Ilmastonsuojelua Korkeasaaressa
Eläintarhassa on siirrytty ilmastonsuojelussa sanoista arjen tekoihin. Korkeasaari ja Helen ovat yhdistäneet voimansa energian ja ilmaston säästäjinä, koska ilmastonmuutos on yhteinen haaste.
Korkeasaaressa avautui pääsiäisenä yhdessä Helenin kanssa rakennettu energiaeläinreitti, joka tutustuttaa kävijöitä sekä eläinystäviimme että energian järkevään kulutukseen. Reittiin liittyvän energiaeläin-testin löytää Helenin nettisivuilta. Pääset testaamaan myös tämän jutun lopussa olevasta linkistä. Testi paljastaa, minkä Korkeasaaren asukkaan kanssa jaat tapasi kuluttaa energiaa. Yhteinen kampanja jatkuu koko vuoden 2015.
Helenin Pirjo Jantunen arvioi, että eläinten kautta energiansäästöön löytyy valistuskampanjoita vetävämpi ja hauskempi näkökulma. Korkeasaaren kävijät saadaan nyt pohtimaan nergiankulutustaan ja sen vaikutusta eläimiin ja ympäristöön.
”Vaikka ilmastonmuutosta onkin vaikea enää perua, sen hillitseminen on onneksi mahdollista”, Korkeasaaren ympäristökasvattaja Marjo Priha toteaa ja avaa tavoitetta kierroksella, joka vie kävijän maapallon eri ilmastovyöhykkeille.
Vaikka mereltä henkivä koleus ja sade hyytävät, takuuvarmat kevään merkit eivät niistä piittaa. Villit valkoposkihanhet ovat palanneet.
Sademetsän lämpö ja kosteus pysähdyttävät ovella kuin seinä. Täällä voivat hyvin käärmeet ja liskot terraarioissaan. Vain parikymmentä askelta, ja ympäristö vaihtuu viileämmäksi ja kuivaksi Afrikan aavikoksi. Laajassa lasivitriinissä asuvat kallioluolastossaan gundit – marsun kaltaiset afrikkalaiset jyrsijät. Gundi on yksi Korkeasaaren energiareitin mallieläimistä.
Korkeasaaren gundit tarjosivat pääsiäisyllätyksen pyöräyttämällä yhteisön ensimmäiset pikkugundit. Juuri nyt poikaset ovat piilossa. Osa aikuisista lepäilee sopuisasti vieri vieressä iltapäivänokosilla.
Satojen toiveena eläinhoitajan työ
Korkeasaaressa on 33 vakituista eläintenhoitajaa huolehtimassa eläinten hyvinvoinnista. Tehtäviin kuuluu ruokinta, perushoito, eläinten tarkkailu sekä virikkeistäminen. Työtehtävät ja työpäivät vaihtelevat hoidettavien eläinten mukaan.
Työ on aamuvuoropainotteista. Aamun ensimmäinen työ kello 7 on tarkastaa hoidettavien eläimien hyvinvointi ja tarjota niille aamuruoka. Ruokinnan yhteydessä eläimet siirretään tarvittaessa tilasta toiseen, esimerkiksi hevoset tai milut ulkotarhasta toiseen tilaan tarhan siivouksen ajaksi.
”Nämä gundit ovat leppeitä kavereita ja ystävällisiä hoitajilleen. Jos kyseessä on vähänkin vaarallisempi eläin, se suljetaan takatilaan eläinhoitajien tehtävien ajaksi.”
Eläinhoitajan työ on monen toiveammatti. Kesätöihin pyrkijöitä on aina sadoittain. Tänä vuonna hakijoita oli enää 600, kun vaatimuksena on nykyisin eläintenhoitajan koulutus. Ennen hakijoita oli tuplaten enemmän.
Eläintenhoitajan työpäivä jatkuu tarhojen siivouksella ja päiväruokinnalla. Osa työtä on tarhaympäristön turvallisuuden tarkkailu.
Eläinten olot pyritään eläintenhoitoyksikön päällikön Nina Trontin mukaan pitämään mahdollisimman luonnonmukaisina. Esimerkiksi isot kissaeläimet eivät saa ruokaa päivittäin, koska saalista ei luonnossakaan joka päivä löydy. Seuraavana päivänä ne sitten saavat reilusti lihaa syödäkseen.
Tilat Korkeasaaressa suunnitellaan niin, että eläimet voivat toteuttaa lajilleen tyypillisiä toimintoja. Jos eläin tarvitsee vesialtaan, sellainen löytyy tarhasta. Jos taas kuopsuttaminen on asukkaan mieleen, tarhassa on multa- ja hiekkakasoja.
Eläintenhoitajat tuovat eläimille myös isävirikkeitä. Kissaeläimelle laitetaan purettavaksi vaikkapa pahvilaatikko, josta olkien sisältä löytyy lihapala. Karhuja taas innostetaan kiipeämään puuhun sijoittamalla oksille hunajakennoja, joita saadaan mehiläistarhalta.
Africasia, kuten eläintarhan toinenkin trooppinen talo Amazon on kaukolämmön piirissä. Jokaiselle eläimelle oikeasta lämpötilasta huolehtivat patterit ja termostaatit.
”Nämä talot ovat kaikkein suurimpia energian kuluttajia, sillä niissä on oltava tasainen trooppinen lämpötila”, Priha kertoo.
