpölaitoksessa. Helen käyttää sekä kotimaista että ulkomaista pellettiä. Pelletin alkuperä ja kestävyys varmistetaan sertifikaateilla ja esimerkiksi auditointikäynneillä sopimustoimittajien tehtaisiin. Tällä hetkellä suuri osa Helenin käyttämistä pelleteistä tulee Suomesta.

 

Pellettien osalta kysymyksiä herätti mm. niiden kuljetus: etäisyydet ja kuljetustavat. Voiko kotimaista pellettiä tuoda laivoilla? Sekin on toki mahdollista, joskin suurin osa kotimaisesta pelletistä tulee Happosen mukaan sisämaan tehtaista Helenille maanteitse. Keskusteltiin myös polttoaineiden ajojärjestyksestä: milloin käytetään pellettiä, milloin lämpöpumppuja, kivihiiltä tai maakaasua? Tähän vaikuttaa moni seikka: vuodenaikojen lisäksi lähipäivien sääennusteet, polttoaineiden saatavuus ja tekniset asiat.

Yleisöä kiinnosti Helenin näkökulma pellettien kestävyyteen: onko se kestävä vaihtoehto kivihiilelle? Helenissä on selvitetty sekä kivihiilen että pelletin laajoja elinkaarivaikutuksia. Helenin pelletit hankitaan pääosin sahateollisuuden sivuvirroista, ja ne katsotaan kestäväksi, vastasi Maiju Westergren.

Jukka Makkonen Energiateollisuudesta muistutti, että enemmän kestävyyskeskustelun alla on ollut lauhdelaitosten pelletti. Hän korosti, että erityisesti yhteistuotannossa pelletin kestävyys on erinomainen.

Pelkkä biomassa ei riitä

Yksikön päällikkö Janne Rauhamäki Helenistä kertoi hankkeista, joilla päästöjä vähennetään ja kivihiiltä korvataan. Biolämpölaitosten lisäksi tarvitaan esimerkiksi lisää lämpöpumppuja ja energiavarastoja. Helenissä seurataan tarkkaan myös Espoon geotermisen lämmön hanketta. Rauhamäki muistutti, että pelkällä biomassalla Helsingin energiatarvetta ei täytetä. Hän korosti myös kaupunkitilan tarvetta: tilaa tarvitaan, oli energiantuotantomuoto mikä tahansa. Kaupunkitila on Helsingissä suuri haaste.

 

Tässä yhteydessä keskusteltiin mm. yhteistuotannon tulevaisuudesta. Onko se tulevaisuuden vaihtoehto vai luovutaanko siitä Helsingissä? Rauhamäki kertoi, että tällä hetkellä markkinanäkymä ei tue yhteistuotannon rakentamista. Helsingin sijainti ei ole optimaalinen biomassan saatavuuden ja kuljetusten suhteen esim. sisämaahan verrattuna. Tanskassa bioenergiantuotantoa puolestaan tuetaan vahvasti, mikä tekee investoinneista siellä kannattavia; Kööpenhaminaan on tulossa biomassaa käyttävä CHP-laitos.

Myös Loviisan ydinvoimalan lauhdelämpö kiinnosti yleisöä. Rauhamäki kertoi, että siirtoyhteyksien rakentaminen on iso investointi. Rinnalle tarvittaisiin joka tapauksessa toinenkin järjestelmä siltä varalta, että ydinvoimalan tuotantoa ei olisikaan käytettävissä esim. huoltoseisokkien ja käyttökatkojen aikana. Jos lämpö tuotaisiin Helsinkiin, sen lämpötilaa täytyisi laitoksella nostaa, mikä puolestaan vähentäisi laitoksen sähkötehoa.

Keskustelu biopolttoaineista ja kivihiilen korvaamisesta jatkuu. Hallitus on päättänyt, että kivihiilen käyttö energiantuotannossa kielletään vuonna 2029. Tarkkaa sisältöä laista ei vielä ole, joten vielä on aikaista kommentoida sen vaikutuksia Heleniin.

Seija Uusitalo

Seija Uusitalo

Seija Uusitalo lähestyy Helenin asiakkaita ja sidosryhmiä Helen-lehtien kautta. Seijan sydän sykkii puutarhalle, käsillä tekemiselle ja luovuudelle, mutta sieltä löytyy myös järjestelmällinen pikku-insinööri, jolla on tarve tehdä vaikeistakin asioista ymmärrettäviä.

Kirjoittajat

Uutta voimaa -blogia kirjoitetaan eri puolella Heleniä - siellä missä maailman parasta kaupunkienergiaa tuotetaan, suunnitellaan ja kehitetään. Tutustu kirjoittajiin

Vuosiarkisto

Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Biopolttoaineilla korvataan kivihiiltä

Helen on muutaman vuoden ajan korvannut kivihiiltä biopolttoaineella Salmisaaren ja Hanasaaren voimalaitoksilla lisäämällä pellettiä kivihiilen sekaan. Tämä ei kuitenkaan pidemmällä tähtäimellä riitä, vaan kivihiilivoimalat tullaan kokonaan korvaamaan muilla tuotantomuodoilla.

Puupelletti – tuleeko se pystymetsästä?

Marraskuussa asiakkaillemme jaettavassa Helen-lehdessä on reportaasi pelletin matkasta voimalaitoksen kattilaan. Juttua suunniteltaessa pohdittiin, mistä tarina lähtee liikkeelle, pystymetsästäkö? Mistä pelletti oikein tehdään?

Biotaloudella kohti ilmastoneutraaliutta

Helenin pitkän aikavälin tavoitteena on ilmastoneutraali energiantuotanto. Vuoteen 2025 mennessä tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä 40 prosenttia vuoden 1990 tasosta, lisätä uusiutuvan energian osuus energianhankinnasta 25 prosenttiin ja puolittaa kivihiilen käyttö.