Vastuullisuusraportti

Ympäristövaikutukset

Energiantuotannon savukaasupäästöt ovat merkittävin ympäristövaikutuksemme.

Ympäristövaikutukset

Päästöt kasvoivat

Tavoitteenamme on pitää ilmanlaatuun vaikuttavat voimalaitosten päästöt eli rikki-, typpi- ja hiukkaspäästöt viranomaisten määrittelemien, jatkuvasti kiristyvien raja-arvojen mukaisina.

Vuonna 2016 alitimme päästörajat kaikilla muilla voimalaitoksillamme paitsi Salmisaaressa. Salmisaaren voimalaitoksen molempien kattiloiden automaatio ja sähköistys modernisoitiin. Uuden automaation käyttöönoton yhteydessä toisen kattilan päästöt ylittivät neljä kertaa kuukausipäästörajan. Ylityksistä ei aiheutunut haittaa ympäristölle tai ihmisten terveydelle.

Lisääntynyt kivihiilen käyttö vaikutti myös vuoden 2016 ilmapäästöjen määrään. Rikkidioksidipäästöt kasvoivat lähes 70 prosenttia. Typen oksidien päästöt pysyivät ennallaan, sillä savukaasujen puhdistusta on parannettu.

Happamoittavat päästöt

tonnia

 RikkidioksidiTypen oksidit
2012 2370 4420
2013 2240 3890
2014 1960 4140
2015 1550 3560
2016 2700 3550

 

mg/kWh

 RikkidioksidiTypen oksidit
2012 180 330
2013 180 300
2014 160 320
2015 130 280
2016 220 280

Pienhiukkaspäästöt kasvoivat edellisestä vuodesta noin 55 prosentilla, mutta pysyivät viranomaisten määrittämien raja-arvojen alla. Muutos johtuu kivihiilen käytön lisääntymisestä.

Pienhiukkaspäästöt

tonnia

 Hiukkasia
2012 120
2013 130
2014 130
2015 72
2016 110

 

 mg/kWh 

 Hiukkasia
2012 9
2013 10
2014 10
2015 6
2016 10

Tarkkailemme voimalaitostemme päästöjä viranomaisten hyväksymien tarkkailusuunnitelmien mukaan. Ulkopuolinen, akkreditoitu mittaaja varmistaa mittaustemme laadun vuosittain.

INVESTOINTEJA PÄÄSTÖJÄ VÄHENTÄVÄÄN TEKNOLOGIAAN 

Ilmanlaatua heikentävien päästöjen raja-arvot kiristyivät vuoden 2016 alusta EU:n teollisuuspäästödirektiivin voimaantulon myötä. 

Hiukkaspäästömme olivat jo valmiiksi uusien päästörajojen alapuolella. Lisäksi voimalaitosten rikinpoistolaitoksia säädettiin tehokkaammiksi. Typenoksidipäästöjen vähentäminen on vaatinut merkittäviä investointeja päästövähennysteknologiaan. Pysyäksemme kiristyvissä päästörajoissa olemme investoineet 20 miljoonaa euroa savukaasujen puhdistukseen. 

Vuoden 2016 alusta Helenin lämpökeskuksilla lisättiin kevyen polttoöljyn käyttöä. Muutos vähentää lämpökeskusten rikki-, typpi- ja hiukkaspäästöjä ja auttaa saavuttamaan kiristyneet päästörajat.

EU päivittää parhaillaan suuntaviivoja siitä, millaista päästöjä vähentävää tekniikkaa tulee käyttää vuoden 2020 jälkeen. Varaudumme tiukkeneviin päästörajoihin.

Vaikutukset ilmanlaatuun vakiintuneet 

Ilmanlaatuun vaikuttavat päästömme ovat vähentyneet viime vuosikymmeninä merkittävästi. Syitä vähenemiseen ovat kivihiiltä vähäpäästöisemmällä maakaasulla toimivien Vuosaaren voimalaitosten käyttöönotto sekä savukaasujen puhdistusteknologian kehittyminen.

Vähentyneet päästöt ovat jo pitkään näkyneet kansainvälisesti verrattuna erittäin hyvänä ilmanlaatuna Helsingissä. Vuonna 2016 energiantuotannon vaikutuksia Helsingin ilmanlaadussa kuvaavan rikkidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvo Kallion mittauspisteellä oli 1,2 µg/m3. Ilmanlaadun pitoisuusraja on 20 µg/m3.

Ennen kaukolämpöaikakautta ja yhteistuotantoa Helsingin ydinkeskustan rikkidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvot olivat 50–100 µg/m3.

Rikkidioksidipitoisuus Vallilan (2012–2014) ja Kallion (20152016) mittauspisteillä

vuosikeskiarvo

 mikrog./m3
2012 2.1
2013 1.6
2014 1.9
2015 1.1
2016 1.2

Aiemmin rikkidioksidipitoisuutta mitattiin Vallilan mittausasemalla, mutta mittausasema poistettiin käytöstä vuoden 2014 lopussa. Kallion mittausasemalla mitattiin rikkidioksidipitoisuuksia rinnan vuoden 2014 ajan ja sen katsotaan kuvaavaan pitoisuuksia Vallilan mittauspistettä vastaavasti. Vuonna 2014 rikkidioksidipitoisuus Kallion mittauspisteellä oli 1,8 µg/m3.

Energiantuotannon päästöjen vaikutuksia pääkaupunkiseudun ilmanlaatuun seurataan osana HSY:n tekemää ilmanlaadun tarkkailua. Jatkuvan tarkkailun lisäksi päästöjen leviämistä ja vaikutuksia luontoon tutkitaan.

Seurannoissa on todettu, että energiantuotannon aiheuttamien päästöjen vaikutukset luontoon ja pääkaupunkiseudun ilmanlaatuun ovat hyvin vähäisiä, sillä palamisprosessimme ovat hallinnassa ja savukaasut puhdistetaan. Ilmanlaatua pääkaupunkiseudulla huonontavat ensisijaisesti liikenteen aiheuttamat päästöt sekä erityisesti talvisin puun pienpoltosta syntyvät hiukkaspäästöt.

VESISTÖVAIKUTUKSET VÄHÄISIÄ

Suurin osa tuottamastamme lämmöstä hyödynnetään kaukolämpönä, mikä pienentää mereen johdettavan lämmön ja siten myös vesistövaikutustemme määrää huomattavasti.

Vuonna 2016 mereen päästettiin voimalaitosten ja jäähdytyskeskusten hukkalämpöä ja jäähdytysenergiaa yhteensä 160 gigawattituntia eli 1,3 prosenttia käytetystä polttoaine-energiasta. Vuosittainen kuormitus on vaihdellut vuoden 2000 jälkeen 145–2 200 gigawattitunnin välillä.

Aiheuttamamme vesistövaikutukset syntyvät pääasiassa jäähdytysveden eli lämmenneen meriveden johtamisesta mereen. Voimalaitosten vesistövaikutuksia tutkittaessa rehevöittävää vaikutusta ei ole havaittu. Helsingin edustan vesialueiden rehevöityminen johtuu muusta kuormituksesta, käytännössä asumisen jätevesistä ja hajakuormituksesta.

Jäähdytysvesien lisäksi voimalaitoksilta johdetaan mereen pieniä määriä hukka- ja pesuvesiä sekä neutraloituja vedenkäsittelylaitosten ja laboratorioiden pesuvesiä. Mereen johdettavien vesien virtaamaa, lämpötilaa, lämpötilan nousua, veden happamuutta ja hiilivety- eli öljypitoisuutta tarkkaillaan ja niistä raportoidaan viranomaisille. Öljyn pääsy vesistöihin estetään hälytysjärjestelmillä varustetuilla öljynerotuskaivoilla.

YKSI YMPÄRISTÖPOIKKEAMA

Vuonna 2016 sattui yksi ympäristöpoikkeama. Selvitämme kaikki poikkeamat ja tarvittaessa muutamme toimintatapoja niiden ehkäisemiseksi.

Ruskeasuon lämpölaitoksella tapahtui joulukuussa 2016 öljyvuoto. Öljyä valui inhimillisen virheen vuoksi laitoksen sisätiloihin, eikä ympäristöön aiheutunut haitallisia vaikutuksia. Öljyntorjuntatoimet aloitettiin välittömästi kun vahinko havaittiin ja poikkeamasta ilmoitettiin viranomaisille. Tapahtuman myötä muutimme toimintatapoja niin, ettei vastaavanlainen tapaus toistuisi.

SIVUTUOTTEITA SEMENTTIIN JA MAANRAKENNUKSEEN

Energiantuotannossa syntyvät jätteet ovat pääosin tuhkia ja savukaasujen rikinpoistossa syntyvää lopputuotetta. Vuonna 2016 tuotimme sivutuotteita yhteensä 116 000 tonnia (2015: 70 000 tonnia), josta hyötykäytettiin 71 prosenttia (72 prosenttia). Sivutuotteiden määrä kasvoi lisääntyneen kivihiilen käytön myötä.

Tavoitteenamme on hyödyntää sivutuotteet mahdollisimman tehokkaasti. Sivutuotteita hyödyntämällä vähennetään neitseellisten kivi- ja maa-ainesten käyttöä.

Pohjatuhkan hyötykäyttöä on hankaloittanut kysynnän epätasaisuus. Lentotuhkan ja rikinpoiston lopputuotteen hyödyntämistä rajoittavat tiukat hyötykäyttövaatimukset. Erityisesti rikinpoiston lopputuotteelle soveltuvien hyötykäyttökohteiden löytäminen on ollut vaikeaa.

Vuonna 2016 lentotuhkasta hyötykäytettiin 79 prosenttia ja rikinpoiston lopputuotteesta 31 prosenttia. Lentotuhkaa käytettiin sementin valmistukseen ja kaatopaikkarakenteisiin yhdessä rikinpoiston lopputuotteen kanssa. Loput sijoitettiin kaivostäyttöön. Pohjatuhkasta hyödynnettiin maarakentamisessa 67 prosenttia, loput välivarastoitiin.

Sivutuotteiden hyötykäyttö, tonnia

 VälivarastointiLoppusijoitusHyötykäyttö
2012 11100 48800 41000
2013 9600 46500 48900
2014 8400 38500 47900
2015 5000 14700 50000
2016 9400 31400 75100

JÄTTEET HYÖTYKÄYTTÖÖN

Toiminnastamme syntyy erilaisia jätteitä. Ensisijaisesti pyrimme ehkäisemään jätteen syntymistä. Syntyneet jätteet lajittelemme ja kierrätämme, mikäli se on mahdollista. Huolehdimme jätekirjanpidosta ja luovutamme jätteitä vain jätehuoltorekisteriin merkityille kuljetusyrityksille sekä toimijoille, joilla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä.

Vuonna 2016 tuotimme jätteitä 8 300 tonnia (2015: 2 600 tonnia), josta 82 prosenttia hyödynnettiin materiaalina ja 1 prosentti energiana (2015: 36 ja 7 prosenttia). Laajensimme jätekirjanpidon kattamaan myös lämpö- ja jäähdytysverkon, mikä näkyy raportoidun jätemäärän kasvuna.

Helen Oy:n kiinteistöjen ja 2016 alkaen myös energiaverkon alueilla syntyneet jätteet, tonnia

 Hyötykäyttö energianaVaarallinen jäteKaatopaikkaHyötykäyttö materiaalina
2012 6 100 360 1040
2013 20 340 770 780
2014 130 2310 1160 3170
2015 170 240 1270 950
2016 60 450 1030 6800
Jaa: