Vastuullisuusraportti

Ilmastoneutraali energia

Pitkän aikavälin tavoitteenamme on tuottaa energia ilmastoneutraalisti.

Energiantuotantoa Katri Valan lämpöpumpulla

Ilmastoneutraali energiantuotanto tarkoittaa tuotantoa, joka ei lisää hiilidioksidin määrää ilmakehässä eikä siten lämmitä ilmastoa. Vuoteen 2025 mennessä tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä 40 prosenttia vuoden 1990 tasosta, lisätä uusiutuvan energian osuus 25 prosenttiin ja puolittaa kivihiilen käyttö. 

Lisää uusiutuvaa energiaa

Vuonna 2017 uusiutuvalla energialla tuottamamme energian osuus kasvoi 12 prosenttiin. Tuotamme uusiutuvaa energiaa vesivoimalla, lämpöpumpuilla, puupelleteillä, tuulivoimalla ja aurinkoenergialla.

Vuonna 2018 uusiutuvan energian osuus kasvaa Salmisaaren pellettilämpölaitoksen ja Esplanadin lämpöpumppulaitoksen valmistumisen myötä.

Uusiutuvan energian osuus energiantuotannossa

 %
2014 7
2015 9
2016 10
2017 12
Tavoite 2025 25

Tuotamme energiaa pääasiassa voimalaitoksissamme ja lämpölaitoksissamme eri puolilla Helsinkiä. Täydennämme tuotantoamme myös Helsingin ulkopuolelta.

Vuonna 2017 tuotimme sähköä 6300 gigawattituntia, lämpöä 7100 gigawattituntia ja jäähdytystä 140 gigawattituntia.

Kaukolämmön alkuperä, GWh

  Maakaasu Kivihiili Lämpöpumppu Bio Öljy
2013 3420 3140 290 0 110
2014 3290 3080 380 0 140
2015 3380 2550 420 20 50
2016 2190 4150 490 100 170
2017 1980 4320 570 150 70

Sähkön alkuperä, GWh

  Maakaasu Kivihiili Ydinvoima Uusiutuvat
2013 3570 1500 1440 740
2014 3240 1530 1470 780
2015 3460 1240 1390 890
2016 1950 2090 1460 960
2017 1790 2140 1370 990

Katso myymämme sähkön, lämmön ja jäähdytyksen ominaispäästöt ja alkuperä.

Vuonna 2017 kivihiilen ja puupelletin seospoltolla tuottamamme energian osuus kasvoi ja vastaavasti maakaasutuotannon osuus laski. Tämä vuonna 2016 alkanut kehitys johtuu energiamarkkinan muutoksista, jotka ovat johtaneet kivihiilellä tuotetun energian parempaan kannattavuuteen. Lähivuosina uusiutuvan osuus kasvaa, kun uusia lämpöpumppu- ja biolämpölaitoksia otetaan käyttöön. Tulevaisuudessa kivihiilen osuus putoaa merkittävästi, kun suunnitelmamme mukaan Hanasaaren voimalaitos suljetaan vuoden 2024 loppuun mennessä.

Myös lämpöpumpuilla tuottamamme energian määrä kasvoi vuonna 2017. Tuotimme lämpöpumpuilla enemmän lämpöä kuin koskaan ennen, 570 gigawattituntia. Vuonna 2018 lämpöpumpuilla tuottamamme energian määrä kasvaa edelleen, kun Esplanadin lämpöpumppulaitos valmistuu.

Jatkoimme puupelletin seospolttoa Hanasaaren ja Salmisaaren voimalaitoksissa. Lisäksi aloitimme Salmisaaren pellettilämpölaitoksen koekäytön loppuvuonna 2017. Vuonna 2017 poltimmekin puupellettejä aiempaa enemmän, yhteensä 46 000 tonnia (2016: 38 000 tonnia). Jatkamme pellettien käytön lisäämistä energiantuotannossa edelleen.

Puupelleteillä ja biokaasulla tuotettu energia

 GWh
2015 28
2016 180
2017 230

Tuotimme tuulivoimalla aiempaa enemmän energiaa, yhteensä 39 gigawattituntia. Hankimme tuulivoimaa osakkuusyhtiömme Hyötytuuli Oy:n kautta. Tuotantomäärä kasvoi, sillä Hyötytuulen tuulipuistot Raaheen ja Porin Tahkoluotoon valmistuivat vuoden 2017 aikana.

Lisäämme myös aurinkoenergian tuotantoa. Aurinkovoimalamme Kivikossa ja Suvilahdessa tuottivat vuonna 2017 sähköä yhteensä 0,96 gigawattituntia (2016: 0,91 gigawattituntia). Lisäksi rakensimme ensimmäiset asiakkaidemme kiinteistöihin aurinkosähköä tuottavat voimalat.

Jatkoimme aurinkolämmön talteenottoa kiinteistöistä kaukojäähdytyksen avulla. Kaukojäähdytyksen avulla kierrätämme hyötykäyttöön auringon, koneiden ja laitteiden sekä ihmisten tuottamaa lämpöä.

Lähivuosina lisää uusiutuvaa energiaa

Helenin energiantuotantorakenteen kehittämisen kannalta merkittävin linjaus on pitkän aikavälin tavoitteemme, ilmastoneutraali energiantuotanto. Vuoden 2025 tavoitteenamme on lisätä uusiutuvan energian käyttöä sekä vähentää hiilidioksidipäästöjä ja puolittaa kivihiilen käyttö. Valmistaudummekin sulkemaan Hanasaaren voimalaitoksen vuoden 2024 loppuun mennessä.

Teemme vaiheittain investointeja päästöjen vähentämiseksi ja uusiutuvan energian lisäämiseksi sekä hyödynnämme uusien teknologioiden tarjoamat mahdollisuudet. Kehitämme uusia energiantuotantoratkaisuja myös yhdessä asiakkaiden kanssa.

Vuoden 2017 aikana investoimme noin 30 miljoonaa euroa fossiilisten polttoaineiden korvaamiseen: rakensimme uutta pellettilämpölaitosta ja lämpöpumppulaitosta. Salmisaaren pellettilämpölaitos valmistuu vuoden 2018 alussa ja se on yksi Suomen suurimmista uusiutuvan energian investoinneista. Laitoksen teho on 100 megawattia ja se tuottaa uusiutuvaa kaukolämpöä noin 25 000 kerrostalokaksion tarpeisiin. Pellettilämpölaitos vähentää hiilidioksidipäästöjä noin 58 000 tonnilla vuodessa.

Myös Esplanadin lämpöpumppulaitoksen rakennustyöt etenivät suunnitellusti. Lämpöpumppulaitoksessa on kaksi teollisen mittakaavan lämpöpumppua, jotka tuottavat sekä lämpöä että jäähdytystä. Uusilla lämpöpumpuilla pystytään kierrättämään yhä enemmän hukkaenergioita kiinteistöistä, kodeista ja konesaleista. Keväällä 2018 valmistuvan laitoksen lämpöteho on 22 megawattia ja jäähdytysteho 15 megawattia. Investointi vähentää hiilidioksidipäästöjämme arviolta 20 000 tonnilla vuodessa.

Vuoden 2017 aikana jatkamme mittavan investointiohjelman valmistelua. Seuraavassa vaiheessa suunnittelemme vaiheittain rakentuvia biolämpölaitoksia, joista ensimmäinen niistä otettaisiin käyttöön vuoteen 2024 mennessä. Suunnitelmissa on alueet Vuosaaressa, Patolassa ja Tattarisuolla. Biolämpölaitoksilla korvataan kivihiilen käyttöä ja varmistetaan kaukolämmön riittävyys.

Edistämme uusia ratkaisuja

Helsingin energiajärjestelmä on joustava ja mahdollistaa erinomaisesti erilaiset uusiutuvan ja vähäpäästöisen energian ratkaisut.

Lämpö- ja jäähdytysverkot ovat polttoaineesta riippumattomia. Biopolttoaineiden lisäämisen lisäksi selvitämmekin esimerkiksi erilaisten lämpöpumppujen, aurinkolämmön ja geotermisen lämmön laajamittaista hyödyntämistä. Lisäksi kartoitamme kysyntäjouston, hajautetun tuotannon, varastoinnin ja energiansäästön mahdollisuuksia.

Suunnittelemme suurta energiavarastoa syvällä Helsingin kallioperässä sijaitseviin, käytöstä poistettuihin Mustikkamaan öljyluoliin. Suunniteltuun varastoon mahtuisi noin 260 000 kuutiometriä vettä, johon voisi varastoida 12 gigawattituntia lämpöä. Mustikkamaan lämpövarasto olisi noin kymmenen kertaa suurempi kuin Vuosaaren voimalaitoksella sijaitseva lämpövarasto. Lämpövaraston lataus- ja purkuteho olisi 120 megawattia eli täydellä teholla purkaminen tai lataaminen kestäisi neljä vuorokautta. Talven kylmimpien päivien aikana varaston avulla voitaisiin välttää erillisten maakaasu- ja öljykäyttöisten lämpökeskuksien käynnistämistä. Toteutamme hankkeen, jos sen tekniset ja taloudelliset edellytykset täyttyvät.

Lisäksi suunnittelemme lämmön kausivarastoa Kruunuvuorenrannan käytöstä poistettuihin öljyluoliin. Ratkaisussa Kruunuvuorenrannan kausivaraston suuret luolat täytetään kesäaikaan auringon lämmittämällä merivedellä, jota hyödynnetään talvikaudella lämpöpumppujen energianlähteenä. Luolien tilavuus on yhteensä noin 300 000 kuutiometriä. Toteutamme hankkeen, jos sen tekniset ja taloudelliset edellytykset täyttyvät.

Vuonna 2016 valmistuneen Suvilahden sähkövaraston käyttöä ja siihen liittyvien liiketoimintallien kehittämistä jatkettiin. Sähkövarastolla on tuotettu yhtä aikaa nopeaa taajuusohjattua tehonsäätöä kantaverkon tarpeisiin sekä loistehon kompensaatiota ja jännitteen ylläpitoa jakeluverkon tarpeisiin. Lisäksi sähkövarasto on tehostanut paikallisesti Suvilahden aurinkovoimalan hyödyntämistä tasoittamalla sen tuotantoa.

Avasimme Suomen ensimmäinen kaksisuuntainen sähköautojen latauspisteen Helsingin Suvilahdessa lokakuussa 2017. Latauspiste mahdollistaa paitsi sähköauton lataamisen, myös sähköauton toimimisen sähkövarastona ja osallistumisen sähköjärjestelmän säätöön.

Helsinkiin voisi rakentaa myös tuulivoimaa. Jos sopivia kohteita löytyy ja investoinnit osoittautuvat kannattavaksi, olemme kiinnostuneita rakentamaan tuulivoimaa Helsingin edustalle.

Energiatehokkuus on toimintamme perusta

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto yhdessä kaukolämmön ja voimakkaasti kasvavan kaukojäähdytyksen kanssa muodostavat energiatehokkaan energiajärjestelmän perustan Helsingissä.

Pitkäjänteinen energiatehokkuustyömme palkittiin kun työ- ja elinkeinoministeriö, Energiavirasto ja Motiva myönsivät Helenille tunnustuksen ansiokkaasta energiatehokkuustyöstä energiatehokkuussopimuskaudella 2008–2016. Helenin merkittävin yksittäinen hanke sopimuskauden aikana oli Katri Valan lämpöpumppulaitos, jonka avulla kierrätämme hukkalämmöt uudelleen käyttöön.

Tavoitteenamme on parantaa energiatehokkuutta 5,4 prosenttia vuoden 2015 tasosta vuoteen 2025 mennessä. Pyrimme hyödyntämään hukka- ja kierrätyslämpöjä entistä tehokkaammin, optimoimaan tuotantoa sekä tehostamaan sähköasemien omakäyttöenergian käyttöä. Seuraava voimalaitoksen energiakatselmus tehdään suurimmassa tuotantoyksikössämme, Vuosaari B -voimalaitoksessa.

Vuoden 2017 aikana paransimme edelleen energiatehokkuutta monilla toimenpiteillä. Saimme päätökseen Mankalan vesivoimalaitoksen modernisoinnin, jonka myötä voimalaitoksen hyötysuhde paranee noin 3–4 prosenttia, mikä vastaa noin 6 gigawattitunnin lisäystä vuotuiseen sähköntuotantoon. Lisäksi paransimme tuotannon ja jakelun tehokkuutta voimalaitosten ajotapamuutoksilla, laitteiden uusimisella ja kaukolämpöverkon peruskorjauksella.

Vuonna 2017 Helen-konsernin energiantuotannon tehokkuus oli 91,1 prosenttia.

Jaa: