Turvallisuus
Turvallisuus on meille arvo, joka ohjaa hanketta alusta alkaen. Se ei ole erillinen tavoite tai prioriteetti, vaan osa jokaista päätöstä. Ydinenergiahankkeessa turvallisuus tarkoittaa laajaa kokonaisuutta. Siihen kuuluvat ydinturvallisuuden ja säteilyturvallisuuden lisäksi muun muassa turvajärjestelyt, ydinmateriaalien hallinta, työturvallisuus, paloturvallisuus, kemikaaliturvallisuus, sähköturvallisuus, kyberturvallisuus ja ympäristöturvallisuus. Näitä ei tarkastella irrallisina asioina, vaan osana samaa vastuuta ihmisistä, ympäristöstä ja yhteiskunnasta.
Turvallisuutta varmistetaan muun muassa huolellisella suunnittelulla, riskienhallinnalla, laadunhallinnalla, koulutuksella, valvonnalla, harjoituksilla sekä varautumisella. Tämän lisäksi Suomessa ydinenergian käyttöä valvoo Säteilyturvakeskus, mutta vastuu turvallisuudesta kuuluu aina toiminnanharjoittajalle.
Turvallisuusperiaatteemme
Turvallisuusperiaatteemme kuvaavat, miten turvallisuus näkyy hankkeen arjessa: Turvallisuusperiaatteemme perustuvat siihen, että turvallisuus huomioidaan järjestelmällisesti kaikessa toiminnassa eikä sitä aseteta vastakkain muiden tavoitteiden kanssa.
- Turvallisuus on mukana toiminnan suunnittelussa alusta alkaen.
- Ratkaisut valitaan ja arvioidaan niin, että turvallisuustaso on korkea ja perusteltu.
- Ihmiset, ympäristö ja yhteiskunta suojataan toiminnan haitallisilta vaikutuksilta.
- Hyvällä johtamisella hankkeeseen varmistetaan toimintakulttuuri, joka varmistaa, että jokainen hankkeeseen osallistuva tunnistaa ja nostaa esiin turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä, jotka käsitellään huolella.
Laitoksen tekniset turvallisuusratkaisut
Modernin ydinvoimalaitoksen turvallisuus perustuu mm. luontaisiin ominaisuuksiin ja syvyyssuuntaiseen puolustusperiaatteeseen. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että laitos suunnitellaan niin, että sen teho laskee, jos lämpötila nousee. Syvyyssuuntainen puolustus tarkoittaa, että laitoksella on useita toiminnallisia riippumattomia puolustustasoja, jotka kukin estävät häiriöiden etenemisen.
Laitoksen turvallisuusjärjestelmien luotettavuus varmistetaan sillä, että järjestelmät koostuvat useista rinnakkaisista osajärjestelmistä, joista kukin pystyy hoitamaan järjestelmän tehtävän. Turvallisuusjärjestelmien on nykyvaatimusten mukaan toimittava viikon ilman ulkoista sähköverkkoa tai muita ulkoisia materiaalitäydennyksiä.
Passiiviset turvallisuusjärjestelmät perustuvat painovoimaan, paine-eroihin, luonnonkiertoon ja lämmön johtumiseen, eivätkä ne siten vaadi sähkönsyöttöä tai käyttäjän toimenpiteitä toimiakseen. Passiivisilla turvallisuusjärjestelmillä pystytään toteuttamaan reaktorin jäähdytys pitkäänkin, vaikka kaikki ulkopuoliset yhteydet olisivat poikki. Kaikki Helenin tarkastelemat laitosvaihtoehdot perustuvat merkittäviltä osin passiivisiin turvallisuusratkaisuihin.
Laitoksen suunnittelulla pitää lisäksi suojata laitos ulkoisia ääri-ilmiöitä ja -tapahtumia vastaan. Ääri-ilmiöt ovat mm. maanjäristyksiä, ääritulvia, lentokonetörmäyksiä, poikkeuksellisia myrskyjä yms. Suojauksen mitoituksessa huomioidaan ilmastonmuutos.
SMR-reaktoreissa passiiviset turvallisuusjärjestelmät toimivat ilman operaattorien toimenpiteitä ja ulkoista käyttövoimaa. Näin ollen aktiivisia toimilaitteita, esimerkiksi pumppuja ei tarvita passiivissa järjestelmissä. Reaktori sammuu ja jäähtyy automaattisesti sähkökatkon tai häiriön sattuessa.
Keskeiset passiiviset ratkaisut:
- Painovoimaan ja paine-eroon perustuvat reaktorin sammutusjärjestelmät
- Lämpötila- ja tiheyseroon perustuva veden luonnonkierto jäähdytysjärjestelmissä
- Painovoimaan perustuvat varavesijärjestelmät
- Lämmön johtumiseen perustuvat jäähdytysjärjestelmät
- Reaktorin tehon luontainen aleneminen lämpötilan noustessa
SMR-reaktorit ovat kooltaan ja teholtaan pienempiä kuin viime aikoina rakennetut reaktorit, mutta niiden on täytettävä samat turvallisuusvaatimukset. Pienempi teho tarkoittaa, että reaktorisydämessä on vähemmän ydinpolttoainetta ja radioaktiivisia aineita. Lisäksi prosessiarvot (paine, lämpötila, virtaus) voivat olla alhaisempia.
Ydinturvallisuuden keskeisin haaste on se, että sammutuksen jälkeenkin reaktori kuitenkin tuottaa pienen määrän vähitellen pienenevää jälkilämpöä, jonka poistosta on huolehdittava kaikissa olosuhteissa. Syntyvän jälkilämmönkin määrä pienreaktoreissa on luonnollisesti pienempi kuin suurissa.
SMR-reaktorin turvallisuusedut:
- Jäähdytys voi olla teknisesti yksinkertaisempaa
- Alhaisemmista prosessiarvoista johtuen onnettomuuksien todennäköisyys ja niiden mahdolliset vaikutukset ovat pienempiä
- Pienemmästä radioaktiivisten aineiden määrästä johtuen onnettomuuksien mahdolliset vaikutukset ovat pienemmät
Pienreaktorien suunnittelussa pyritään integroituun ja modulaariseen yksinkertaisempaan rakenteeseen.
Useissa SMR-konsepteissa reaktori sijoitetaan osittain tai kokonaan maan alle. Tämän piirteen keskeisin, etu on suoja ulkoisia uhkia vastaan (esimerkiksi sääilmiöt, törmäykset).
Reaktori on suunniteltu niin, että sen teho vähenee lämpötilan noustessa. Tätä kutsutaan negatiiviseksi takaisinkytkennäksi.
Riippumaton valvonta – suomalaisen ydinturvallisuuden kivijalka
Suomessa ydinturvallisuuden valvonta on kansainvälisesti arvostettua ja erittäin tiukkaa.
Ydinenergian käytön valvonta perustuu Suomen lainsäädäntöön: ydinenergialakiin, säteilylakiin, ydinenergia-asetukseen, säteilyasetukseen ja STUKin määräyksiin. Lisäksi ydinvoimalaitoksia koskevat lukuisat muut tavanomaisemmat viranomaisomaisvaatimukset koskien esimerkiksi rakentamista, paloturvallisuutta, kemikaaliturvallisuutta ja sähköturvallisuutta.
Valvonnan tavoitteena on varmistaa, että määräyksiä noudatetaan ja siten suojellaan ihmisiä, ympäristöä ja yhteiskuntaa säteilyn haitallisilta vaikutuksilta kaikissa ydinenergian käytön vaiheissa.
Säteilyturvakeskus (STUK) – valvova viranomainen
Ydinturvallisuuden valvonnasta vastaa Säteilyturvakeskus (STUK), joka on riippumaton valtion viranomainen. STUK valvoo ydinlaitosten turvallisuutta, säteilyturvallisuuta, turvajärjestelyjä sekä ydinmateriaalien hallintaa koko niiden elinkaaren ajan.
STUKin tehtäviä ovat muun muassa:
- ydinlaitosten turvallisuusvaatimusten määrittely ja valvonta
- lupahakemusten ja turvallisuusselvitysten arviointi
- laitosten tarkastukset ja testaukset
- säteily- ja ympäristövalvonta
- valmius poikkeus- ja onnettomuustilanteisiin
Lupamenettely ja jatkuva valvonta
Ydinlaitosten rakentaminen ja käyttö edellyttävät useita lupia, joista päättävät valtioneuvosto ja eduskunta. Keskisimmät luvitusaskeleet ovat ydinvoimalaitoksen periaatepäätös, rakentamislupa, käyttölupa ja käytöstäpoistolupa.
Lisäksi ydinvoimalaitoksen suunnittelun, rakentamisen ja käytön aikana tarvitaan lukuisa määrä muitakin viranomaislupia.
STUK tai muu valvova viranomainen arvioi jokaisessa vaiheessa, täyttyvätkö laitokset asetetut turvallisuusvaatimukset.
Valmius poikkeustilanteisiin
Suomen ydinvoimatoimijat tekevät tiivistä yhteistyötä kansainvälisten toimijoiden kanssa, kuten:
- Kansainvälinen atomienergiajärjestö (IAEA)
- Ydinvoimaoperaattorien kansainvälinen yhteistyöjärjestö (WANO)
- Euroopan unionin ydinturvallisuusviranomaiset ja yhteistyöelimet
Suomen järjestelmää arvioidaan säännöllisesti kansainvälisissä vertaisarvioinneissa.
Helen Ydinvoima Oy:n toiminnassa turvallisuus on keskeinen lähtökohta kaikissa tilanteissa. Ydinenergian käyttöä koskeva varautuminen perustuu lainsäädäntöön, viranomaisvaatimuksiin sekä huolelliseen ennakkosuunnitteluun yhteistyössä eri tahojen kanssa. Tavoitteena on suojella ihmisiä, ympäristöä ja yhteiskuntaa kaikissa olosuhteissa.
Helen Ydinvoima Oy:llä on suunnitelmat erilaisten tilanteiden hallintaan. Toimintamallit perustuvat selkeään vastuunjakoon, koulutettuun henkilöstöön ja ennalta määriteltyihin menettelyihin.
Keskeisiä periaatteita ovat:
- tilanteiden nopea tunnistaminen
- päätöksenteon selkeys ja johtamisjärjestelmät
- turvallisuuden varmistaminen ensisijaisena tavoitteena
- yhteistyö viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa
Helen Ydinvoima Oy varautuu kattavasti erilaisiin tilanteisiin jo toiminnan suunnittelu- ja kehitysvaiheessa. Turvallisuus huomioidaan kokonaisvaltaisesti teknisissä ratkaisuissa, organisaation toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä sekä toimintatavoissa.
Varautuminen kattaa muun muassa:
- tekniset häiriöt ja laiteviat
- häiriö- ja onnettomuustilanteet
- ulkoiset tapahtumat, kuten sääilmiöt ja infrastruktuurihäiriöt
- yhteiskunnalliset poikkeus- ja kriisitilanteet
Turvallisuuden valvonta Suomessa on riippumatonta ja viranomaisjohtoista. Helen Ydinvoima Oy toimii tiiviissä yhteistyössä Säteilyturvakeskuksen (STUK) sekä muiden viranomaisten kanssa kaikissa toiminnan vaiheissa.
Valvonta on jatkuvaa koko laitoksen käyttöiän ajan sisältäen mm.:
- säännölliset tarkastukset
- turvallisuusraporttien seurannan
- muutosten hyväksynnän ennen käyttöönottoa
- jatkuvan turvallisuustason valvonnan
Viranomaisvalvonta kattaa lisäksi mm.:
- turvallisuusvaatimusten täyttymisen arvioinnin
- varautumissuunnitelmien hyväksynnän
- harjoitusten ja valmiusjärjestelyjen seurannan
Helen Ydinvoima Oy:llä on suunnitelmat erilaisten tilanteiden hallintaan. Toimintamallit perustuvat selkeään vastuunjakoon, koulutettuun henkilöstöön ja ennalta määriteltyihin menettelyihin.
Keskeisiä periaatteita ovat:
- tilanteiden nopea tunnistaminen
- päätöksenteon selkeys ja johtamisjärjestelmät
- turvallisuuden varmistaminen ensisijaisena tavoitteena
- yhteistyö viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa
Varautumista ylläpidetään ja kehitetään jatkuvalla koulutuksella, säännöllisillä harjoituksilla ja arvioinneilla. Harjoituksissa testataan sekä teknisiä järjestelmiä että organisaation toimintakykyä erilaisissa skenaarioissa.
Kokemuksista ja havainnoista opitaan, ja toimintaa kehitetään jatkuvasti vastaamaan muuttuvia vaatimuksia ja toimintaympäristöä.
Poikkeustilanteissa oikea-aikainen ja luotettava viestintä on keskeinen osa turvallisuutta. Helen Ydinvoima Oy sitoutuu avoimeen tiedottamiseen yhteistyössä viranomaisten kanssa.
Tiedottamisen tavoitteena on:
- tarjota selkeää ja paikkansapitävää tietoa
- tukea viranomaisten viestintää
- edistää luottamusta ja ymmärrettävyyttä