Päästöjä on pienennetty onnistuneesti vuosikymmenten ajan

Energiantuotannolla on monia ympäristövaikutuksia. Polttamalla tuotetun energian suurimmat ympäristövaikutukset syntyvät päästöistä. Näitä päästöjä on vähennetty jo vuosikymmenten ajan menestyksekkäästi.

Sata vuotta sitten energiaa tuotettiin Helsingissä yleisesti kiinteistö- ja korttelikohtaisesti. Käytännössä jokaisessa talossa tuotettiin lämpöä, usein kivihiilellä tai puulla, todennäköisesti myös jätteillä. Jugendtaloista voikin yhä bongailla kivijalan hiililuukkuja; kellarin hiilivarastot sentään on muutettu parempaan käyttöön.

Pienpolton ilmanlaatua heikentäviä pienhiukkasten, typen oksidien ja rikkidioksidin päästöjä ei puhdistettu, joten kaupungin ilmanlaatu oli huono. Yksi ensimmäisiä ratkaisuja päästöjen aiheuttamiin ilmanlaatuongelmiin olikin Suvilahden voimalaitoksen korkea piippu, jolloin päästöt levisivät kauemmas.

Seuraava teknologinen harppaus oli kaukolämpö, jonka käyttö aloitettiin jo 1950-luvulla. Kun kiinteistökohtaisesta tuotannosta siirryttiin keskitetympään tuotantoon, oli prosessin tehokkuutta helpompi optimoida ja päästöjä vähentää.

Vuosikymmenten varrella voimalaitosten ilmapäästöjä on vähennetty erilaisilla pienhiukkassuodattimilla, rikinpoistolaitoksen käyttöönotolla ja polttotekniikan hienosäädöllä. Viime vuosina palettia on täydennetty typenoksidien päästöjä vähentävillä urearuiskutuslaitoksilla Hanasaaressa ja Salmisaaressa.

Helenin pienhiukkaspäästöt ovat pienentyneet

Puhdas kaupunki-ilma

Muutos päästöissä tuotettua energiayksikköä kohti on ollut valtava. Päästöt ovat myös vähentyneet tuotantomuotojen muutoksen myötä. Erityisesti Vuosaaren maakaasuvoimalaitosten käyttöönotot 1990-luvulla vähensivät Helenin ominaispäästöjä. Vaikutusta on ollut myös päästöttömien energiantuotantomuotojen, kuten vesi-, tuuli- ja ydinvoiman osuuksien kasvulla.

Helenin lisäksi koko muu energia-ala ja yhteiskunta ovat vähentäneet päästöjä. Liikenteessä iso rooli on ollut rikittömään polttoaineeseen siirtymisellä. Vaikutukset ovat merkittäviä, vaikka eivät ehkä silminnähtäviä, sillä ne ovat tapahtuneet hitaasti. Metsät ja järvet ovat elpyneet happosateista, eikä hapan laskeuma ole Euroopassa enää päivänpolttava ympäristöongelma. Helsingin ilma on miljoonakaupungiksi hyvin puhdasta, muun Suomen ilmanlaadusta puhumattakaan.

Happamoittavat ominaispäästöt Helenin energiantuotannossa ovat vähentyneet

Tuotannonaikaisten päästöjen vähentäminen ei riitä

Ilmanlaatua heikentävien päästöjen suhteen tilanne on siis hyvä, ja siihen olemme päässeet vuosikymmenten pitkäjänteisellä työllä ja suomalaisella insinööriosaamisella. Hyvänä tukena on ollut lainsäädäntö, viimeksi EU:n teollisuuspäästödirektiivin kiristyminen. Tilanne ei kuitenkaan ole yhtä hyvä joka puolella maailmaa. Meillä käytössä olevilla teknologioilla onkin paljon mahdollisuuksia parantaa ilmanlaatua esimerkiksi Kiinassa.

Energiantuotanto ei kuitenkaan ole vielä päästötöntä. Suurin haaste on hiilidioksidi, jota ei voi samalla tavalla kätevästi suodattaa savukaasupäästöistä kuin pienhiukkasia. Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii prosessien tehostamisen ja optimoimisen sijaan suuria muutoksia energiajärjestelmään ja yhteiskuntaan.

Polttamisesta luopumisesta puhutaan jo, mutta tuotannonaikaisten päästöjen vähentäminen ei riitä. Aurinko-, tuuli- ja ydinvoiman päästöt syntyvät koko elinkaaren aikana aina voimalan rakentamiseen tarvittavien metallien louhinnasta lähtien, joten katse on siirrettävä suorista päästöistä myös kohti välillisiä päästöjä.

Kliseisesti sanoen paljon on tehty, mutta vielä riittää tehtävää. Ilmastonmuutos on yhteiskunnallinen haaste, jonka ratkaisemiseksi teemme töitä monella rintamalla: parannamme nykyisen tuotannon energiatehokkuutta, otamme käyttöön vähäpäästöisiä energialähteitä ja kehitämme uusia energiapalveluita, jotka auttavat asiakkaitamme vähentämään päästöjä. Tulevaisuuden kestävä energiajärjestelmä rakentuu monesta toisiaan täydentävästä ratkaisusta.

Pirjo Jantunen

Pirjo Jantunen

Pirjo Jantunen edistää Helenissä ympäristön ja ihmisten huomioon ottamista. Hän uskoo, että yhteiskuntaa uhkaavat ympäristöongelmat ratkaistaan teknologian ja ihmisten yhteistyöllä. Pirjon mielestä vastuullinen yritys ottaa sidosryhmät mukaan toimintansa kehittämiseen.

Kirjoittajat

Uutta voimaa -blogia kirjoitetaan eri puolella Heleniä - siellä missä maailman parasta kaupunkienergiaa tuotetaan, suunnitellaan ja kehitetään. Tutustu kirjoittajiin

Vuosiarkisto

Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Myllypuron lämpökeskus on Suomen puhtaimpia

Myllypuron huippu- ja varalämpökeskuksessa on saatu päätökseen mittava modernisointi, jolla 70-luvun lopulla rakennettu lämmöntuotantolaitos on saatu vastaamaan myös tuleviin päästövaatimuksiin.

Muutakin kuin hiilidioksidia

Keskustelu päästöistä pyörii lähinnä ilmastopäästöjen ympärillä, vaikka energiantuotannosta aiheutuu myös ilmanlaatuun vaikuttavia päästöjä.

Noki ikkunoidesi välissä ei tule meiltä

Pääkaupunkiseudun ulkoilmassa liikkuu nokihiukkasia, jotka ovat peräisin epätäydellisistä palamisprosesseista. Tyypillisesti nokea syntyy dieselmoottoreissa, metsäpaloissa ja poltettaessa puita takassa tai saunankiukaassa. Helsingin Energian tuotantolaitoksilla palamislämpötila on niin korkea ja hiukkassuodattimet niin tehokkaita, että nokea eli mustaa hiiltä ei ilmaan pääse.