Asumisen energiatehokkuus goes retro

Asuntoni oli vain vähän yli 20 m² kokoinen. Talon valmistumisen jälkeen asunnon alkuperäiseen varusteluun kuului todennäköisesti vain pieni wc, viemäri ja vesijohto. Peseytymistä varten talon sisäpihalla oli yleiset saunat, joissa kummassakin oli tilaa yli kymmenelle kävijälle. Tuohon aikaan saunoissa ei ollut suihkuja, vaan peseytyminen hoitui vesisaavin avulla.

Kulutus kasvaa

Nykyään asumisen standardeihin kuuluu oma suihku. Sen olemassaolo on niin itsestään selvää, että näihin pieniin kalliolaisiin asuntoihinkin se on pitänyt saada mahtumaan. Vaihtoehtoja on ollut useita: joissakin asunnoissa suihku on asennettu vessanpöntön päälle ja toisissa taas yksi vaatekaapeista on muutettu suihkukomeroksi.

Jokainen mökkisaunassa peseytynyt tietää, että mökkiolosuhteissa peseytymiseen riittää 2–3 vadillista eli 18–27 litraa vettä. Viiden minuutin suihkuun kuluu vettä keskimäärin 60 litraa, joten ero on huomattava.

Vaihtoehtoja kantakaupungissa

Helsingissä on jäljellä enää muutama yleinen sauna, kun parhaimmillaan niitä on ollut yli 200. Yleinen sauna on muuttunut työläisten arkisesta peseytymispaikasta harvojen luksukseksi kalliihkon pääsymaksunsa takia.

Takaisin menneeseen

Monissa uusissa kerrostaloissa huoneistokohtaiset saunat on jätetty kokonaan pois. Niiden sijasta on rakennettu taloyhtiösaunoja, joista on mahdollisuus varata oma viikoittainen vakiovuoro. Tarjolla on myös miesten ja naisten lenkkisaunavuorot, joina saunaan pääsee ilman ennakkovarausta kahdesti viikossa.

Voisiko yhteissaunominen yleistyä uudelleen nyt, kun energiankulutuksen vähentämiseen on alettu kiinnittää huomiota? Voit tutustua kerrostalosaunan keskimääräiseen sähkönkulutukseen Energiatorin kulutuslukutaulukon avulla.