Salmisaaren ja Hanasaaren voimalaitoksilla valmistauduttiin pelletinpolttoon

Helsingin Energian Salmisaaren ja Hanasaaren voimalaitoksilla valmistauduttiin toimintavuonna pellettien polttamiseen kivihiilen seassa. Salmisaaren voimalaitosalueelle rakennetaan muun muassa kaksi 1000-kuutioista siiloa, vastaanottorakennus ja kuljettimet. Samankaltainen järjestelmä rakennetaan myöhemmin myös Hanasaaren voimalaitokselle. Työt Salmisaaressa käynnistyivät toimintavuoden lopulla. Muutostöillä Salmisaaressa varaudutaan pelletin polttoon alkavan vuoden lopulla. Pellettiä tullaan käyttämään kivihiilen rinnalla noin 5-7 %:n osuudella.

Lämmön yhteistuotanto Helsingin voimalaitoksilla ja lämpökeskuksissa

Yhteensä 6 068 GWh

 %
Yhteistuotanto 91
Erillistuotanto 9

Sähkön yhteistuotanto Helsingin voimalaitoksilla

Yhteensä 4 925 GWh

 %
Yhteistuotanto 99
Erillistuotanto 1

Hanasaaren voimalaitoksilla pelletinpolttokokeet aloitettiin vuoden 2012 syksyllä. Toimintavuonna pelletinpolttokokeita jatkettiin, ja poltto-olosuhteita ja pellettilaatuja tutkittiin. Lopputulemana todettiin, että 5-7 %:n osuus pellettejä kivihiilen seassa on mahdollista toteuttaa voimalaitostuotannon hankaloitumatta. Pelletin jatkuvan rinnakkaispolton alettua molemmille voimalaitoksille tulee kulkemaan keskimäärin 5-7 pellettirekkaa päivässä.

Pellettien poltto on osa Helsingin Energian kehitysohjelmaa, joka tähtää hiilidioksidineutraaliin tuotantoon vuonna 2050. Helsingin kaupunginvaltuuston on määrä päättää vuonna 2015 siitä, rakennetaanko Vuosaareen uusi haketta käyttävä monipolttoainevoimalaitos vai tehdäänkö Salmisaaren ja Hanasaaren voimalaitoksille merkittävät investoinnit, joiden avulla pellettien käyttö voidaan nostaa noin 40 %:iin polttoaineesta.

Helsingin Energian Helsingissä sijaitsevien voimalaitosten käytettävyys oli hyvä. Tuotanto alitti kuitenkin budjetoidun määrän noin 3 %:lla. Tähän vaikutti lauhasta vuodesta johtunut kaukolämmön normaalia vähäisempi tarve, sähkön hintakehitys ja Hanasaaren toisessa yksikössä syksyllä ollut turbiinivaurio. 

ProjektipalvelutProjektipalveluissa keskityttiin kehitysohjelmahankkeisiin

Energiantuotannon projekti- ja suunnittelupalveluissa keskeistä toimintavuodelle olivat Helsingin Energian kehitysohjelmaan liittyvät hankkeet. Niiden valmistelu käynnistyi ja eteni siten, että ensimmäisen vaiheen toteutukset voidaan tehdä tulevan kesän aikana. Tulostavoite ylittyi toimintavuonna selvästi hyvästä työkuormasta ja laskutusasteesta johtuen.

Keskeisiä hankkeita kehitysohjelman osalta olivat Vuosaari C -monipolttoainevoimalaitoksen luvitus- ja hankesuunnittelu sekä kehitysohjelman hankevaihtoehtojen YVA-prosessin läpivienti.

Lämpökeskusprojekteihin kuuluivat Alppilan lämpökeskuksen modernisoinnin II-vaihe ja Myllypuron lämpökeskuksen modernisointi ja uusien öljyvarastojen rakentaminen pääosin maan alle. Kaukojäähdytyksen osalta merkittävä hanke oli Esplanadin puiston alle toteutettava maanalainen jäähdytyskeskus.

Salmisaaren voimalaitokselle toteutettiin katalysaattorien suunnittelu ja pellettilaitteistojen hankinta, höyryturbiinilaitoksen uusinta sekä automaatiouudistuksen ja poltinmuutosten suunnittelu.

Kellosaaren kaasuturbiinilaitoksen modernisointi vietiin päätökseen ja Vuosaaren B-voimalaitoksella aloitettiin automaation ja sähköistyksen modernisointi. Mankalan vesivoimalaitoksen modernisointi käynnistettiin toimintavuoden aikana.

Kunnossapitopalveluja moniin hankkeisiin

Kunnossapitoa Helsingin Energian voimalaitoksellaEnergiantuotannon ja jakelujärjetelmien kunnossapidossa saavutettiin tyydyttävä tulos.

Neste Oil Oyj:n kanssa solmittiin palvelusopimus öljynjalostamon kunnossapitopalveluista, ja Helsingin kaupungin liikennelaitokselle toimitettiin Vuosaaren metron sähkönsyöttöaseman kojeisto. Hanasaaren höyryturbiini 3:n korjaus tehtiin joulukuussa, työ valmistui alkaneen vuoden tammikuussa.

Tapaturmaton Service -hankkeessa tehtiin työturvallisuustoiminnan nykytila-analyysi ja toimintaohjelma nolla tapaturmaa -tavoitteen saavuttamiseksi. Hanke johti koko Helsingin Energian tasoisen työturvallisuuden kehitysprojektin käynnistämiseen.

Pitkäjänteisessä suojaustoiminnassa onnistuttiin hyvin

Helsingin Energian pitkäjänteinen sähkön suojaustoiminta toimi edelleen hyvin ja vakautti konsernin tulosta. Sähkön tukkumyynnin markkinoilta saatiin toimintavuonna edellisvuoden tapaan Nord Poolin aluehintaa korkeampi keskihinta. Nord Poolin Suomen aluehinnaksi muodostui 41,2 €/MWh.

Myös lyhyen aikavälin suunnittelu ja päivittäinen tuotannon optimointi oli vakaata. Lyhyen aikavälin kaupankäyntiä laajennettiin onnistuneella tavalla osallistumalla usealle sähkön spot-kaupan jälkeiselle päivän sisäiselle markkinalle.

Päästöttömien energiamuotojen osuus sähkön kokonaishankinnasta lisääntyi Ruotsista ostetun vesivoimakapasiteetin myötä. Vesivoiman osuus sähkön kokonaishankinnasta oli kuluneena vuonna yli 9 %. Helsingin Energia osti vesivoimaa Ruotsista Indalsälvenin varrelta osana Voimapiha-nimistä hankeyhtiötä. Vesivoimahankinta lisäsi Helsingin Energian vesivoiman määrää yli 50 %.

Helsingin Energian Mankalan vesivoimalaitoksen modernisoinnista päätettiin kuluneena vuonna. Uudistaminen toteutetaan vuosina 2015-2017, ja se tähtää vuoden 2012 Ahvenkosken vesivoimalan modernisoinnin tavoin tehonkorotuksiin, jotka merkitsevät myös lisää vesivoimalla tuotettua energiaa.

Merivettä, jäteveden lämpösisältöä ja yhteistuotannon lämpöä hyödyntävän Katri Valan lämmitys- ja jäähdytyslaitoksen tuotantomäärä pysyi edellisvuoden hyvällä tasolla. Tähän vaikutti osin jäähdytystarpeen lisääntyminen Helsingissä.

Energiakaupan toimintaperiaatteet ja riskienhallinnan ohjeistus uudistettiin loppuvuoden aikana. Helsingin Energian johtokunta hyväksyi riskienhallintakokonaisuuden alkaneen vuoden puolella. 

Sähkön hankinta tukkumyyntiin 2013

Jaa: