Vastuullisuusraportti

Ilmastoneutraali energia

Pitkän aikavälin tavoitteenamme on tuottaa energia ilmastoneutraalisti.

Energiantuotantoa Katri Valan lämpöpumpulla

Ilmastoneutraali energiantuotanto tarkoittaa tuotantoa, joka ei lisää hiilidioksidin määrää ilmakehässä eikä siten lämmitä ilmastoa. Vuoteen 2025 mennessä tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä 40 prosenttia vuoden 1990 tasosta, lisätä uusiutuvan energian osuus 25 prosenttiin ja puolittaa kivihiilen käyttö. Luovumme kivihiilestä vuonna 2029.

Energiantuotanto vuonna 2018

Vuonna 2018 uusiutuvalla energialla tuottamamme energian osuus oli 12 prosenttia, eli samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Päästöttömän tuotannon osuus oli 22 prosenttia. Tuotamme päästötöntä energiaa ydinvoimalla ja uusiutuvalla energialla: vesivoimalla, puupelleteillä, tuulivoimalla, biokaasulla ja aurinkoenergialla sekä erilaisista hukkaenergiavirroista lämpöpumppujen avulla.

Uusiutuvan energian osuus energiantuotannossa

  %
2015 9
2016 10
2017 12
2018 12
Tavoite 2025 25

Tuotamme energiaa pääasiassa voimalaitoksissamme ja lämpölaitoksissamme eri puolilla Helsinkiä. Täydennämme tuotantoamme myös Helsingin ulkopuolelta osakkuusyhtiöidemme ja ostojen kautta.

Vuonna 2018 tuotantomäärämme kasvoivat: tuotimme sähköä 6 700 gigawattituntia, lämpöä 7 200 gigawattituntia ja jäähdytystä 190 gigawattituntia (2017: 140 gigawattituntia).

Kaukolämmön alkuperä, GWh

  Maakaasu Kivihiili Lämpöpumppu Bio Öljy
2014 3290 3080 380 0 140
2015 3380 2550 420 20 50
2016 2190 4150 490 100 170
2017 1980 4320 570 150 70
2018 2510 3850 570 190 80

Sähkön alkuperä, GWh

  Maakaasu Kivihiili Ydinvoima Uusiutuvat
2014 3240 1530 1470 780
2015 3460 1240 1390 890
2016 1950 2090 1460 960
2017 1790 2140 1370 990
2018 2290 2100 1460 880

Katso myymämme sähkön, lämmön ja jäähdytyksen ominaispäästöt ja alkuperä.

Vuonna 2018 kivihiilellä tuottamamme energian määrä laski 8 prosenttia 6000 megawattituntiin ja vastaavasti maakaasutuotannon määrä kasvoi 27 prosenttia 4800 megawattituntiin. Kehitys johtuu energiamarkkinan muutoksista: kuiva vesivuosi ja talouskasvun lisäämä kulutus nostivat sähkön ja päästöoikeuden hintoja, minkä vaikutuksesta tuotannon painopiste siirtyi kivihiilestä maakaasuun. Tulevaisuudessa kivihiilen osuus putoaa merkittävästi, kun Hanasaaren voimalaitos suljetaan vuoden 2024 loppuun mennessä ja luovumme kivihiilestä vuonna 2029.

Tuotimme ydinvoimaa osakkuusyhtiömme Teollisuuden Voima Oy:n ja ostojen kautta 1500 gigawattituntia. Ydinvoiman tuotanto kasvoi 6 prosenttia. Vesivoiman tuotanto väheni kuivan vesivuoden myötä 8 prosentilla.

Erilaisista hukkalämmöistä, kuten puhdistetun jäteveden lämmöstä ja kiinteistöjen hukkalämmöistä lämpöpumpuilla tuottamamme energian määrä oli aiemmalla tasolla, 570 gigawattitunnissa. Korkea sähkön hinta vähensi lämpöpumppujen käyttöä loppuvuoden aikana.

Puupelleteillä ja biokaasulla tuottamamme energian määrä laski hieman. Vuonna 2018 käyttöön vihityn Salmisaaren pellettilämpölaitoksen toimintaongelmien takia emme päässeet käyttämään laitosta suunnitellusti. Pellettilämpölaitokseen on tehty korjaavia muutoksia, joten lisäämme pellettien käyttöä vuoden 2019 aikana. Jatkoimme puupelletin seospolttoa myös Hanasaaren ja Salmisaaren voimalaitoksissa.

Puupelleteillä ja biokaasulla tuotettu energia

  GWh
2016 180
2017 230
2018 220

Tuotimme tuulivoimalla aiempaa enemmän energiaa, yhteensä 63 gigawattituntia (2017: 39 gigawattituntia). Hankimme tuulivoimaa osakkuusyhtiömme Hyötytuuli Oy:n kautta. Tuotantomäärä kasvoi, sillä osaomistamamme Hyötytuuli Oy:n ensimmäinen merituulipuisto Tahkoluodossa sekä Annankankaan maatuulipuisto valmistuivat syksyllä 2017 ja vuosi 2018 oli niiden ensimmäinen kokonainen käyttövuosi. Lisäksi Hyötytuuli hankki omistukseensa syksyllä 2018 Jokelan tuulivoimapuiston, joten tuulivoimatuotannon odotetaan kasvavan myös vuonna 2019.

Lisäsimme myös aurinkoenergian tuotantoa. Aurinkovoimalamme Kivikossa ja Suvilahdessa tuottivat vuonna 2018 sähköä yhteensä 1,0 gigawattituntia (2017: 0,96 gigawattituntia). Laajensimme Suvilahden aurinkovoimalaa aurinkopaneeliseinällä. Lisäksi rakensimme aurinkosähkövoimaloita asiakkaidemme kiinteistöihin ja jatkoimme aurinkolämmön talteenottoa kiinteistöistä kaukojäähdytyksen avulla.

Investointeja vähäpäästöiseen energiantuotantoon

Tavoite ilmastoneutraalista energiajärjestelmästä ohjaa tulevaisuuden energiajärjestelmämme kehittämistä. Teemme vaiheittain investointeja päästöjen vähentämiseksi ja uusiutuvan energian lisäämiseksi sekä hyödynnämme uusien teknologioiden tarjoamat mahdollisuudet. Kehitämme uusia energiantuotantoratkaisuja myös yhdessä asiakkaiden kanssa.

Vuoden 2018 aikana investoimme 14 miljoonaa euroa päästöjen vähentämiseen ja vähäpäästöisen energiantuotannon lisäämiseen. Saimme valmiiksi kaksi uutta energiantuotantolaitosta ja teimme investointipäätöksiä uusista hankkeista.

Salmisaaren pellettilämpölaitos valmistui. Laitoksen polttoaineteho on 100 megawattia ja se tuottaa uusiutuvaa kaukolämpöä noin 25 000 kerrostalokaksion tarpeisiin. Pellettilämpölaitos vähentää hiilidioksidipäästöjä noin 58 000 tonnilla vuodessa.

Kiinteistöjen ja konesalien hukkalämmöstä kaukolämpöä ja -jäähdytystä tuottava Esplanadin lämpöpumppulaitos valmistui. Laitoksen lämpöteho on 22 megawattia ja jäähdytysteho 15 megawattia ja se vähentää hiilidioksidipäästöjämme yli 20 000 tonnia vuodessa.

Ydinvoimaosuuksiemme määrä kasvaa, kun Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitoksen jatkuva tuotannollinen käyttö alkaa vuoden 2020 alussa.

Rakennamme uuden lämpöpumpun täydentämään Katri Valan lämpö- ja jäähdytyslaitosta. Uuden lämpöpumpun kaukolämpöteho on 18 megawattia ja jäähdytysteho 12 megawattia. Sen myötä Katri Valan lämpöpumppulaitoksen lämpöteho nousee 123 megawattiin ja jäähdytysteho 82 megawattiin. Laitoksen tuotantomäärä kasvaa jopa 30 prosenttia. Investoinnin arvo on noin 20 miljoonaa euroa ja sen myötä hiilidioksidipäästömme vähenevät 65 000 tonnia vuodessa. Lämpöpumppu valmistuu vuonna 2021.

Lisäksi rakennamme suuren lämpövaraston syvällä Helsingin kallioperässä sijaitseviin, käytöstä poistettuihin Mustikkamaan öljyluoliin. Varaston tilavuus on 260 000 kuutiometriä ja siihen voi varastoida 12 gigawattituntia lämpöä. Lämpövaraston lataus- ja purkuteho on 120 megawattia eli täydellä teholla purkaminen tai lataaminen kestää neljä vuorokautta. Varasto lisää Helsingin energiajärjestelmän joustavuutta ja vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Investoinnin arvo on noin 15 miljoonaa euroa. Lämpövaraston rakennustyöt alkavat vuonna 2019 ja se valmistuu vuonna 2021.

Lisäämme vesivoiman tuotantoa uudistamalla Kymijoella sijaitsevan Klåsarön vesivoimalaitoksen, jonka teho on 4,6 megawattia ja vuosituotanto noin 32 gigawattituntia. Voimalaitoksen turbiinien modernisoinnilla laitoksen tuotantomäärä nousee noin 18 prosenttia. Uudistustyöt tehdään vuosien 2019–2020 aikana.

Rakennamme aurinkovoimalan Messukeskuksen katolle kesällä 2019. Aurinkovoimalaan tulee 2300 aurinkopaneelia ja sen teho on 695 kilowattia.

Selvitämme biolämpölaitosten rakentamista

Selvitämme eri vaihtoehtoja uusien biolämpölaitosten rakentamisesta Helsinkiin. Biolämpölaitokset rakentuisivat vaiheittain, ja ensimmäinen niistä otettaisiin käyttöön vuoteen 2024 mennessä. Suunnitelmissa on alueet Patolassa, Tattarisuolla ja Vuosaaressa. Biolämpölaitoksilla korvataan kivihiilen käyttöä ja varmistetaan kaukolämmön riittävyys.

Vuoden 2018 aikana jatkoimme biolämpölaitosten suunnittelua: tarkensimme suunnitelmia ja edistimme laitosten luvitusta. Patolan pellettilämpölaitokselle myönnettiin ympäristölupa ja laitosalueen asemakaavamuutos käynnistettiin. Aloitimme Tattarisuon lämpölaitoksen ympäristövaikutusten arvioinnin, josta Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus antaa lausuntonsa alkuvuodesta 2019. Myös Vuosaaren lämpölaitoksen ympäristölupaprosessi aloitettiin vuonna 2018.

Valmistaudumme tekemään päätöksiä biolämpölaitosten toteuttamisen seuraavasta vaiheesta vuonna 2019.  

Edistämme tulevaisuuden ratkaisuja

Helsingin energiajärjestelmä on joustava ja mahdollistaa erinomaisesti erilaiset uusiutuvan ja vähäpäästöisen energian ratkaisut.

Lämpö- ja jäähdytysverkot ovat polttoaineesta tai tuotantotavasta riippumattomia. Biomassan energiakäytön lisäämisen lisäksi selvitämme esimerkiksi erilaisten lämpöpumppujen, aurinkolämmön, geotermisen lämmön ja modulaarisen ydinvoiman hyödyntämistä. Lisäksi kartoitamme kysyntäjouston, hajautetun tuotannon, varastoinnin ja energiansäästön mahdollisuuksia sekä yhdessä asiakkaiden kanssa toteutettavia tuotanto- ja energiatehokkuusratkaisuja.

Selvitämme Kilpilahden jalostamojen hukkalämmön hyödyntämismahdollisuuksia yhteistyössä Nesteen, Borealis Polymersin, Porvoon Energia, Keravan Energian ja pääkaupunkiseudun energiayhtiöiden kanssa. Kilpilahdessa syntyy merkittävä määrä matalalämpöistä hukkalämpöä, jota ei tähän mennessä ole pystytty jalostamaan hyötykäyttöön. Esiselvitys valmistuu vuonna 2019.

Suunnittelemme lämmön kausivarastoa Kruunuvuorenrannan käytöstä poistettuihin öljyluoliin. Ratkaisussa Kruunuvuorenrannan kausivaraston suuret luolat täytetään kesäaikaan auringon lämmittämällä merivedellä, jota hyödynnetään talvikaudella lämpöpumppujen energianlähteenä. Luolien tilavuus on yhteensä noin 300 000 kuutiometriä. Toteutamme hankkeen, jos sen tekniset ja taloudelliset edellytykset täyttyvät.

Helsinkiin voisi rakentaa myös tuulivoimaa. Jos sopivia kohteita löytyy ja investoinnit osoittautuvat kannattavaksi, olemme kiinnostuneita rakentamaan tuulivoimaa Helsingin edustalle.

Energiatehokkuus on toimintamme perusta

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto yhdessä kaukolämmön ja voimakkaasti kasvavan kaukojäähdytyksen kanssa muodostavat energiatehokkaan energiajärjestelmän perustan Helsingissä.

Tavoitteenamme on parantaa energiatehokkuutta 5,4 prosenttia vuoden 2015 tasosta vuoteen 2025 mennessä. Pyrimme hyödyntämään hukka- ja kierrätyslämpöjä entistä tehokkaammin, optimoimaan tuotantoa sekä tehostamaan sähköasemien omakäyttöenergian käyttöä.

Vuonna 2018 aloitimme Vuosaaren B-voimalaitoksen energiakatselmuksen, jossa käydään läpi kaikki potentiaaliset energiankäytön tehostamiskohteet ja laaditaan toimenpidesuunnitelma niiden toteuttamiseksi. Lisäksi paransimme tuotannon ja jakelun tehokkuutta voimalaitosten ajotapamuutoksilla, laitteiden uusimisella ja kaukolämpöverkon peruskorjauksella.

Vuonna 2019 teemme energiatehokkuuslain mukaisen yritystason energiakatselmuksen.

Vuonna 2018 Helen-konsernin energiantuotannon tehokkuus oli 94,4 prosenttia (2017: 91,1 prosenttia).

Jaa: