Millainen maailma on öljyn jälkeen?

Helen Live -seminaarissa keskusteltiin tulevaisuudesta ja yhteiskunnan sähköistymisestä. Arkisten vaikutusten lisäksi sähköistyminen muuttaa geopolitiikkaa. Murtuuko öljyvaltioiden valta? Kaatuvatko diktatuurit? Keskusteluissa kaivattiin vahvempaa poliittista päätöksentekoa ja ohjausta energiajärjestelmän kehittämiseen.

Tilaisuuden avauspuheenvuorossa Helenin toimitusjohtaja Pekka Manninen muistutti, että 80 % maailman energiasta on edelleen fossiilista. Kolmannes energiasta tehdään öljyllä, reilu neljännes kivihiilellä. Globaalisti vain 30 % energia-alan investoinneista kohdistuu uusiutuvaan tai päästöttömään tuotantoon - edelleen suurin osa investoinneista menee öljyyn ja kivihiileen.

Helen investoi vähäpäästöiseen energiaan noin puoli miljardia euroa seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Pekka Manninen

Manninen korosti, että kaukolämpöjärjestelmä mahdollistaa siirtymän fossiilisista päästöttömiin usealla eri energiaratkaisulla: esimerkiksi hukkalämmöillä ja geotermisellä energialla. Kaukolämpöjärjestelmä sähköistyy, kun yhtenä energiaratkaisuna käytetään Helenin tapaan isoja, teollisuusmittakaavan lämpöpumppuvoimalaitoksia.

Pekka Mannisen esitys.

Euroopasta sähköistymisen edelläkävijä

Europarlamentaarikko Henna Virkkunen valotti energianäkymiä Euroopassa. Energiaunionin on tarkoitus tuoda jäsenmaiden energiajärjestelmiä kohti pohjoismaista mallia, joka on läpinäkyvä, tehokas ja markkinaehtoinen. Uusiutuva energia on lisännyt energiaomavaraisuutta EU:n alueella. Siirtoverkot rajoittavat hyödyntämistä, mutta niihin panostetaan reilusti lähitulevaisuudessa.

Henna Virkkunen

Liikenteen sähköistämisellä tavoitellaan Euroopassa isoja päästövähennyksiä, mutta muitakin keinoja tarvitaan, totesi Virkkunen. Eurooppa haluaa esimerkiksi kehittää oman akkutuotantoa niin, että louhinta, valmistus ja kierrätys tapahtuisivat Euroopassa, jotta voidaan varmistaa akkutuotannon kestävyys. Suomella on Virkkusen mukaan hyvät edellytyksen tukea sähköistymisen buumia.

Keskustelussa nostettiin esiin muun muassa sähkön hinta: Suomessa sähkö on halpaa, Brysselissä neljä kertaa kalliimpaa. Politiikalta ja poliittiselta päätöksenteolta edellytetään pitkäjänteisyyttä, jotta uusiin ratkaisuihin ja järjestelmiin uskalletaan investoida. Monessa puheenvuorossa nousi esiin Pohjoismaiden edelläkävijyys, Pohjoismaat toimivat hyvänä esimerkkinä muulle Euroopalle, jossa paljon jäsenmaakohtaisia eroja.

Henna Virkkusen esitys.

Geopolitiikka öljyn jälkeen - kaatuvatko diktatuurit?

Entä jos öljyn valtakausi jatkuukin? kysyi professori Pami Aalto Tampereen yliopistosta puheenvuorossaan. Öljyn kulutuksen odotetaan edelleen kasvavan, IEA:n mukaan erityisesti USA:ssa. Aalto arvioi, että kehitys saattaa myös olla hyvin erilainen kuin mitä nyt ennustetaan. USA:n rooli kaventuu ja autoritaaristen öljynviejien pelivara kansainvälisessä politiikassa kasvaa. Öljyn jälkeinen aika koskettaa ensin kehittyneitä talouksia, muualla öljymarkkinat voivat olla vielä pitkään vahvat.

Aalto herätti keskustelun maakaasun roolin mahdollisesta kasvusta; monet maat voivat tarvittaessa siirtyä maakaasun myyntiin, esim. Iranissa paljon potentiaalia. Maakaasumarkkinat ovat siirtymässä erityisesti kehittyviin maihin. Pami Aallon näkemyksen mukaan Suomessa on käytössä aika vähän insentiivejä sähköautojen käyttöön, enemmänkin voisi Aallon mielestä tehdä, jos haluttaisin tehdä varsinainen sähköautoloikka. Ruotsissa on tällä saralla tapahtumassa paljon.

