Kaupunkien hukkalämmöt talteen ja edelleen kiertoon markkinaehtoisesti

Hukkalämpö lakkaa olemasta hukkalämpöä heti kun se hyödynnetään. Helen haluaa Helsingistä löytyvät hukkalämmöt hyötykäyttöön.

Viime aikoina on mediassa vilahtanut tämän tästä artikkeleita, joista saa helposti sen mielikuvan, että hukkalämmön hyödyntäminen Suomessa olisi vasta alkutekijöissään tai että hukkaenergian hyödyntäminen olisi uusi idea. Myös direktiivinlaatijat Brysselissä ovat ottaneet esille hukkalämpö -käsitteen. Itsekin aloin pohtia, että mikähän mahtaa olla tilanne Helsingissä. Ja mikä on oikeastaan hukkalämpöä?

Käytännössä hukkalämpö lakkaa olemasta hukkalämpöä heti, kun se hyödynnetään. Kuitenkin rakennuksen käyttöveden mukana viemäriin mennyt lämpöenergia on yhä hukkaenergiaa rakennuksen käyttäjän näkökulmasta, vaikka se hyödynnettäisiinkin myöhemmin Helenin toimesta Katri Valan lämpöpumppulaitoksella kaukolämmöksi. Taserajalla on siis hyödynnettävien energiavirtojen käsittelyssä suuri merkitys.

Helsingissä kaukolämmön kulutus oli viime vuonna noin 6 600 000 MWh, ja tästä lähes 10 prosenttia oli alkuperältään ns. ”hukkalämpöä”. Puhdistetun jäteveden lämmön osuus oli noin kaksi kolmasosaa, ja kiinteistöissä jäähdytyksen avulla mm. toimistoista, kaupoista ja konesaleista kierrätettävän hukkalämmön osuus oli vastaavasti yksi kolmasosa. Määrä vastaa 68 000 asukkaan Hämeenlinnan kaupungin vuotuista kaukolämmön kulutusta.

Kiinteistökanta kehittyy vuosi vuodelta tehokkaammaksi ja teknisissä toiminnoissa keskitytään minimoimaan hukkaenergioiden syntymistä. Entä kuinka paljon Helsingissä on vielä jäljellä hyödynnettävissä olevaa hukkalämpöä?

Kaupungin ympäristöpalvelut kartoitti Helsingin hukkalämpöpotentiaalia ja päätyi lukuun 30 000 MWh, joka koostuu lähinnä kaupoista, uimahalleista ja pesuloista. Helsingin alueella syntyvistä hukkalämmöistä on hyödynnetty valtaosa.

Markkinaehtoinen lämpöjen hyödyntäminen toimii tasapuolisesti

En näe direktiivien kautta tapahtuvaa pakkoa kaukolämpöverkon avaamiselle tarpeellisena, jotta hukkalämpöjen hyödyntäminen toteutuu. Mielestäni markkinaehtoinen lämpöjen hyödyntäminen toimii tasapuolisesti ja kustannustehokkaasti eli oleellisesti pakottamista paremmin. Olen varma, että kohdekohtaisesti on mahdollista löytää juuri se paras tapa saada yksilölliset hukkalämmöt hyötykäyttöön.

Helen haluaa Helsingistä löytyvät hukkalämmöt kierrätettyä hyötykäyttöön. Soitto Helenin asiakaspalveluun riittää käynnistämään prosessin. Ratkaistaan yhdessä, kuinka lämpö saadaan hyödyksi tai jalostettua hyödynnettäväksi! 

Ota yhteyttä!

Rauno Tolonen

Rauno Tolonen

Rauno Tolonen on energiatehokkuuden puolestapuhuja. Hän etsii ratkaisuja, joista hyötyvät niin kuluttajat kuin energiayrityskin – ympäristöä unohtamatta. Vapaa-ajallaan Rauno lataa akkuja kalastuksen parissa, vaikka tiedostaakin ettei vetouistelu ole niitä kaikkein energiatehokkaimpia tapoja kalastaa.

Kirjoittajat

Uutta voimaa -blogia kirjoitetaan eri puolella Heleniä - siellä missä maailman parasta kaupunkienergiaa tuotetaan, suunnitellaan ja kehitetään. Tutustu kirjoittajiin

Vuosiarkisto

Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Lämpöpumppulämmön osuus kasvaa

Helenin Sörnäisissä sijaitsevilla Katri Valan lämpöpumpuilla tuotettiin viime vuonna peräti 70 prosenttia Suomen suurten lämpöpumppujen kaukolämmöstä. Lämpö toimitetaan asiakkaille kaukolämpöverkon kautta lämmittämään kiinteistöjä ja käyttövettä.

Tunnustusta Helenin energiatehokkuustyölle

Helenin ylivoimaisesti suurin ja konkreettisin saavutus energiatehokkuuden saralla on Katri Valan lämpöpumppulaitos, jonka avulla hyödynnämme hukka- ja kierrätyslämpöjä tehokkaasti.

Lisää lämpöpumppuja Helsinkiin

Meillä Helenissä on vuosien varrella saatu hyviä kokemuksia lämpöpumpuista.