Helen-konsernin osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2016
Helen jatkoi vahvaa panostamista uusien energiaratkaisujen ja asiakaslähtöisten palveluiden kehittämiseen. Suomen suurimman aurinkovoimalaitoksen ja Pohjoismaiden suurimman sähkövaraston käyttöönottoa valmisteltiin. Hanasaaren voimalaitoksella aloitettiin vuoden alussa pelletinpoltto.
- Energia-alan murros luo hyviä mahdollisuuksia uudenlaiselle liiketoiminnalle. Jatkamme uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämistä ja oman toimintamme tehostamista siten, että Helen on jatkossakin energiayhtiöiden edelläkävijä ja energia-alan uudistaja, sanoo toimitusjohtaja Pekka Manninen.
Helen-konserni on liiketoiminnallinen kokonaisuus, jonka muodostavat emoyhtiö Helen Oy sekä tytäryhtiöt Helen Sähköverkko Oy, Oy Mankala Ab, Suomen Energia-Urakointi Oy ja Helsingin Energiatunnelit Oy. Osakkuusyhtiöitä ovat Voimapiha Oy sekä Suomen Merituuli Oy. Sulkeissa esitetyt luvut viittaavat vertailukauteen eli samaan ajanjaksoon edellisvuonna.
Tammi-maaliskuu 2016
• Konsernin alkuvuoden tulos toteutui suunnitellusti. Liikevaihto oli 262 milj. euroa (260 milj. euroa) ja liikevoitto 56 milj. euroa (86 milj. euroa). Liikevoiton alenemiseen vaikutti merkittävästi sähkön alentunut markkinahinta sekä kasvaneet polttoainekustannukset. • Liiketoiminnan rahavirta oli 65 milj. euroa (128 milj. euroa).
• Kylmä tammikuu kasvatti alkuvuoden lämmön myyntiä 17 % edellisvuodesta. Lämpöä myytiin 2 760 GWh (2 367 GWh).
• Sähkön myynti pieneni ja oli 2 249 GWh (2 350 GWh).
• Kaukojäähdytyksen myynti kasvoi ja oli 22 GWh (21 GWh).
• Sähkönsiirto Helsingissä kasvoi 4 % ja oli 1 227 GWh (1 179 GWh).
Konsernin avainluvut
|
Q1/2016 |
Q1/2015 |
Muutos |
Liikevaihto, M€ |
262 |
260 |
1 % |
Liikevoitto, M€ |
56 |
86 |
-34 % |
Liikevoitto, % |
21 |
33 |
- - |
Voitto ennen tpsiirtoja, M€ |
50 |
79 |
-37 % |
Investoinnit, M€ |
15 |
29 |
-52 % |
Omavaraisuusaste, % |
71 |
69 |
- |
Sijoitetun pääoman tuotto, % |
2 |
3 |
- |
Henkilöstön määrä 31.3. |
1 313 |
1 380 |
-5 % |
Taseen loppusumma, M€ |
2 721 |
2 714 |
0 % |
Helenin tapahtumia tammi-maaliskuussa 2016
• Alkuvuoden aikana jatkettiin mittavan investointiohjelman suunnittelua. Sen ensimmäisessä vaiheessa Salmisaareen rakennetaan Suomen suurin pellettilämpölaitos. Valmistuessaan se tuottaa 25 000 kerrostalokaksion lämmöntarvetta vastaavan energiamäärän. • Hanasaaren voimalaitoksella aloitettiin jatkuva pelletinpoltto vuodenvaihteessa. Salmisaaren voimalaitoksella vastaavat laitteistot otettiin käyttöön jo edellisenä vuonna. Helen on tällä hetkellä ainoa energiayritys Suomessa, joka polttaa pellettiä voimalaitoskokoluokan pölypolttokattilassa.
• Helsingissä tehtiin kaukolämmön tuotantoennätys 7.1.2016, kun kireässä pakkassäässä kaukolämmön kysyntä nousi 2 650 megawattiin.
• Mankalan vesivoimalaitoksella Kymijoella toisen koneen modernisointi alkoi. Voimalaitoksen kolmesta koneesta yksi on uusittu ja viimeinen uusitaan ensi vuonna.
• Helsingin Kivikkoon valmistuvaan, Suomen suurimpaan aurinkovoimalaitokseen asennettiin 3 000 aurinkopaneelia ja laitoksen käyttöönottoa valmisteltiin.
• Suvilahteen toteutettavan, Pohjoismaiden suurimman sähkövaraston käyttöönottoa valmisteltiin ja toteutettiin mm. maarakennus- ja perustustöitä.
• Sähköisen liikenteen palvelukehityksen pohjalta Helen toi markkinoille uusia palveluvaihtoehtoja julkiseen sähköautojen lataukseen Helsingissä. Nyt sähköautoilijat voivat valita rekisteröitymättömän kerta-asioinnin, prepaid-maksun ja kuukausipaketin välillä.
• Helen liittyi cleantech-alan toimijoiden verkoston, Green Net Finlandin jäseneksi.
Näkymät tulevaisuuteen
Vuoden 2016 tuloksen ennakoidaan laskevan oleellisesti verrattuna vuoteen 2015. Euroopan ja Suomen talouden ja energiamarkkinoiden epävarmuustekijät heijastuvat edelleen liiketoimintaan. Lähivuosien sähkömarkkinat tulevat ennusteiden mukaan olemaan hyvin vaikeat sähköntuottajille. Uusiutuvan tuotannon määrä kasvaa nopeasti. Hintataso on matala ja markkinahintojen jyrkkä vaihtelu jatkuu. Suomen hallituksen suunnitelma kiristää sähkön ja lämmön yhteistuotannon hiilidioksidiveroa vaiheittain vaikuttaisi toteutuessaan merkittävästi kaukolämmön tuotantokustannuksiin ja heikentäisi kaukolämmön kilpailukykyä.