Päiväntasaajalla päivä ja yö ovat yhtä pitkiä, joten taloissa valot vaihtavat vuorokaudenajan automaattisesti. Talvisin automatiikka puree, mutta kesäaikaan eläimet saavat yliannostuksen valoa, sillä Suomen valoisa suvi ei tottele valokatkaisijaa.
Sammakot voivat luonnossa huonosti
Amazon-talossa ollaan jälleen tropiikissa. Talossa on täysautomatiikka huolehtimassa kosteudesta, sumutuksesta ja valaistuksesta. Talon vanhin asukas on Coco-laiskiainen, joka on lyönyt kaikki ikäennätykset. Luonnossa laiskiainen elää noin 20 vuotta, mutta Coco on ohittanut 40 vuoden iän. Hyvä kasvisravinto sekä säännöllinen manikyyri ja pedikyyri ovat pitäneet sen kunnossa.
Cocon naapureina elävät maailman hanalaisimmat papukaijat, sinikurkkuarat. Yläkerran terraarioissa pitävät kotia nuolimyrkkysammakot, joilla menee huonosti luonnossa, kun sademetsät vähenevät.
”Sammakoilla menee huonosti myös Suomessa. Meiltäkin kaikki lampareet kuivatetaan, ja rämeiköt siivotaan pois”, Priha huomauttaa.
Korkeasaaren rakennuksissa on kerrostumia 1900- luvun alusta lähtien. ”Toivomme, että saisimme mahdollisimman pian peruskorjattua trooppiset talot, jotka ovat energiasyöppöjä. Olemme onneksi päässeet monessa muussa asiassa eteenpäin tiivistämällä ja korjaamalla rakennuksia. Teemme voitavamme. Esimerkiksi valot on vaihdettu led-lampuiksi. ”
Automaattinen sadetus tekee hyvää eläimille, mutta kerryttää levää, minkä vuoksi voi tulla hometta. Tiloja pitää pystyä tuulettamaan ja kesällä jäähdyttämään. Tämä kaikki vie paljon energiaa, sillä talo on tehty 1990-luvun tekniikalla, jolloin energiatehokkuus ei ollut nykymitoissa.
Amurintiikerit uhanalaisin laji
Matka jatkuu ulos Kissalaaksoon, jossa asuvat saaren uhanalaisimmat asukkaat, amurintiikerit. Amurintiikeri on geneettisesti pohjoisin tiikerin alalaji. Niitä elää luonnossa enää reilut 400 yksilöä. Eläintarhat ylläpitävät tarhakantaa, ettei laji häviä kokonaan.
Korkeasaaren amurintiikerit Sibiri ja Tamur totuttelevat toistensa hajuihin vaihtamalla tarhaa keskenään säännöllisesti.
Korkeasaari haluaa keskittyä valinnoissaan uhanalaisiin ja viileissä oloissa viihtyviin lajeihin.
”Emme lähde savannihuumaan, mutta emme myöskään ota jääkarhuja, jotka vaatisivat todella suuret tilat. Jääkarhu kärsii paljon ahtaista tiloista”, Priha toteaa.
Korkeasaari ei itse päätä kaikista lajeistaan, vaan sille ehdotetaan eläimiä. Se kuuluu eläintarhojen yhdistykseen, joka vastaa uhanalaisten lajien suojeluhankkeista. Yhdistyksen nimeämät koordinaattorit tutkivat, mitä uhanalaisia eläimiä missäkin kannattaa suojella. Kuraattorit ja intendentit tutkivat kantakirjat ja suunnittelevat lajien siirrot.
Esimerkiksi tunturipöllö ja metsäpeura ovat uhanalaisia lajeja.
Korkeasaari on mukana eläintarhojen yhteisessä Pole to Pole -kampanjassa napa-alueiden ainutlaatuisen luonnon puolesta. Napojen lähettiläät, jääkarhut ja pingviinit, ovat kampanjan tunnuseläimet, mutta ilmaston lämpeneminen vaarantaa monen muunkin eläinlajin tulevaisuuden.
”Meillä on omia uhanalaisia arktisia lajeja, kuten tunturipöllö ja metsäpeura.
Riikinkukoilla uusi talvikoti
Kierros vie saaren uusimmalle rakennukselle, riikinkukkojen talviasunnolle, joka täyttää energiatehokkuuden vaatimukset. Pihalla tepastelee jo muutama kukko pyrstösulat viuhkallaan, mutta naaraita pörhistelijä ei oikein kiinnosta.
Priha kertoo eläintarhan pyrkineen ekokompassi-ympäristöjärjestelmään, joka tekee vähemmästä enemmän joka saralla.
Toimistotilojen lämpötilat ovat jo alhaisia. Kuljetuksissa säästetään energiaa. Oma väki käy työssä pääsääntöisesti polkupyörillä ja moni suosii kasvisruokaa.
Kävijöille suositellaan joukkoliikennettä. Bussi tuo ja vie kävijöitä kolme kertaa tunnissa, ja kesällä liikennöi yhteysvene.
Ympäristöjärjestelmään liittyminen on Prihan mukaan päästöllisesti ja säästöllisesti merkittävin hanke.
”Omassa toiminnassamme vähennämme jätettä, tehostamme lajittelua ja haemme energiatehokkaat ratkaisut aina, kun se vain on mahdollista. Myös kaikkien alihankkijoidemme tulee toimia kestävästi.”
Julkaistu Helen 2/2015