• Teknisen vian vuoksi sähkölaskuja on lähetetty asiakkaille kahteen kertaan Lue lisää

Ydinvoiman avulla päästöt negatiivisiksi - modulaariset pienreaktorit keskustelussa

  • 2021-12-22

Helenin tavoitteena on hiilineutraali energiantuotanto 2030 ja yhtiö tavoittelee hiilinegatiivisuutta tämän jälkeen. Hiilinegatiivisuus tarkoittaa polttoon perustumatonta energiajärjestelmää, johon sisältyy hiilen ja päästöjen sidonta, varastointi ja uudelleenkäyttö. Maailma on pohjautunut viimeisten vuosisatojen ajan fossiilisiin polttoaineisiin ja yksi fossiilisia korvaavista ratkaisuista saattaisi olla modulaariset pienreaktorit eli SMR:t. 

Teksti: Miikka Koski

Helen on kiinnostunut hyödyntämään SMR-teknologiaa tulevaisuuden lämmön ja mahdollisesti myös sähkön tuotannossa eli korvaamaan Hanasaaren ja Salmisaaren kivihiilen poltto polttoon perustumattomalla teknologialla. Helen järjesti 9.12.2021 sidosryhmätilaisuuden, jossa pääsimme ruotimaan tarkemmin SMR-teknologian eri puolia.

”SMR-teknologialla pystymme vastaamaan ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuteen liittyviin kysymyksiin samanaikaisesti. Helenin esiselvityksen mukaan SMR-laitokset ovat kustannustehokas ratkaisuja, joilla voimme saavuttaa hiilinegatiivisuuden 2030-luvulla. Maantieteellisen sijainnin, ennustettavan lainsäädännöllisen ympäristön ja tiiviin kaupunkiasutuksen ansiosta Suomi ja pääkaupunkiseutu ovat hyviä sijoituspaikkoja SMR-laitokselle”, tiivisti Helenin teknologiapäällikkö Ville Sahlberg puheenvuorossaan.

Ydinenergia on ollut erityisen kriittisen tarkastelun kohteena viimeaikaisen EU:n taksonomiakeskustelun vuoksi. Energiateollisuus ry:n edunvalvonnan johtaja Joona Turtiainen avasi keskustelun taustaa kertomalla, miten Itävallassa 1970-luvun lopulla rakennetun ydinvoimalan käyttöönottolupa peruttiin ja ydinvoimakielto kirjattiin valtion perustuslakiin. Itävallan yli 40 vuoden takaiset tapahtumat vaikuttavat edelleen taksonomiakeskustelun taustalla. Onkin tärkeää, että päätöksenteko pohjautuisi tieteellisiin faktoihin ja päättäjät saisivat parhaan mahdollisen tiedon sidosryhmiltään.

”Ydinenergian hyväksyttävyyden kannalta tärkeintä on selkeä ja avoin viestintä”, kiteytti tietokirjailija Rauli Partanen Suomen Ekomodernisteista. Ilmastonmuutoksen ratkaisemiseksi tarvitsemme laajasti puhdasta energiantuotantoa ja ydinvoiman on oltava tuotantopaletissa mukana. ”Näen, että ydinvoima on suuri vipuvarsi, jolla ilmastonmuutos voidaan ratkaista. #nytonpakko”, tiivisti Partanen aloituspuheenvuorossaan.

Pienreaktoreita koskeva lainsäädäntö saatava valmiiksi

Euroopan unionissa ja Suomessa tarvitsemme teknologianeutraalia lainsäädäntöä, joka ohjaa alan toimijoita puhtaaseen energiantuotantoon mahdollisimman nopeasti. ”Yksi suurimmista puhtaan tuotannon rakentamisen esteistä ovat perinteisesti olleet pitkät luvitusprosessit, joihin eduskunta on kiinnittänyt erityistä huomiota”, korosti kansanedustaja Mari Holopainen Vihreistä. ”Edunvalvonnan tulee olla etupainotteista. Yhteistyö lainsäätäjien, ministeriön virkamiesten ja erilaisten sidosryhmien välillä on oltava saumatonta. Usein erilaisiin ongelmiin herätään vasta eduskuntakäsittelyn kohdalla, jolloin vaikuttamisessa ollaan jo jälkijunassa”, alleviivasi Holopainen.

Suomessa ydinenergiaa koskeva lainsäädäntöä on tehty perinteisesti yhdessä sidosryhmien kanssa. Kiitos kotimaisen tutkimuksen lainsäädäntö tehdään tieteellisiin faktoihin perustuen, kuten nyt pienreaktoreita koskeva Valtioneuvoston tutkimushanke PIEMOS osoittaa. ”Olemme tällä saralla ensimmäisiä maailmassa”, kertoi teollisuusneuvos Liisa Heikinheimo työ- ja elinkeinoministeriöstä. Heikinheimon mukaan yksi tärkeimmistä kysymyksistä on ratkaista pienreaktorien jätehuolto, sillä nykyinen lainsäädäntö kieltää ydinjätteen tuonnin ja viennin Suomesta. ”Ydinjäteosaaminen voisi olla myös suomalainen vientituote, josta on opittavaa myös muualla”, kiteytti Heikinheimo.

Helenin kannalta tärkein ydinenergiaan liittyvä tavoite olisi saada pienreaktoreita koskeva lainsäädäntö valmiiksi tulevien vuosien aikana, mikä osaltaan vakauttaisi investointiympäristöä. Polttoon perustumattoman energiajärjestelmän luominen vaatii rohkeutta, mitä eurooppalaisessa mittakaavassa suurelta energiayhtiöltä löytyy. ”Haluamme olla mukana viemässä ydinenergiaa koskevaa lainsäädäntöä eteenpäin”, lupasi Helenin yhteiskuntasuhteiden johtaja Maiju Westergren.

Kirjoittajat

Uutta voimaa -blogia kirjoitetaan eri puolella Heleniä, siellä missä energiaa tuotetaan, suunnitellaan ja kehitetään. Tutustu kirjoittajiin