Turvallisuus
Turvallisuus on tärkein tavoitteemme sekä laitoksen valinnassa että käytössä. Ydinlaitosten turvallisuus koostuu ydinturvallisuudesta, turvajärjestelyistä ja ydinmateriaalin hallinnasta. Valittavan laitoksen tulee täyttää Suomen lainsäädännön ja eri viranomaisten asettamat vaatimukset. Säteilyturvakeskus valvoo turvallisuusvaatimusten täyttymistä.
Turvallisuusperiaatteemme
Turvallisuusajattelumme perustuu suomalaisiin ja kansainvälisiin ydinturvallisuusperiaatteisiin:
- SAHARA (safety as high as reasonably achievable) - periaate, joka korostaa turvallisuuden korkeaa tasoa
- ALARA (as low as reasonably achievable) - periaate säteilyannosten määrän minimoimiseksi
- Turvallisuuskulttuuri: turvallisuuden priorisointi kaikessa toiminnassa
Turvallisuuden toteutusmenetelmiä:
- Syvyyssuuntainen turvallisuus (useita rakenteellisia ja toiminnallisia sisäkkäisiä riippumattomia suojaustasoja)
- Eroteltuja, rinnakkaisia ja erilaisia turvallisuusjärjestelmiä
Toiminnanharjoittaja on vastuussa turvallisuudesta kaikissa tilanteissa.
Laitoksen turvallisuusratkaisut
Hankkeessa tarkasteltavat SMR-laitokset (Small Modular Reactor, pieni modulaarinen reaktori) ovat pienitehoisia ja rakenteeltaan modulaarisia. Niiden suunnittelun keskiössä ovat yksinkertaisuus, passiivinen turvallisuus ja onnettomuuksien riskin ja seurausten minimointi.
Passiiviset turvallisuusjärjestelmät perustuvat painovoimaan, paine-eroihin, luonnonkiertoon ja lämmön johtumiseen, eivätkä ne siten vaadi sähkönsyöttöä tai käyttäjän toimenpiteitä toimiakseen. Reaktorit suunnitellaan siten, että teho laskee lämpötilan noustessa, mikä on myös passiivinen turvallisuusominaisuus.
Pienreaktorien tulee täyttää samat turvallisuusvaatimukset kuin suurtenkin reaktorien.
SMR-reaktoreissa passiiviset turvallisuusjärjestelmät toimivat ilman operointia ja ulkoista käyttövoimaa. Näin ollen aktiivisia toimilaitteita, esimerkiksi pumppuja ei tarvita passiivissa järjestelmissä. Reaktori sammuu ja jäähtyy automaattisesti sähkökatkon tai häiriön sattuessa.
Keskeiset passiiviset ratkaisut:
- Painovoimaan ja paine-eroon perustuvat reaktorin sammutusjärjestelmät
- Lämpötila- ja tiheyseroon perustuva veden luonnonkierto jäähdytysjärjestelmissä
- Painovoimaan perustuvat varavesijärjestelmät
- Lämmön johtumiseen perustuvat jäähdytysjärjestelmät
- Reaktorin tehon luontainen aleneminen lämpötilan noustessa
SMR-reaktorit ovat kooltaan ja teholtaan pienempiä kuin nykyiset tehoreaktorit. Tämä tarkoittaa, että reaktorisydämessä on vähemmän ydinpolttoainetta ja radioaktiivisia aineita. Lisäksi prosessiarvot (paine, lämpötila, virtaus) voivat olla alhaisempia.
Sammutuksen jälkeenkin reaktori tuottaa pienen määrän vähitellen pienenevää jälkilämpöä, jonka poistosta on huolehdittava kaikissa olosuhteissa. Syntyvän jälkilämmönkin määrä pienreaktoreissa on luonnollisesti pienempi kuin suurissa.
SMR-reaktorin turvallisuusedut:
- Jäähdytys voi olla teknisesti yksinkertaisempaa
- Alhaisemmista prosessiarvoista johtuen onnettomuuksien todennäköisyys ja niiden mahdolliset vaikutukset ovat pienempiä
- Pienemmästä radioaktiivisten aineiden määrästä johtuen onnettomuuksien mahdolliset vaikutukset ovat pienemmät
Pienreaktorien suunnittelussa pyritään integroituun ja modulaariseen yksinkertaisempaan rakenteeseen. Komponenttien ja järjestelmien määrää pyritään vähentämään ja yhdistämään niitä moduleiksi turvallisuudesta tinkimättä.
Pienreaktorin turvallisuusedut:
- Vähemmän komponentteja, putkistoja ja liitoksia
- Pienempi vikaantumisriski
- Yksinkertaisempi valvonta, käyttö ja kunnossapito
Useissa SMR-konsepteissa reaktori sijoitetaan osittain tai kokonaan maan alle.
