Vastuullisuusraportti

Ilmastoneutraali energia

Pitkän aikavälin tavoitteenamme on tuottaa energia ilmastoneutraalisti vuonna 2050.

Energiantuotantoa Katri Valan lämpöpumpulla

Ilmastoneutraali energiantuotanto tarkoittaa tuotantoa, joka ei lisää hiilidioksidin määrää ilmakehässä eikä siten lämmitä ilmastoa. Lyhemmän aikavälin tavoitteena on lisätä uusiutuvan energian osuus energianhankinnasta 20 prosenttiin. Saavutamme tavoitteen 2020-luvun puolivälissä, kun korvaamme Hanasaaren voimalaitoksen uusiutuvalla energialla.

Kivihiilen ja uusiutuvan osuus kasvoi

Tuotamme energiaa pääasiassa omissa voimalaitoksissamme ja lämpökeskuksissamme eri puolilla Helsinkiä. Täydennämme tuotantoamme myös Helsingin ulkopuolelta.

Vuonna 2016 tuotimme sähköä 6500 gigawattituntia, kaukolämpöä 7100 gigawattituntia ja kaukojäähdytystä 140 gigawattituntia.

Kaukolämmön alkuperä, GWh

  Maakaasu Kivihiili Lämpöpumppu Bio Öljy
2012 3690 3190 300 0 170
2013 3420 3140 290 0 110
2014 3290 3080 380 0 140
2015 3380 2550 420 20 50
2016 2190 4150 490 100 170

Sähkön alkuperä, GWh

  Maakaasu Kivihiili Ydinvoima Uusiutuvat
2012 3630 1520 1390 610
2013 3570 1500 1440 740
2014 3240 1530 1470 780
2015 3460 1240 1390 890
2016 1950 2090 1460 960

Katso myymämme sähkön, lämmön ja jäähdytyksen ominaispäästöt ja alkuperä.


Vuonna 2016 kivihiilen ja puupelletin seospoltolla tuottamamme energian määrä kasvoi ja vastaavasti maakaasutuotannon osuus laski. Muutos johtuu energiamarkkinan muutoksista, jotka ovat johtaneet kivihiilellä tuotetun energian parempaan kannattavuuteen.

Myös lämpöpumpuilla tuottamamme energian tuotanto kasvoi. Tuotimme lämpöpumpuilla enemmän kaukolämpöä kuin koskaan ennen, 490 gigawattituntia.

Lisäsimme uusiutuvan energian tuotantoa Hanasaaren ja Salmisaaren voimalaitoksilla. Jatkuva puupelletin seospoltto aloitettiin Hanasaaren voimalaitoksessa vuoden 2016 alussa. Pelletin käyttö polttoaineena toteutui Hanasaaressa suunnitellusti. Salmisaaren voimalaitoksella vastaavat laitteistot otettiin käyttöön jo vuonna 2015, mutta voimalaitoksen ongelmien vuoksi emme ole voineet polttaa pellettejä Salmisaaressa alkuperäisten suunnitelmien mukaan.

Vuonna 2016 poltimme pellettejä yhteensä 38 000 tonnia, mikä vastaa 180 gigawattituntia energiaa. Pelletin käyttömäärä on noussut selvästi, sillä vuonna 2015 poltimme pellettejä 5800 tonnia. Jatkamme pellettien käytön lisäämistä energiantuotannossa edelleen vuonna 2017.

Lisäämme myös aurinkoenergian tuotantoa. Suomen suurin aurinkovoimala valmistui keväällä 2016 Kivikkoon. Kivikon aurinkovoimala sekä aiemmin valmistunut Suvilahden aurinkovoimala toimivat odotusten mukaan ja tuottivat vuonna 2016 sähköä yhteensä 910 megawattituntia.

Jatkoimme aurinkolämmön talteenottoa kiinteistöistä kaukojäähdytyksen avulla. Kaukojäähdytyksen avulla kierrätämme hyötykäyttöön auringon, koneiden ja laitteiden sekä ihmisten tuottamaa lämpöä.

TULEVAISUUDESSA LISÄÄ UUSIUTUVAA ENERGIAA

Helenin energiantuotantorakenteen kehittämisen kannalta merkittävin linjaus on pitkän aikavälin tavoite, ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä. Helenille suuntaviivoja on asetettu myös Helsingin kaupunginvaltuuston päätöksessä joulukuussa 2015, jolloin päätettiin Hanasaaren voimalaitoksen toiminnasta luopumisesta vuonna 2024 ja sen korvaamisesta uusiutuvalla energialla. Myös kansallinen ilmasto- ja energiastrategia sekä EU:n energiapolitiikka vaikuttavat toimintaamme.

Tavoitteenamme on tehdä vaiheittain investointeja päästöjen vähentämiseksi ja uusiutuvan energian lisäämiseksi sekä hyödyntää kaikki uusien teknologioiden tarjoamat mahdollisuudet. Uusia energiantuotantoratkaisuja kehitetään myös yhdessä asiakkaiden kanssa.

Vuoden 2016 aikana jatkoimme mittavan investointiohjelman suunnittelua. Ensimmäisessä vaiheessa Salmisaareen rakennetaan Suomen suurin pellettilämpölaitos, joka korvaa öljyn, kivihiilen ja maakaasun käyttöä. Lämpölaitoksen teho tulee olemaan noin 100 megawattia ja se otetaan käyttöön vuonna 2018. Investointi vähentää hiilidioksidipäästöjä noin 58 000 tonnilla vuodessa.

Päätimme myös rakentaa Helsinkiin, Esplanadin puiston alla sijaitsevaan jäähdytyskeskukseen suuren lämpöpumppulaitoksen, jonka tuotantokäyttö alkaa keväällä 2018. Rakennamme lämpöpumppulaitokseen kaksi jäähdytystä ja lämpöä tuottavaa, teollisen mittakaavan lämpöpumppua. Ne kasvattavat Esplanadin jäähdytyskeskuksen jäähdytystehon yhteensä 50 megawattiin. Lämmitystehoa tulee 22 megawattia. Investointi vähentää Helenin hiilidioksidipäästöjä arviolta 20 000 tonnilla vuodessa.

 

KOKEILEMME UUSIA RATKAISUJA

Helsingin energiajärjestelmä on joustava ja mahdollistaa erinomaisesti erilaiset uusiutuvan energian ratkaisut.

Lämpö- ja jäähdytysverkot ovat polttoaineesta riippumattomia. Biopolttoaineiden lisäämisen lisäksi selvitämmekin esimerkiksi erilaisten lämpöpumppujen, aurinkolämmön ja geotermisen lämmön laajamittaista hyödyntämistä. Tuotannon kehittämisen lisäksi kartoitamme kysyntäjouston, hajautetun tuotannon ja energiansäästön mahdollisuuksia.

Suvilahteen toteutetun, Pohjoismaiden suurimman sähkövaraston asennustyöt valmistuivat kesällä 2016. Pilottihankkeessa testataan megawattiluokan sähkövaraston tarjoamia uusia mahdollisuuksia: sähkön joustavaa välivarastointia sekä uusia liiketoimintamalleja, joita sähkön varastoinnin avulla voidaan kehittää.

Helsinkiin voisi rakentaa myös tuulivoimaa. Kaupunkisuunnitteluviraston selvityksen mukaan helsinkiläiset suhtautuvat tuulivoimaan positiivisesti. Jos sopivia kohteita löytyy ja investoinnit osoittautuvat kannattavaksi, olemme kiinnostuneita rakentamaan tuulivoimaa Helsingin edustalle.

ENERGIATEHOKKUUS ON TOIMINTAMME PERUSTA

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto yhdessä kaukolämmön ja voimakkaasti kasvavan kaukojäähdytyksen kanssa muodostavat energiatehokkaan energiajärjestelmän perustan Helsingissä.

Tavoitteenamme on edelleen parantaa energiantuotannon ja -jakelun tehokkuutta. Sitouduimme energiatehokkuussopimusten mukaisesti tehostamaan energiankäyttöämme 5 prosenttia vuoteen 2016 mennessä vuoteen 2005 verrattuna ja edistämään asiakkaiden energiankäytön tehostumista 9 prosenttia vuoteen 2016 mennessä. Nämä tavoitteet saavutimme jo vuonna 2015.

Olemme mukana myös uudessa energiatehokkuussopimuksessa kaudella 2017–2025. Tulemme kehittämään erityisesti kaukolämpö- ja kaukojäähdytysjärjestelmien tuotanto- ja jakeluratkaisuja energiatehokkuuden parantamiseksi.

Mankalan vesivoimalaitoksen modernisointi jatkui ja se saadaan päätökseen vuonna 2017. Modernisoinnin yhteydessä uusitaan muun muassa turbiinit. Muutosten myötä voimalaitoksen hyötysuhde paranee noin 3–4 prosenttia, mikä vastaa noin 6 gigawattitunnin lisäystä vuotuiseen sähköntuotantoon. Seuraavana ovat vuorossa Klåsarön ja Ediskosken vesivoimalaitokset.

Helen-konsernin energiankäytön hyötysuhde on 88,6 %. Energiatase on laadittu energiatehokkuuslain ja yrityksen energiakatselmuksen mukaisesta energiankäytöstä.

Jaa: