Yhteiskuntasuhteet

Suomen hyvinvoinnin ja talouden perusta on vähäpäästöinen ja kohtuuhintainen energiantuotanto. Vakaa investointiympäristö ja kunnianhimoinen ilmastopolitiikka mahdollistavat teollisuuden kasvun, vetytalouden kehittymisen ja yhteiskunnan sähköistymisen. Joustava ja markkinaehtoisesti toimiva energiajärjestelmä vahvistaa kilpailukykyä, huoltovarmuutta ja energiaomavaraisuutta.

Helenin näkemyksen mukaan energiajärjestelmää tulee kehittää kokonaisuutena seuraavien toisiinsa kytkeytyvien teemojen kautta. 

Lue lisää: Kasvua joustavasta energiajärjestelmästä (pdf)

Toimivat sähkömarkkinat ovat kuluttajien ja yritysten etu 

Energiajärjestelmän perustana ovat markkinaehtoisesti toimivat sähkömarkkinat, joissa sähkön hinta ohjaa kulutusta, tuotantoa ja investointeja. Selkeät hintasignaalit varmistavat sähkön saatavuuden kilpailukykyiseen hintaan sekä luovat kustannustehokkaimmat edellytykset kasvulle, investoinneille ja hyvinvoinnille. 

Asiakkaiden joustava energiankäyttö vahvistaa kilpailukykyä 

Energiajärjestelmän toimivuus edellyttää asiakkaiden joustavaa energiankäyttöä, kuten kulutuksen ohjausta, sähkö‑ ja lämpövarastoja sekä älykästä optimointia osana kotitalouksien ja yritysten normaalia toimintaa. Joustot tasapainottavat energiajärjestelmää, pienentävät kustannuksia ja mahdollistavat uusiutuvan, säästä riippuvaisen sähköntuotannon kasvun. 

Kaukolämpö tuo arjen helppoutta ja vakautta energiajärjestelmään 

Kaukolämpö on olennainen osa joustavaa energiajärjestelmää ja kaupunkien kohtuuhintaista lämmitystä. Monipuolinen ja sähköistyvä kaukolämpö mahdollistaa energian varastoinnin ja käytön järjestelmän tilanteen mukaan, tukee energiajärjestelmän tehokkuutta ja vahvistaa toimitus‑ ja huoltovarmuutta. Fossiilisten polttoaineiden osuus lämmöntuotannossa on viime vuosina merkittävästi pienentynyt.

Pienydinvoima mahdollistaa vakaata ja säästä riippumatonta energiaa 

Pienydinvoima tarjoaa mahdollisuuden tuottaa vakaata ja säästä riippumatonta energiaa osana suomalaista energiajärjestelmää. Kaukolämpöverkkoihin yhdistetyt pienydinvoimalat voivat tukea energiajärjestelmän tasapainoa, hillitä hintavaihtelua ja parantaa toimitus‑ ja huoltovarmuutta, samalla vähentäen painetta laajoille sähkön siirtoverkkoinvestoinneille erityisesti Etelä‑Suomessa.

Vahvat sähköverkot luovat pohjan investoinneille 

Energiajärjestelmän kehittäminen edellyttää vahvoja sähköverkkoja, jotka siirtävät sähköä tuotantoalueilta kulutuskeskittymiin. Yhteiskunnan sähköistyminen ja puhdasta siirtymää edistävät investoinnit edellyttävät riittävää siirtokapasiteettia sekä pitkäjänteistä ja ennakoitavaa verkkosääntelyä. Vahvat verkot parantavat toimitus‑ ja huoltovarmuutta ja tukevat teollisia investointeja.

Vetytalous vahvistaa energiaomavaraisuutta ja tukee talouskasvua

Vetytalous on keskeinen osa joustavan energiajärjestelmän kehittämistä. Uusiutuvan vedyn tuotanto, infrastruktuuri ja käyttö mahdollistavat sähkön hinnan mukaan joustavan energiankäytön, tukevat uusiutuvan sähköntuotannon lisärakentamista ja luovat Suomelle merkittävän teollisen ja viennin kasvupotentiaalin.Fossiilisten polttoaineiden osuus Helenin lämmöntuotannossa on viime vuosina merkittävästi pienentynyt.

Ydinenergia vähentää hiilidioksidipäästöjä ja polttamalla tuotetun energian tarvetta. Toimitusvarma energiajärjestelmä tarvitsee vaihtelevan uusiutuvan tuotannon ohella vakaata ja ennustettavaa perusvoimaa.

Uudet pienreaktorit (SMR) sopivat hyvin kaupunkien energiajärjestelmiin ja ne tulevat olemaan tärkeä osa toimitusvarmaa ja vähäpäästöistä energiantuotantopalettia. Suomi voi toimia edelläkävijänä SMR-ratkaisujen kehittämisessä ja käyttöönotossa. Suomalaisilla on vahva osaaminen ydinvoiman koko elinkaaresta rakentamisesta ydinjätteen loppusijoittamiseen.

