Miten energiantarve kehittyy Helsingissä?
- Teksti: Rauno Tolonen
- 2016-12-19
Energiatehokkuus paranee
Energiatehokkuus kehittyy kaiken aikaa. Erilaiset koneet ja laitteet kuluttavat muun muassa energiamerkintöjen ansiosta koko ajan vähemmän sähköä. Toisaalta laitteita hankitaan aiempaa enemmän.
Energiatehokkuus paranee myös sekä uudisrakentamisessa että korjausrakentamisessa. Toisaalta samaan aikaan Helsinki kasvaa voimakkaasti ja uutta lämmitettävää rakennustilavuutta syntyy vastaavasti lisää.
Toimitusvarmuutta ei saa unohtaa
Hurjimmat energiatehokkuusvisionäärit heittävät jopa ajatuksen, että energian kulutus Helsingissä vähenee niin paljon, ettei uutta korvaavaa tuotantokapasiteettia edes tarvita. Vastuullinen energiayritys ei voi kuitenkaan lähteä toivotaan toivotaan -periaatteella rakentamaan tulevaisuutta. Kylmässä Suomessa asiakkaiden lämmönsaanti on varmistettava kaikissa olosuhteissa.
Helsingin Energia pyrkii omalta osaltaan edistämään niin asiakkaiden kuin oman toiminnan energiatehokkuutta, mutta huolehtii samalla myös energian toimitusvarmuudesta. Meidän oma perusarvio lämmöntarpeen kehittymisestä Helsingissä lähtee siitä ajatuksesta, että se pysyy suunnilleen nykytasolla vuoteen 2030 asti ja kääntyy sen jälkeen loivaan laskuun. Mitoituslaskelmissa varaudumme toki myös tätä voimakkaammin laskevaan trendiin.
Avainsanat
energianlähteet, energiatehokkuus, kaukolämpö, kehitysohjelma
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
- Kiira Happonen
- 19.12.2016
Suomen suurin pellettitoimitus Helsinkiin
- Janne Rauhamäki
- 19.12.2016
Hyvä toimitusvarmuus, kohtuullinen energian hinta ja pienet ympäristövaikutukset – miten se tehdään?
Helsingin Energian sähkön ja lämmön tuotannon rakennetta ohjaa pyrkimys maksimaaliseen toimitusvarmuuteen, kohtuulliseen energian hintaan ja vähäisiin ympäristövaikutuksiin. Näiden kaikkien tekijöiden tulee kohdata, kun mietitään uusia energiaratkaisuja.
- Rauno Tolonen
- 19.12.2016
Suomella valtava päästövähennyspotentiaali sähkön ja lämmön yhteistuotannossa
Vuoden 2014 joulukuussa julkaistiin mediassa valitettavan vähälle huomiolle jäänyt CODE2-hankkeen tiekartta sähkön ja lämmön yhteistuotannon edistämisestä.