Sähkölämmitys
Talo on kokonaisuus, jonka energiankulutus on useamman tekijän summa. Seurantapalvelumme avulla voit selvittää energiankulutuksen omassa talossasi.
Tietoa sähkölämmityksestä
Sähkölämmitteisessä talossa energiaa kuluu huonetilojen ja käyttöveden lämmitykseen sekä kotitaloussähköön. Lämmitykseen kuluvaan energiaan vaikuttavat talon rakenteet, sijainti, talotekniikka ja käyttötottumukset. Vuositasolla kulutus jakautuu pääsääntöisesti seuraavasti: huonetilat 50 %, käyttövesi 20 % ja taloussähkö 30 %.
| % | |
|---|---|
| Lämmitys | 50 |
| Lämmin vesi | 20 |
| Sähkölaitteet | 30 |
Sähkölämmittäjälle tieto on kaiken perusta
Teijo Perilä on asuttanut vaimonsa kanssa Paloheinässä sijaitsevaa 120-neliöistä rivitalokotiaan kaksikymmentä vuotta. Vielä vuonna 2005 sähkölämmitteisen kodin vuosittainen energiankulutus oli 20 000 kilowattitunnin luokkaa, mutta viime vuonna kulutus oli enää 11 200 kilowattituntia.
Perilän koti on mukana Motivan ja Suomen Energiateollisuus ry:n Elvari-ohjelmassa, jonka tarkoitus on tehostaa energian käyttöä sähkölämmitteisissä asunnoissa. Se on yksi Helenin pilottikohteista, johon on asennettu viisitoista kiinteää sähkömittaria kulutuksen seurantaa varten.
Näiden lisäksi käytössä on vielä kymmenen pistorasioihin kytkettyä alamittaria. Kaikki sähkömittarit luetaan kerran kuukaudessa. Tieto oman sähkön kulutuksesta ja sen rakenteesta on tärkeää, kun lähtee miettimään toimenpiteitä. ”Vähemmilläkin mittareilla tosin pärjää vallan mainiosti”, Teijo Perilä toteaa.
Lämpöä maasta
Helsinkiläisen Tapani Tompurin ja hänen vaimonsa koti lämpeni yli kymmenen vuotta yösähkön ja varaavan takan avulla. Varaava sähkölämmitysjärjestelmä korvattiin vuonna 2011 maalämmöllä.
Aiemmin isossa omakotitalossa kului vuoden aikana 24 000 kilowattituntia sähköä sekä neljä pinokuutiota polttopuuta. Maalämmön myötä sähkönkulutus putosi 14 000 kilowattituntiin. Puuta poltetaan nykyään yksi pinokuutio vuodessa.
Motivassa on arvioitu, että siirryttäessä maalämpöön putoaa lämmitykseen käytettävä sähköenergia kolmasosaan, jonka maalämpöpumpun kompressori tarvitsee toimiakseen.
”Sähkölaskussa säästö on noin tuhat euroa vuodessa – ja jos emme olisi hyödyntäneet takkaa lämmityksessä aiemmin, olisi syntynyt säästö suurempi”, laskee Tompuri.
Alkuinvestointina pumppu on toki suuri, sillä asennuksineen se maksoi Tompureille noin 15 000 euroa kotitalousvähennysten jälkeen. Maalämpöputkistoa varten talon päätyyn porattiin 180 metrin syvyyteen ulottuva, halkaisijaltaan alle kaksikymmensenttinen kaivo. Sen lisäksi sisällä talossa on yksi korkean kaapin kokoinen laite, joka sisältää muun muassa vesivaraajan.
Kylpyhuoneen termostaatti vaihtoon
Vielä kolme vuotta sitten Eero Paanasen ja hänen vaimonsa kylpyhuoneessa hohkasi sähköinen lattialämmitys yötä päivää. Kun kylpyhuone oli käytössä vain pienen ajan päivästä, kului lämpöä ja energiaa hukkaan jopa tuhat kilowattituntia vuodessa.
Termostaatti ohjelmoitiin niin, että se lämmittää lattiaa vain niinä aikoina vuorokaudesta, kun kylpyhuone on käytössä: aamuisin ja iltaisin. Muina aikoina termostaatti pitää lämpötilan säästölämmöllä, jolloin lattia ei tunnu jalkapohjaan lämpimältä.
Paanasten kylpyhuoneessa ohjelmoitava termostaatti pudotti käyttökustannuksia jopa 40 prosenttia vanhaan verrattuna. Käyttömukavuus on siitä huolimatta ennallaan, sillä aina, kun kylpyhuone on käytössä, on lattiakin lämmin.
”Lämmityksen ohjelmoinnin avulla säästämme reilu sata euroa vuodessa, joten investointi kannatti. Vielä rahallistakin säästöä enemmän arvostan kuitenkin sitä, ettei huonetta tarvitse enää lämmittää turhaan”, Eero Paananen sanoo.
Ohjelmoitavan termostaatin voi asentaa monenlaisiin sähkölämmitysjärjestelmiin. Parhaiten lämpötilan pudotukseen sopivat seinä- ja kattolämmitykset sekä välittömästi lattiamateriaalin alle asennetut lattialämmitykset. Mitä vähemmän varaavuutta lämmitysjärjestelmässä on, sitä suuremmat säästöt lämpötilan pudotuksella voidaan saavuttaa.