Pami Aalto

Keskustelua käytiin muun muassa öljyn hinnasta, pitäisikö sen nousta vai laskea. Päästövähennykset hyötyisivät öljyn korkeammasta hinnasta. Tässäkin keskustelussa peräänkuulutettiin vahvaa poliittista päätöksentekoa ja linjauksia, tarvitaan nykyistä voimakkaampaa ohjausta. Pelkkiin markkinaratkaisuihin ei uskota.

Omaehtoinen markkinamekanismi nähtiin ehkä vähän ongelmallisena. Kukaan ei vastaa kokonaisuudesta: nyt verkkoyhtiöt erillään ja toimijat erillään. Nykyistä energiajärjestelmää on vaikea muuttaa nopeasti, siksi tarvitaan enemmän päättäväisempää energiapolitiikkaa. Asioita täytyy myös priorisoida.

Pami Aallon esitys.

Tulevaisuuden dekarbonisoitu yhteiskunta

Tutkija Janne M. Korhosen mukaan kuvittelemme usein tulevaisuuden nykyisyydeksi uudella tekniikalla. Dekarbonisointi ei kuitenkaan ole pelkkää tekniikkaa, siihen tarvitaan myös asenteiden ja ajattelutavan muutosta. Korhonen näkee ympäristön kannalta ongelmana sen, että talousjärjestelmän läpi kulkee liikaa ainetta ja energiaa. Näihin puuttuminen leikkaisi kuitenkin taloudellista toimeliaisuutta. Taloudelle uhkana puolestaan on automatisaatio, jonka tuloksena kolmasosa työpaikoista on uhattuna vuoteen 2030 mennessä. Jotta työpaikat säilyisivät, taloudellista toimeliaisuutta pitäisi lisätä.

Janne M. Korhonen

Korhonen kysyikin, onko meillä jo tarpeeksi? Hän esitti yhä kasvavia tuotantolukuja: esimerkiksi jokaista maailman noin 7,6 miljardia asukasta kohden tuotetaan joka vuosi mm. noin 500 kg betonia ja 535 kg viljaa, kasviksia ja hedelmiä. Korhosen mielestä nykyisessä talousjärjestelmässä on valuvika eikä se selviä yhtä aikaa automaatiosta ja ilmastonmuutoksesta.

Janne M. Korhosen esitys.

Sähköinen tulevaisuus: Helenin sähköverkon pilottijärjestelmä Suvilahdessa

Monissa tilaisuuden puheenvuoroissa nousi esiin sähköverkkojen merkitys tulevaisuuden energiajärjestelmissä. Helen testaakin parhaillaan Helsingin Suvilahdessa sähköjärjestelmän uusia ratkaisuja: sähkön varastointia, sähköverkon kaksisuuntaisuutta, aurinkovoimalan ja kaksisuuntaisen sähköauton latauspisteen toimintaa osana sähköverkkoa. Projektipäällikkö Kristiina Siilinin mukaan Suvilahden pilotissa on erityisesti tänä vuonna saatu hyvää oppia vaihtelevista säistä, kun maaliskuun kireästä pakkaskaudesta hypättiin toukokuussa alkaneeseen, harvinaisen pitkään hellejaksoon.

Muutosta ja ohjausta tarvitaan

Puheenvuorot avasivat monipuolisesti maailman ja Suomen tilannetta erityisesti energiatulevaisuuden näkökulmasta. Siirtyminen fossiilisista uusiutuviin ja päästöttömiin energialähteisiin vaikuttaa energiajärjestelmän lisäksi moneen asiaan myös globaalisti. Keskusteluissa nousi moneen kertaan esiin tarve vahvempaan poliittiseen päätöksentekoon. Myös asioiden priorisointia päättäjien suunnasta kaivattiin. Sähkönsiirtoyhteyksien merkitys korostuu uusiutuvan energian määrän kasvaessa, eikä tässäkään vaikutus jää paikalliseksi.

Tilaisuutta ja keskustelua seurattiin ja kommentoitiin ahkerasti Twitterissä. Keskustelun löydät #helenlive.

Seija Uusitalo

Seija Uusitalo

Seija Uusitalo lähestyy Helenin asiakkaita ja sidosryhmiä Helen-lehtien kautta. Seijan sydän sykkii puutarhalle, käsillä tekemiselle ja luovuudelle, mutta sieltä löytyy myös järjestelmällinen pikku-insinööri, jolla on tarve tehdä vaikeistakin asioista ymmärrettäviä.

Kirjoittajat

Uutta voimaa -blogia kirjoitetaan eri puolella Heleniä - siellä missä maailman parasta kaupunkienergiaa tuotetaan, suunnitellaan ja kehitetään. Tutustu kirjoittajiin

Vuosiarkisto