Vastuullisuusraportti

Ympäristövaikutukset

Energiantuotannon savukaasupäästöt ovat merkittävin ympäristövaikutuksemme.

Ympäristövaikutukset

Tavoitteenamme on pitää ilmanlaatuun vaikuttavat voimalaitosten päästöt eli rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöt viranomaisten asettamien, jatkuvasti kiristyvien raja-arvojen mukaisina.

Vuonna 2018 rikkidioksidipäästömme laskivat noin 5 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Typen oksidien päästöt pysyivät edellisvuoden tasolla. Rikkidioksidipäästöjen väheneminen johtuu puhdistinlaitteiden tehokkaasta toiminnasta sekä vähärikkisten polttoaineiden käytön lisäämisestä.

Happamoittavat päästöt

tonnia

  Rikkidioksidi Typen oksidit
2014 2000 4100
2015 1600 3600
2016 2700 3600
2017 2200 3600
2018 2100 3600

 

mg/kWh*

  Rikkidioksidi Typen oksidit
2014 160 320
2015 130 280
2016 220 280
2017 170 280
2018 160 260

Pienhiukkaspäästöt laskivat edellisestä vuodesta noin 14 prosenttia tehostuneen rikinpoiston myötä. Tehokas rikinpoisto laskee samalla myös pienhiukkaspäästöjä.

Pienhiukkaspäästöt

tonnia

  Hiukkasia
2014 130
2015 72
2016 110
2017 100
2018 86

 

 mg/kWh* 

  Hiukkasia
2014 10
2015 6.2
2016 9.8
2017 8.6
2018 7.2

Hanasaaren B-voimalaitoksessa hiukkasten kuukausipäästöraja ylittyi kerran vuoden 2018 aikana. Ylityksestä ei aiheutunut haittaa ympäristölle tai ihmisten terveydelle. Muissa voimalaitoksissa päästörajat alittuivat. Raportoimme ylityksistä aina viranomaisille.

Teemme jatkuvasti muutoksia saavuttaaksemme kiristyvät päästöraja-arvot. Vuonna 2018 aloitimme vähärikkisen polttoöljyn käytön Jakomäen lämpökeskuksessa, mikä vähentää laitoksen päästöjä.

Tarkkailemme voimalaitostemme päästöjä viranomaisten hyväksymien tarkkailusuunnitelmien mukaan. Ulkopuolinen, akkreditoitu mittaaja varmistaa mittaustemme laadun vuosittain.

* Happamoittavat päästöt ja pienhiukkaspäästöt mg/kWh lasketaan jakamalla energiantuotantomme ja osuustuotantomme päästöt myydyllä kokonaisenergialla. Tuotetun energiamäärän laskemisessa on huomioitu tuotannon ja siirron häviöt. Vuonna 2017 laskentaa tarkennettiin ottamalla lämpöpumppujen ja kaukolämmön pumppauksen sähkö päästölaskentaan mukaan.

Sivutuotteet ja jätteet hyötykäyttöön

Energiantuotannossa syntyvät sivutuotteet ovat pääosin tuhkia ja savukaasujen rikinpoistossa syntyvää lopputuotetta. Vuonna 2018 tuotimme sivutuotteita yhteensä 114 000 tonnia (2017: 119 000 tonnia). Sivutuotteiden hyödyntäminen kaatopaikkarakenteissa jatkui ja pohjatuhkan maarakennuskäyttö onnistui hyvin, minkä ansiosta hyötykäyttöosuus kasvoi 97 prosenttiin (2017: 91 prosenttia).

Tavoitteenamme on hyödyntää sivutuotteet mahdollisimman tehokkaasti. Sivutuotteita käytetään muun muassa sementin valmistukseen ja maanrakentamiseen. Niitä hyödyntämällä vähennetään neitseellisen kivi- ja maa-aineksen käyttöä.

Sivutuotteiden hyötykäyttö, tonnia

  Välivarastointi Loppusijoitus Hyötykäyttö
2014 8400 38500 47900
2015 5000 14700 50000
2016 9400 31400 75100
2017 10500 600 108200
2018 1000 2000 110700

   

Toiminnastamme syntyy myös erilaisia jätteitä. Ensisijaisesti pyrimme ehkäisemään jätteen syntymistä. Syntyneet jätteet lajittelemme ja kierrätämme, mikäli se on mahdollista. Huolehdimme jätekirjanpidosta ja luovutamme jätteitä vain jätehuoltorekisteriin merkityille kuljetusyrityksille sekä toimijoille, joilla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä.

Vuonna 2018 tuotimme jätteitä 4 800 tonnia (2017: 5 600 tonnia), josta 77 prosenttia hyödynnettiin materiaalina ja 10 prosenttia energiana (2017: 88 ja 7 prosenttia). Jätteen määrä väheni erityisesti työmailla. Jätteen hyödyntäminen energiana kasvoi ja kaatopaikoille vietiin edellisvuosia vähemmän jätettä.

Helen Oy:n kiinteistöjen ja 2016 alkaen myös energiaverkon alueilla syntyneiden jätteiden hyödyntäminen, tonnia

  Vaarallinen jäte Kaatopaikka Hyötykäyttö energiana Hyötykäyttö materiaalina
2014 2310 1160 130 3170
2015 240 1270 170 950
2016 450 1030 60 6800
2017 240 360 380 4610
2018 450 130 490 3710

Vesistövaikutukset vähäisiä

Suurin osa tuottamastamme lämmöstä hyödynnetään kaukolämpönä, mikä pienentää mereen johdettavan lämmön ja siten myös vesistövaikutustemme määrää huomattavasti. Lisäksi hyödynnämme puhdistetun jäteveden lämpöä Katri Valan lämpöpumppulaitoksessa, mikä vähentää mereen päätyvän hukkalämmön määrää.

Vuonna 2018 päästimme mereen voimalaitosten ja jäähdytyskeskusten hukkalämpöä ja jäähdytysenergiaa yhteensä 126 gigawattituntia eli 1,0 prosenttia käytetystä polttoaine-energiasta (2017: 120 gigawattituntia eli 1,0 prosenttia). Vuosittainen kuormitus on vaihdellut vuoden 2000 jälkeen 120–2 200 gigawattitunnin välillä.

Aiheuttamamme vesistövaikutukset syntyvät pääasiassa jäähdytysveden eli lämmenneen meriveden johtamisesta mereen. Voimalaitosten vesistövaikutuksia tutkittaessa rehevöittävää vaikutusta ei ole havaittu. Helsingin edustan vesialueiden rehevöityminen johtuu muusta kuormituksesta, käytännössä asumisen jätevesistä ja hajakuormituksesta.

Jäähdytysvesien lisäksi johdamme mereen voimalaitoksilta pieniä määriä hukka- ja pesuvesiä sekä neutraloituja vedenkäsittelylaitosten ja laboratorioiden pesuvesiä. Tarkkailemme mereen johtamiemme vesien virtaamaa, lämpötilaa, lämpötilan nousua, veden happamuutta ja hiilivety- eli öljypitoisuutta ja raportoimme niistä viranomaisille. Estämme öljyn pääsyn vesistöihin hälytysjärjestelmillä varustetuilla öljynerotuskaivoilla.

Selvitämme ympäristöpoikkeamat

Vuonna 2018 sattui kaksi ympäristöpoikkeamaa. Selvitämme kaikki poikkeamat ja tarvittaessa muutamme toimintatapoja niiden ehkäisemiseksi.

Helmikuussa 2018 Munkkisaaren lämpökeskuksen piipusta levisi koeajojen yhteydessä tuhkaa ympäristöön. Lokakuussa 2018 Hanasaaren lämpökeskuksella pääsi viemäriin yksi kuutio glykoli-vesiliuosta inhimillisen erehdyksen seurauksena. Kummankin poikkeaman johdosta laitosten järjestelmiin tehtiin teknisiä muutoksia, jotta vastaavat tapahtumat eivät toistuisi. Myös ohjeistusta ja toimintatapoja muutettiin. Tapahtuneista ei aiheutunut haittaa ihmisten terveydelle tai ympäristölle.

Jaa: