Mitä piipusta tulee?

Lempeän syksyn jälkeen Helsingin lämmityskausi on käynnistynyt. Tästä ovat merkkinä kylmän ilman lisäksi myös voimalaitostemme piipuista nousevat valkoiset savupilvet. Mutta mitä tämä savu oikeastaan on?

Kaikessa palamisessa syntyy vesihöyryä, hiilidioksidia, vetyä, happea ja typpeä. Taivaalle tähyilevä helsinkiläinen voikin olla huoleti, sillä Helenin voimalaitosten piipuista tupruavat pilvet eivät ole likaisia saastepilviä vaan pääosin vesihöyryä.

Polttoaineesta ja polttotavasta riippuen savukaasu sisältää myös pieniä määriä rikkidioksidia, typenoksideja ja hiukkasia. Erityisesti kiinteiden polttoaineiden palamisessa syntyy myös raskasmetallipäästöjä. Kuitenkin nykypäivän voimalaitoksessa savukaasun sisältämistä haitallisista aineista yli 90 % saadaan talteen ennen ulkoilmaan johtamista erilaisten puhdistuslaitteiden avulla.

Vuosikymmenten aikana voimalaitosten päästöjä on pienennetty onnistuneesti lukuisilla eri tavoilla. Happamoitumista, rehevöitymistä ja terveyshaittoja aiheuttavia rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkas- päästöjä säännellään tarkasti, ja lainsäädäntö on kehittynyt jatkuvasti. Helenillä näitä päästöjä on vähennetty merkittävästi 1980-luvulta alkaen, jolloin rikinpoistolaitokset otettiin käyttöön Hanasaaressa ja Salmisaaressa.

Typenoksidipäästöjä vähennetään polttotekniikan optimoimisella sekä kolme vuotta sitten Salmisaaressa käyttöön otetulla katalysaattorilla. Sähkösuodattimet sekä rikinpoistolaitokset letkusuodattimineen vähentävät tehokkaasti hiukkaspäästöjä.  Myös polttoainevalinnoilla on vähennetty päästöjä; lämpölaitoksissa raskaasta polttoöljystä on siirrytty kevyeen polttoöljyyn, maakaasun käyttöä on lisätty sekä kivihiiltä korvattu puupelletillä.

Päästöjä ja niiden vaikutuksia tarkkaillaan

Voimalaitostemme ja lämpölaitostemme päästöjä ilmaan tarkkaillaan jatkuvasti mittauksin. Voimalaitosten savukaasuista mitataan rikkidioksidin, typenoksidien ja hiukkasten pitoisuuksia. Kaukolämmön huippu- ja varatuotantolaitoksina toimivia lämpölaitoksia käytetään vuosittain muutamia satoja tunteja, ja näiden laitosten päästöjä mitataan säännöllisesti tehtävin kertamittauksin.

Toimimme tarkasti ympäristöluvissa asetettujen päästöraja-arvojen mukaisesti. Mittausten tulokset raportoidaan vuosittain valvovalle viranomaiselle. Ulkopuolinen mittauslaboratorio tarkastaa vuosittain mittausjärjestelmien luotettavuuden.

Piippumittausten lisäksi päästöjen vaikutuksia Helsingin seudun ilmanlaatuun tarkkaillaan jatkuvasti. Helen on vuosikymmeniä osallistunut yhdessä pääkaupunkiseudun muiden energiayhtiöiden kanssa Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n tekemään ilmanlaadun tarkkailuun. Tulosten perusteella energiantuotannon päästöillä on vain vähäinen vaikutus alueen ilmanlaatuun. Energiantuotanto on kehittynyt yhä vähäpäästöisemmäksi, ja erityisesti rikkidioksidin pitoisuudet ovat vähentyneet lähes nollaan.

HSY laatii tarkkailun tuloksista vuosittain raportin, joka toimitetaan valvovalle viranomaiselle. HSY:n verkkosivuilla voi myös uuden ilmanlaatukartan avulla seurata reaaliaikaisesti ilmanlaatua pääkaupunkiseudulla.

Helen mukana ilmansuojelun tutkimushankkeissa

Helen on vuosien varrella osallistunut lukuisiin ilmansuojeluun liittyviin tutkimushankkeisiin. Suhtaudumme avoimesti laitostemme käyttöön testauskohteina, esimerkiksi erilaisten päästömittauslaitteiden kehityksessä. Tutkimuksen kautta olemme saaneet arvokasta lisätietoa omista prosesseistamme, mikä on mahdollistanut niiden kehittämisen vähäpäästöisimmiksi. Samalla olemme voineet omalta osaltamme edesauttaa päästöjen vähentämisen ja mittausten teknologian kehittymistä.

Viime vuosina mielenkiinto on erityisesti kohdistunut pienhiukkas- ja aerosolipäästöihin, joihin liittyvä osaaminen onkin Suomessa maailman huippuluokkaa.

Päästöjä vähennetään yhä lisää lähitulevaisuudessa. Muun muassa polttotekniikkaa kehitetään ja puhdistuslaitteiden toimintaa tehostetaan entisestään. Parhaillaan onkin käynnissä laitostemme ympäristölupien päivittäminen.

Salmisaaren voimalaitoksen 150-metrisen piipun huipulta näkee kauas; maisemassa mm. Ouritsaari, Seurasaari, Kuusisaari ja Lehtisaari. Kuvassa myös yksi Salmisaaren piipun lentoestevaloista, joita tarvitaan lentoturvallisuuden vuoksi.

Anna Häyrinen

Anna Häyrinen

Anna Häyrinen pitää vaikutuksemme ilman laatuun ympäristölupien vaatimalla tasolla ja koordinoi muidenkin ympäristövaikutustemme tutkimusta. Hän suhtautuu avoimin ja uteliain mielin niin ympäristöviranomaisiin ja lainsäädäntöön kuin myrskyjen kasaamaan uusiutuvan energian määrään vapaa-ajanviettopaikassaan, Päijänteen suurimmassa saaressa.

Kirjoittajat

Uutta voimaa -blogia kirjoitetaan eri puolella Heleniä - siellä missä maailman parasta kaupunkienergiaa tuotetaan, suunnitellaan ja kehitetään. Tutustu kirjoittajiin

Vuosiarkisto