Helenin tavoitteena on irtautua polttoon perustuvasta energiantuotannosta. Ydinenergian käyttö on yksi edellytys tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Helen valmistelee pienydinvoimaohjelmaa, jonka tavoitteena on rakentaa ydinvoima- tai lämpölaitos osaksi Helenin energiajärjestelmää. Helsingin olemassa oleva lämpö- ja jäähdytysverkko on erinomainen alusta uusille teknologiaratkaisuille. Kaukolämpöä tuottavan ydinlaitoksen kokonaishyötysuhde on mahdollista saada yli 90 prosenttiin verrattuna perinteisten ydinvoimalaitosten noin 35 prosentin hyötysuhteeseen.

Olemassa oleva lainsäädäntö on tehty isoille laitoksille eikä sovellu sellaisenaan pienydinvoiman ja sen tuomien uusien liiketoimintamallien sääntelyyn. Koska SMR-projekti kaavoituksesta energiantuotantoon voi kestää noin kymmenen vuotta, energia-ala tarvitsee pikaisesti pienydinvoiman ominaispiirteet huomioivaa lainsäädäntöä ja turvallisuusohjeistusta.

Helenin viestit pienydinvoiman edistämiseen

• On tärkeää, että Suomen hallitus vie ydinenergialain kokonaisuudistuksen läpi hallitusohjelmaan kirjatun aikataulun mukaisesti ja priorisoi kokonaisuudistusta omassa käsittelyjärjestyksessään.
• Uusi ydinenergiasäännöstö rakennetaan joustavaksi. Se mahdollistaa hankkeiden uudet etenemismallit ja käytön toimintamallit, joissa luvanhaltija saa kehittyä ja muuttua vaihe vaiheelta. Säännöstö huomioi myös sen, että keskeinen osa laitoksen käyttöorganisaatiosta voi olla ulkoistettu.
• Ydinvastuulain vastuu- ja vakuutussummat skaalautuvat reaktoritehon mukaisesti eivätkä näin muodosta estettä pienille reaktoreille.
• Voi olla ratkaisevaa, että julkinen valta (valtio/EU) tukee jollain keinolla ensimmäisten uudentyyppisten laitosten hankekehitystä sekä investointeja, sillä ensimmäiset uudentyyppiset laitokset pilotoivat uutta tekniikkaa ja uusia luvitusmalleja.
• Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamisessa edistetään kansallista, kaupallisesti kustannustehokasta ratkaisua.

Helsingin energia-alusta yhdistää vähäpäästöisen sähkön, luotettavan sähköverkon ja joustavan kaukolämmön innovatiivisiin asiakasratkaisuihin. Noin 600 000 helsinkiläistä asuu kaukolämmitetyssä kiinteistössä, ja kaukolämmön päästöjen vähentäminen on merkittävä osa Helsingin ja Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamista. Lämmityksen päästöjen väheneminen on nopeaa. Fossiilinen lämmitysenergian tuotanto vähenee merkittävästi Suomen energiamarkkinalta sekä kaukolämmössä että kiinteistökohtaisissa energiaratkaisuissa 2020-luvun aikana.

Kaukolämmöllä on laajempia vaikutuksia suomalaiseen yhteiskuntaan kuin toimitusvarman lämmityksen tarjoaminen. Sen merkitys Suomen energiajärjestelmälle ja Suomen kilpailuetuna on käänteentekevä. Kaukolämpö tasapainottaa koko energiajärjestelmää ja tukee sähköistyvää yhteiskuntaa tarjoamalla joustoa myös sähköjärjestelmään. Kaukolämmön ansiosta sähköjärjestelmän huipputehon tarve laskee, hinnat pysyvät kohtuullisina ja koko energiajärjestelmän toiminta saadaan turvattua. Kun lämmöntarve on suurimmillaan ja sähköstä on niukkuutta, voidaan kaukolämmössä hyödyntää bioenergiaa sekä lämpövarastoja. Kun edullista sähköä on hyvin saatavilla, kaukolämpöä voidaan tuottaa sähköön pohjautuvilla tuotantomuodoilla ja ladata varastoja. Kaukolämmön muita hyötyjä Suomen energiajärjestelmälle ovat muun muassa:

• Kaukolämmössä hyödynnetään esimerkiksi jäteveden ja datakeskusten hukkalämpöjä, jotka muuten jäisivät hyödyntämättä.
• Kaukolämpöjärjestelmä lisää vetytalouden kannattavuutta, kun vetylaitosten hukkalämmöille tulee arvo ja käyttötarkoitus.
• Kaukolämpöverkko voi tulevaisuudessa mahdollistaa hiilidioksidin talteenottoon liittyvien ratkaisujen hyödyntämisen.

Helenin viestit lämmitysmarkkinoiden sääntelyyn

• Vähäpäästöisiä kaukolämpö- ja kiinteistöratkaisuja tulee säännellä rakennussääntelyssä siten, että lämmitysmarkkina toimii mahdollisimman tehokkaasti ja vähäpäästöisesti.
• Rakennusten ilmastoselvitys ja hiilijalanjälkisääntely: Sääntelytaakan näkökulmasta rakennusten käytönaikaista energiakäyttöä ei ole tarkoituksenmukaista säännellä rakennusten vähähiilisyyssääntelyssä, koska vaihtoehtoisten ratkaisujen päästöt ovat yleisesti ottaen alhaisia. Lakiesityksen mukaan rakennusten käyttämän energian päästötiedot perustuvat kansalliseen päästötietokantaan, jonka tiedot antavat tällä hetkellä erityisesti kaukolämmön ja -jäähdytyksen päästökertoimien kehityksestä virheellisen kuvan. Kansallisen päästötietokannan tiedot tulee päivittää ensi tilassa. Esityksen mukaan arvioinnissa voitaisiin käyttää kansallisen päästötietokannan tietojen lisäksi myös muita arviointimenetelmän mukaisia ympäristöominaisuustietoja. Kaukolämmön päästökehityksen arvioinnissa tulisikin sallia kansallisen päästötietokannan lisäksi paikallisten päästötietojen käyttäminen laskennan perusteena.
• Rakennusten energiatehokkuus: Nykyinen rakennusten energiatehokkuuden laskentatapa asettaa kaukolämmön huonoon asemaan suhteessa kiinteistökohtaisiin lämpöpumppuratkaisuihin. E-luku määrittää rakennuksen energialuokan. E-luku lasketaan kertomalla rakennuksen ostoenergia energiamuotokohtaisella painokertoimella. Painokertoimessa tulisi huomioida se, että kaukolämpö tasapainottaa ja nostaa suomalaisen energiajärjestelmän tehokkuutta, sähköistyy sekä mahdollistaa teknisen hiilensidonnan. Kaukojäähdytyksen energiamuotokerrointa tulisi laskea.

Helen haluaa rakentaa Suomelle kilpailuedun älykkäällä, joustavalla ja markkinaehtoisella energiajärjestelmällä. Suomen sähkömarkkinoilla on riittävästi energiaa ja se on keskimääräisesti edullista mutta aiempaa volatiilisempaa. Myös uutta uusiutuvaa tuotantoa on edelleen rakenteilla. Samaan aikaan tehoa ylläpitävää tuotantoa on poistunut markkinoilta. Joustoilla ja erilaisilla sähkövarastoilla voidaan kompensoida poistunutta tehoa hyvin merkittävissä määrin.

Helenin näkemyksen mukaan nykyinen sähkömarkkinamalli, energy only, toimii uusiutuvan energian tarjonnan lisääntyessä, ja markkinaehtoista hinnoittelujärjestelmää muuttavalle tukijärjestelmälle eli kapasiteettimekanismille ei ole tarvetta. Siirtymä pois vakaiden hintojen fossiilitaloudesta on ollut suunniteltua nopeampaa aiheuttaen suuria hinnanvaihteluita, joihin markkina ei ole vielä ehtinyt sopeutua. Kasvanut volatiilisuus on kuitenkin olennainen osa ja samalla kannustin kohti energiajärjestelmän vähäpäästöistymistä ja uusiutuvan energian lisääntymistä. Pidemmällä aikavälillä markkina korjaa itse itsensä, sillä hinnanvaihtelut luovat kannusteen investoida erilaisiin tuotannon ja kysynnän joustokyvykkyyksiin, jotka ajan kuluessa mahdollistavat fossiilisista energialähteistä luopumisen ja polttamiseen perustuvien energialähteiden käytön vähentämisen Suomen tavoitetasoille.

Mahdolliset uudet hinnanmuodostumiseen vaikuttavat tukimekanismit voivat estää joustavan ja vähäpäästöisen energiamarkkinan syntymisen. Parhaimmillaan joustava ja vähäpäästöinen energiamarkkina voi olla Suomelle uusi merkittävä kilpailuetu, ja meillä on mahdollisuus luoda Suomesta joustavan teollisuuden mallimaa. Sähkön kysynnän kasvaessa investointihalukkuus uuteen tuotantoon lisääntyy, ja volatiilisuuden kannustamana rakentuva jousto tasaa tehon riittävyyttä.

Helen ei pysty käytettävissä olevien julkisten tietojen perusteella arvioimaan tehovajeen todennäköisyyttä. Mikäli viranomaisten ja kantaverkosta vastaavan Fingridin käytettävissä olevien laajempien tietojen ja selvitysten perusteella Suomessa on selkeä tehovaje ja tehopulan uhka on ilmeinen, tulisi tilanteeseen hakea ratkaisua esimerkiksi joustavaan kapasiteettiin kohdistetuilla investointituilla. On tärkeää, että keinoista riippumatta minimoidaan negatiiviset vaikutukset markkinaehtoisen joustomarkkinan syntymiseen ja energian hinnanmuodostumiseen.

Helen ei kannata mitään energian tuottamiseen kohdistuvia tuotantotukia, kuten kapasiteettimekanismia. Energiantuotantoon kohdistetut takuu- ja minimihinnat ovat yhteiskunnalle kalliita, vääristävät markkinaehtoista hinnanmuodostumista sekä syrjäyttävät markkinalta edullista uusiutuvaa energiaa.