Miksi metsäenergia lasketaan nollapäästöiseksi?

Biomassan energiakäytön hiilidioksidipäästöt keskusteluttavat. Meiltäkin kysytään usein, mihin perustuu oletus bioenergian päästöttömyydestä.

Biomassan energiakäytön hiilidioksidipäästöt keskusteluttavat. Meiltäkin kysytään usein, mihin perustuu oletus bioenergian päästöttömyydestä. On totta, että biomassaa poltettaessa voimalaitoksen piipusta tulee hiilidioksidia aivan kuten fossiilisiakin polttoaineita käytettäessä, jopa enemmän. Kestävästi tuotettua bioenergiaa pidetään hiilineutraalina, koska sitä poltettaessa ilmaan vapautuu saman verran hiilidioksidia kuin biomassa on kasvaessaan sitonut. Hiilidioksidi siis kiertää ilmakehän ja biomassan, kuten puiden, välillä.

Biomassan nollapäästöisyys perustuu EU:n lainsäädäntöön

Biomassan nollapäästöisyys ei suinkaan ole Helenin oma käytäntö, vaan YK:n ilmastosopimuksessa yhteisesti ja maailmanlaajuisesti sovittu asia. Biomassan nollapäästöisyys energiantuotannossa perustuu EU-tasolta tulevaan lainsäädäntöön, mm. päästökauppalakiin ja uusiutuvan energian direktiiviin. Euroopan laajuisen päästökaupan ideana on, että teollisuuden käytössä olevien päästöoikeuksien määrä on rajattu ja oikeudet vähenevät ajan myötä ilmastotavoitteiden mukaisesti.

Lainsäädännön mukaan kestävä biomassa siis katsotaan päästökaupassa päästöttömäksi. Päästökaupan piirissä olevien laitosten päästöjen laskentaa valvoo Energiavirasto.

Biomassan hiilidioksidipäästöjä ei kuitenkaan jätetä huomioimatta kokonaispäästöjä laskettaessa. Ne lasketaan mukaan mm. Pariisin ilmastosopimuksen seurannassa ja maiden päästötaseessa. Selkeyden vuoksi biomassan kaikki päästöt lasketaan ns. LULUCF-sektorilla, eli maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous -sektorilla. Käytännössä kun puu metsässä kaatuu, se merkitään tilastoissa päästöksi kokonaisuudessaan riippumatta siitä, miten ja millä sektorilla puu ja sen eri osat käytetään.

Biomassan käyttö siis vaikuttaa Suomen nettopäästöihin, mutta kaksinkertaisen laskennan välttämiseksi metsäbiomassan päästöt lasketaan maankäyttösektorilla, ei energiasektorilla. Käytännössä: jos metsää hakataan enemmän kuin se kasvaa, hiilinielu pienenee ja hiilinielun pieneminen huomioidaan maan kokonaispäästöjen laskennassa.

Päästökauppaa pitää laajentaa kattamaan entistä suurempi osa päästöistä

Vaikka bioenergia katsotaan ilmastoneutraaliksi energiantuotantomuodoksi, sen käyttö vaikuttaa päästötaseeseen ja hiilinieluihin. Mitä enemmän biomassaa käytetään, sitä enemmän hiilinielut pienenevät. Energiantuotannossa käytetään pääasiassa metsätalouden ja -teollisuuden sivuvirtoja, joten hiilinielujen määrä on riippuvainen metsäteollisuuden volyymista. Kokonaispäästöjen minimoimiseksi tulee siis vähentää hiilidioksidipäästöjä ja kasvattaa hiilinieluja.

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi päästöjä täytyy vähentää kaikessa toiminnassa. Energiasektorilla vahvan päästökaupan tulisi olla ensisijainen ohjausmekanismi päästöjen vähentämiseen. Päästökauppaa pitää laajentaa kattamaan entistä suurempi osa päästöistä: myös kiinteistökohtainen lämmitys tulee ottaa mukaan. Hiilinielujen kasvusta tulee huolehtia maankäyttösektorin ohjauksella. Näin taataan, että päästöt vähenevät.

Pirjo Jantunen

Pirjo Jantunen

Pirjo Jantunen edistää Helenissä ympäristön ja ihmisten huomioon ottamista. Hän uskoo, että yhteiskuntaa uhkaavat ympäristöongelmat ratkaistaan teknologian ja ihmisten yhteistyöllä. Pirjon mielestä vastuullinen yritys ottaa sidosryhmät mukaan toimintansa kehittämiseen.

Kirjoittajat

Uutta voimaa -blogia kirjoitetaan eri puolella Heleniä - siellä missä maailman parasta kaupunkienergiaa tuotetaan, suunnitellaan ja kehitetään. Tutustu kirjoittajiin

Vuosiarkisto