Vastuullisuusraportti

Energian alkuperä ja kestävyys

Energian alkuperä ja toimitusketju vaikuttavat ympäristöön ja kestävyyteen.

Energian alkuperä ja kestävyys

Polttoaineiden hankintaketjuihin liittyy ympäristövaikutusten ja -riskien lisäksi myös taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia ja riskejä. Tavoitteenamme on tuntea tuottamamme energian alkuperä ja koko elinkaaren ympäristövaikutukset.

Vuonna 2018 keskustelu biomassan kestävyydestä jatkui vilkkaana. Loppuvuodesta 2018 Euroopan komission julkaisi puhtaan energian paketin, joka sisälsi kiinteän biomassan kestävyyteen liittyviä vaatimuksia. Varaudumme tuleviin kestävyyskriteereihin jo etukäteen.

POLTTOAINEIDEN ALKUPERÄ

Tunnemme polttoaineidemme alkuperän. Vuonna 2018 hankimme polttoaineita yhteensä 360 miljoonalla eurolla (2017: 310 milj. euroa).

Vuonna 2018 hankimme kivihiilen Venäjältä. Edellytämme kivihiilen toimittajilta sitoutumista vastuullisen liiketoiminnan käytäntöihin, vähintään YK:n Global Compact -periaatteisiin.

Käyttämämme maakaasu tulee meille putkea pitkin Länsi-Siperiasta, Venäjältä.

Käynnistys- ja varapolttoaineena sekä huippulämpökeskusten polttoaineena käyttämämme polttoöljy hankittiin vuonna 2018 kotimaisilta ja pohjoismaisilta jalostamoilta.

PUUPELLETTIEN ALKUPERÄ

Suurin osa käyttämistämme puupelleteistä on valmistettu Suomessa saha- ja puunjalostusteollisuuden sivutuotteista. Vuonna 2018 hankimme pellettiä myös Virosta, Venäjältä ja Saksasta. Ulkomailta hankitun pelletin raaka-aineena olivat saha- ja puunjalostusteollisuuden sivutuotteet, hake ja pyöreä puu.

Vuonna 2018 asetimme tavoitteen 100-prosenttisesti kestävän biomassan hankinnasta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että hankimme pellettejä, jotka ovat kestävyyssertifioituja (esim. PEFC, FSC tai SBP) tai muulla tavoin alkuperävalvottuja. Vuonna 2018 käytetystä pelletistä 85 prosenttia oli kestävyyssertifioitua ja loput sertifikaatin hyväksymällä tavalla alkuperävalvottuja tai peräisin sertifioiduilta toimittajilta. Raportoimme jatkossa tavoitteen toteutumisesta vuosittain vastuullisuusraportissamme.

Pyydämme pelletin toimittajilta tiedot pelletin ja sen raaka-aineen alkuperästä, pelletin toimitusketjusta ja mahdollisista sertifioinneista. Myös pelletin toimittajilta edellytetään sitoutumista vastuullisen liiketoiminnan käytäntöihin. Teemme jatkossakin pellettitoimittajien auditointeja, joissa kiinnitetään huomiota toimitusvarmuuteen, pelletin laatuun sekä alkuperä- ja kestävyysasioihin.

KOKO ELINKAARI TÄRKEÄ

Tavoitteenamme on tuntea tuottamamme energian koko elinkaaren ympäristövaikutukset. Olemme arvioineet, miten uusiutuvan energian lisääminen vaikuttaa ympäristöön ja energiantuotannon koko elinkaaren päästöihin. Suomen ympäristökeskuksen kanssa tekemämme tutkimukset osoittavat, että voimalaitoksen päästöt vähenevät, kun hiiltä korvataan biomassalla.

Tavoitteena on, että aina kun otamme käyttöön uusia polttoainejakeita tai energiantuotantotapoja, selvitämme elinkaaren ympäristövaikutuksia jo etukäteen.

VESIVOIMA VAIKUTTAA LÄHIVESISTÖIHIN

Vesivoima on uusiutuva energiamuoto, josta ei synny ilmanlaatuun vaikuttavia päästöjä, mutta se muuttaa lähivesistöjen ekosysteemejä ja rajoittaa kalojen liikkumista. Vesivoimatuotanto edellyttää vesien säännöstelyä, mikä vaikuttaa myös vesistön virkistyskäyttöön. Kompensoimme Kymijoen länsihaarassa sijaitsevien vesivoimalaitostemme aiheuttamia haittoja kalatalousmaksulla.

Olimme mukana Luonnonvarakeskuksen hankkeessa, jossa selvitettiin rakennettujen jokien vaelluskalakantojen hoitotoimenpiteitä Kemi-Ounasjoella sekä Kymijoella. Hankkeessa saimme tietoa muun muassa joen itähaaraan juuri rakennetun Korkeakosken kalatien toimivuudesta. Meille on tärkeää saada tietoa erilaisista kalojen liikkumiseen vaikuttavista keinoista. Hanke päättyi vuonna 2018.

Vuonna 2017 käynnistimme selvityksen, jossa kartoitetaan parasta ja kustannustehokkainta tapaa varmistaa vaelluskalojen kulku Kymijoella voimalaitospatojen ohi. Myös uudet ja innovatiiviset ratkaisut halutaan selvittää. Selvitys on osa valtion kärkihankkeita ja se tehdään yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön sekä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa. Esiselvitys ja selvitys valmistuivat vuonna 2018. Työ jatkuu 2019 radiokalatutkimuksella, jossa pyritään saamaan selville kalojen todellista liikkumista.

Jaa: