Vastuullisuusraportti
Ympäristövaikutukset
Energiantuotannon savukaasupäästöt ovat merkittävin ympäristövaikutuksemme.
Tavoitteenamme on pitää ilmanlaatuun vaikuttavat voimalaitosten päästöt eli rikki-, typpi- ja hiukkaspäästöt viranomaisten määrittelemien, jatkuvasti kiristyvien raja-arvojen mukaisina.
Vuonna 2017 rikkidioksidipäästömme laskivat yli 20 prosenttia. Päästöjen väheneminen johtuu rikinpoistolaitosten tehokkaasta toiminnasta. Typen oksidien päästöt pysyivät aiemmalla tasolla.
Happamoittavat päästöt
tonnia
Rikkidioksidi | Typen oksidit | |
---|---|---|
2013 | 2200 | 3900 |
2014 | 2000 | 4100 |
2015 | 1600 | 3600 |
2016 | 2700 | 3600 |
2017 | 2200 | 3600 |
mg/kWh*
Rikkidioksidi | Typen oksidit | |
---|---|---|
2013 | 180 | 300 |
2014 | 160 | 320 |
2015 | 130 | 280 |
2016 | 220 | 280 |
2017 | 170 | 280 |
Pienhiukkaspäästöt laskivat edellisestä vuodesta noin 8 prosenttia tehostuneen rikinpoiston myötä. Tehokas rikinpoisto laskee samalla myös pienhiukkaspäästöjä.
Pienhiukkaspäästöt
tonnia
Hiukkasia | |
---|---|
2013 | 130 |
2014 | 130 |
2015 | 72 |
2016 | 110 |
2017 | 100 |
mg/kWh*
Hiukkasia | |
---|---|
2013 | 10 |
2014 | 10 |
2015 | 6 |
2016 | 10 |
2017 | 9 |
Vuonna 2017 alitimme päästörajat kaikilla muilla voimalaitoksillamme paitsi Salmisaaressa, jossa A-voimalaitoksen typen oksidien kuukausipäästöraja ylittyi kaksi kertaa. Ylityksistä ei aiheutunut haittaa ympäristölle tai ihmisten terveydelle. Raportoimme ylityksistä aina viranomaisille.
Teemme jatkuvasti muutoksia saavuttaaksemme kiristyvät päästöraja-arvot. Vuonna 2017 vaihdoimme Jakomäen lämpökeskuksen polttoaineeksi vähärikkisen polttoöljyn, mikä vähentää rikkidioksidipäästöjä.
Tarkkailemme voimalaitostemme päästöjä viranomaisten hyväksymien tarkkailusuunnitelmien mukaan. Ulkopuolinen, akkreditoitu mittaaja varmistaa mittaustemme laadun vuosittain.
* Happamoittavat päästöt ja pienhiukkaspäästöt mg/kWh lasketaan jakamalla energiantuotantomme ja osuustuotantomme päästöt myydyllä kokonaisenergialla. Tuotetun energiamäärän laskemisessa on huomioitu tuotannon ja siirron häviöt. Vuonna 2017 laskentaa on tarkennettu ottamalla lämpöpumppujen ja kaukolämmön pumppauksen sähkö päästölaskentaan mukaan.
Sivutuotteet ja jätteet hyötykäyttöön
Energiantuotannossa syntyvät sivutuotteet ovat pääosin tuhkia ja savukaasujen rikinpoistossa syntyvää lopputuotetta. Vuonna 2017 tuotimme sivutuotteita yhteensä 119 000 tonnia (2016: 116 000 tonnia). Sivutuotteiden käyttö kaatopaikkarakenteissa jatkui, minkä ansiosta hyötykäyttöosuus kasvoi 91 prosenttiin (2016: 71 prosenttia).
Tavoitteenamme on hyödyntää sivutuotteet mahdollisimman tehokkaasti. Sivutuotteita käytetään muun muassa sementin valmistukseen ja maanrakentamiseen. Niitä hyödyntämällä vähennetään neitseellisen kivi- ja maa-aineksen käyttöä.
Sivutuotteiden hyötykäyttö, tonnia
Välivarastointi | Loppusijoitus | Hyötykäyttö | |
---|---|---|---|
2013 | 9600 | 46500 | 48900 |
2014 | 8400 | 38500 | 47900 |
2015 | 5000 | 14700 | 50000 |
2016 | 9400 | 31400 | 75100 |
2017 | 10500 | 600 | 108200 |
Toiminnastamme syntyy myös erilaisia jätteitä. Ensisijaisesti pyrimme ehkäisemään jätteen syntymistä. Syntyneet jätteet lajittelemme ja kierrätämme, mikäli se on mahdollista. Huolehdimme jätekirjanpidosta ja luovutamme jätteitä vain jätehuoltorekisteriin merkityille kuljetusyrityksille sekä toimijoille, joilla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä.
Vuonna 2017 tuotimme jätteitä 5 600 tonnia (2016: 8 300 tonnia), josta 83 prosenttia hyödynnettiin materiaalina ja 7 prosenttia energiana (2016: 82 ja 1 prosenttia). Jätteen määrä väheni erityisesti työmailla. Olemme vähentäneet kaatopaikkajätteen määrää energiahyötykäyttöä lisäämällä.
Helen Oy:n kiinteistöjen ja 2016 alkaen myös energiaverkon alueilla syntyneet jätteet, tonnia
Vaarallinen jäte | Kaatopaikka | Hyötykäyttö energiana | Hyötykäyttö materiaalina | |
---|---|---|---|---|
2013 | 340 | 770 | 20 | 780 |
2014 | 2310 | 1160 | 130 | 3170 |
2015 | 240 | 1270 | 170 | 950 |
2016 | 450 | 1030 | 60 | 6800 |
2017 | 240 | 360 | 380 | 4610 |
Vesistövaikutukset vähäisiä
Suurin osa tuottamastamme lämmöstä hyödynnetään kaukolämpönä, mikä pienentää mereen johdettavan lämmön ja siten myös vesistövaikutustemme määrää huomattavasti. Lisäksi hyödynnämme puhdistetun jäteveden lämpöä Katri Valan lämpöpumppulaitoksessa, mikä vähentää mereen päätyvän hukkalämmön määrää.
Vuonna 2017 päästimme mereen voimalaitosten ja jäähdytyskeskusten hukkalämpöä ja jäähdytysenergiaa yhteensä 120 gigawattituntia eli 1,0 prosenttia käytetystä polttoaine-energiasta. Vuosittainen kuormitus on vaihdellut vuoden 2000 jälkeen 120–2 200 gigawattitunnin välillä.
Aiheuttamamme vesistövaikutukset syntyvät pääasiassa jäähdytysveden eli lämmenneen meriveden johtamisesta mereen. Voimalaitosten vesistövaikutuksia tutkittaessa rehevöittävää vaikutusta ei ole havaittu. Helsingin edustan vesialueiden rehevöityminen johtuu muusta kuormituksesta, käytännössä asumisen jätevesistä ja hajakuormituksesta.
Jäähdytysvesien lisäksi johdamme mereen voimalaitoksilta pieniä määriä hukka- ja pesuvesiä sekä neutraloituja vedenkäsittelylaitosten ja laboratorioiden pesuvesiä. Tarkkailemme mereen johtamiemme vesien virtaamaa, lämpötilaa, lämpötilan nousua, veden happamuutta ja hiilivety- eli öljypitoisuutta ja raportoimme niistä viranomaisille. Estämme öljyn pääsyn vesistöihin hälytysjärjestelmillä varustetuilla öljynerotuskaivoilla.
Selvitämme ympäristöpoikkeamat
Vuonna 2017 sattui kolme ympäristöpoikkeamaa. Selvitämme kaikki poikkeamat ja tarvittaessa muutamme toimintatapoja niiden ehkäisemiseksi.
Salmisaaren jäähdytyskeskuksessa tapahtui vuonna 2017 kaksi kylmäainevuotoa jäähdytyskompressorin täytön yhteydessä. Kylmäainetta vuoti yhteensä 55 kilogrammaa. Jäähdytyslaitteille tehdään kylmäainemittaukset säännöllisesti ja tarkastetaan laitteiden toimivuus.
Vuosaaren voimalaitoksella rikkihapposäiliöstä vuoti 5 kuutiometriä rikkihappoa vuotoaltaaseen. Vuoto ei aiheuttanut haittaa työntekijöille eikä ympäristölle. Otamme vikaantumismahdollisuuden jatkossa huomioon säiliötarkastuksissa.