Miten energiantarve kehittyy Helsingissä?

Helsingin tulevissa energiaratkaisuissa yksi keskeinen kysymys on se, miten lämmönkulutus kehittyy, koska yli 90 % Helsingin lämmitystarpeesta hoidetaan kaukolämmöllä.  Jos kehitysohjelmassa  päädytään Hanasaaren korvaavan tuotannon rakentamisvaihtoehtoon eli Vuosaari C -voimalaan, niin sen mitoitus on myös ratkaistava.

Energiatehokkuus paranee

Energiatehokkuus kehittyy kaiken aikaa. Erilaiset koneet ja laitteet kuluttavat muun muassa energiamerkintöjen ansiosta koko ajan vähemmän sähköä. Toisaalta laitteita hankitaan aiempaa enemmän.

Energiatehokkuus paranee myös sekä uudisrakentamisessa  että korjausrakentamisessa. Toisaalta samaan aikaan Helsinki kasvaa voimakkaasti ja uutta lämmitettävää rakennustilavuutta syntyy vastaavasti lisää.

Toimitusvarmuutta ei saa unohtaa

Hurjimmat energiatehokkuusvisionäärit heittävät jopa ajatuksen, että energian kulutus Helsingissä vähenee niin paljon, ettei uutta korvaavaa tuotantokapasiteettia edes tarvita. Vastuullinen energiayritys ei voi kuitenkaan lähteä toivotaan toivotaan -periaatteella rakentamaan tulevaisuutta.  Kylmässä Suomessa asiakkaiden lämmönsaanti on varmistettava kaikissa olosuhteissa.

Helsingin Energia pyrkii omalta osaltaan edistämään niin asiakkaiden kuin oman toiminnan energiatehokkuutta, mutta huolehtii  samalla  myös energian toimitusvarmuudesta.  Meidän oma perusarvio lämmöntarpeen kehittymisestä Helsingissä lähtee siitä ajatuksesta, että se pysyy suunnilleen nykytasolla vuoteen 2030 asti ja kääntyy sen jälkeen loivaan laskuun. Mitoituslaskelmissa varaudumme toki myös tätä voimakkaammin laskevaan trendiin.

Rauno Tolonen

Rauno Tolonen

Rauno Tolonen on energiatehokkuuden puolestapuhuja. Hän etsii ratkaisuja, joista hyötyvät niin kuluttajat kuin energiayrityskin – ympäristöä unohtamatta. Vapaa-ajallaan Rauno lataa akkuja kalastuksen parissa, vaikka tiedostaakin ettei vetouistelu ole niitä kaikkein energiatehokkaimpia tapoja kalastaa.

Kirjoittajat

Uutta voimaa -blogia kirjoitetaan eri puolella Heleniä, siellä missä energiaa tuotetaan, suunnitellaan ja kehitetään. Tutustu kirjoittajiin

Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Suomen suurin pellettitoimitus Helsinkiin

Helsingin Energia ja Vapo ovat sopineet puupellettien toimituksesta Salmisaaren ja Hanasaaren voimalaitoksille. Toimitusmäärät ovat Suomen mittakaavassa merkittäviä. Vapon toimittama pelletti on suomalaista alkuperää, ja sillä korvataan ulkomaista kivihiiltä sähkön ja lämmön tuotannossa.

Hyvä toimitusvarmuus, kohtuullinen energian hinta ja pienet ympäristövaikutukset – miten se tehdään?

Helsingin Energian sähkön ja lämmön tuotannon rakennetta ohjaa pyrkimys maksimaaliseen toimitusvarmuuteen, kohtuulliseen energian hintaan ja vähäisiin ympäristövaikutuksiin. Näiden kaikkien tekijöiden tulee kohdata, kun mietitään uusia energiaratkaisuja.

Suomella valtava päästövähennyspotentiaali sähkön ja lämmön yhteistuotannossa

Vuoden 2014 joulukuussa julkaistiin mediassa valitettavan vähälle huomiolle jäänyt CODE2-hankkeen tiekartta sähkön ja lämmön yhteistuotannon edistämisestä.