Edut:
- Suoja ulkoisia uhkia vastaan (esimerkiksi sääilmiöt, törmäykset)
- Ympäristön säteilysuojaus
- Turvallisuus poikkeustilanteissa
Reaktori on suunniteltu niin, että sen teho vähenee lämpötilan noustessa. Tätä kutsutaan negatiiviseksi takaisinkytkennäksi.
Pitkät polttoaineenvaihtovälit vähentävät huoltoseisokeista aiheutuvia riskejä.
Riippumaton valvonta – suomalaisen ydinturvallisuuden kivijalka
Suomessa ydinturvallisuuden valvonta on kansainvälisesti arvostettua ja erittäin tiukkaa.
Ydinenergian käytön valvonta perustuu Suomen lainsäädäntöön: ydinenergialakiin, säteilylakiin, ydinenergia-asetukseen, säteilyasetukseen ja STUKin määräyksiin. Lisäksi ydinvoimalaitoksia koskevat lukuisat muut tavanomaisemmat viranomaisomaisvaatimukset koskien esimerkiksi rakentamista, paloturvallisuutta, kemikaaliturvallisuutta ja sähköturvallisuutta.
Valvonnan tavoitteena on varmistaa, että määräyksiä noudatetaan ja siten suojellaan ihmisiä, ympäristöä ja yhteiskuntaa säteilyn haitallisilta vaikutuksilta kaikissa ydinenergian käytön vaiheissa.
Säteilyturvakeskus (STUK) – valvova viranomainen
Ydinturvallisuuden valvonnasta vastaa Säteilyturvakeskus (STUK), joka on riippumaton valtion viranomainen. STUK valvoo ydinlaitosten turvallisuutta, säteilyturvallisuuta sekä ydinmateriaalien hallintaa koko niiden elinkaaren ajan.
STUKin tehtäviä ovat muun muassa:
- ydinlaitosten turvallisuusvaatimusten määrittely ja valvonta
- lupahakemusten ja turvallisuusselvitysten arviointi
- laitosten tarkastukset ja testaukset
- säteily- ja ympäristövalvonta
- valmius poikkeus- ja onnettomuustilanteisiin
Lupamenettely ja jatkuva valvonta
Ydinlaitosten rakentaminen ja käyttö edellyttävät useita lupia, joista päättävät valtioneuvosto ja eduskunta. Keskisimmät luvitusaskeleet ovat ydinvoimalaitoksen periaatepäätös, rakentamislupa, käyttölupa ja käytöstäpoistolupa.
Lisäksi ydinvoilaitoksen suunnittelun, rakentamisen ja käytön aikana tarvitaan lukuisa määrä muitakin viranomaislupia.
STUK tai muu valvova viranomainen arvioi jokaisessa vaiheessa, täyttyvätkö laitokset asetetut turvallisuusvaatimukset.
Valmius poikkeustilanteisiin
Suomen ydinvoimatoimijat tekevät tiivistä yhteistyötä kansainvälisten toimijoiden kanssa, kuten:
- Kansainvälinen atomienergiajärjestö (IAEA)
- Ydinvoimaoperaattorien kansainvälinen yhteistyöjärjestö (WANO)
- Euroopan unionin ydinturvallisuusviranomaiset ja yhteistyöelimet
Suomen järjestelmää arvioidaan säännöllisesti kansainvälisissä vertaisarvioinneissa.
Helen Ydinvoima Oy:n toiminnassa turvallisuus on keskeinen lähtökohta kaikissa tilanteissa. Ydinenergian käyttöä koskeva varautuminen perustuu lainsäädäntöön, viranomaisvaatimuksiin sekä huolelliseen ennakkosuunnitteluun yhteistyössä eri tahojen kanssa. Tavoitteena on suojella ihmisiä, ympäristöä ja yhteiskuntaa kaikissa olosuhteissa.
Helen Ydinvoima Oy varautuu kattavasti erilaisiin tilanteisiin jo toiminnan suunnittelu- ja kehitysvaiheessa. Turvallisuus huomioidaan kokonaisvaltaisesti teknisissä ratkaisuissa, organisaation toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä sekä toimintatavoissa.
Varautuminen kattaa muun muassa:
- tekniset häiriöt ja laiteviat
- häiriö- ja onnettomuustilanteet
- ulkoiset tapahtumat, kuten sääilmiöt ja infrastruktuurihäiriöt
- yhteiskunnalliset poikkeus- ja kriisitilanteet
Turvallisuuden valvonta Suomessa on riippumatonta ja viranomaisjohtoista. Helen Ydinvoima Oy toimii tiiviissä yhteistyössä Säteilyturvakeskuksen (STUK) sekä muiden viranomaisten kanssa kaikissa toiminnan vaiheissa.
Valvonta on jatkuvaa koko laitoksen käyttöiän ajan sisältäen mm.:
- säännölliset tarkastukset
- turvallisuusraporttien seurannan
- muutosten hyväksynnän ennen käyttöönottoa
- jatkuvan turvallisuustason valvonnan
Viranomaisvalvonta kattaa lisäksi mm.:
- turvallisuusvaatimusten täyttymisen arvioinnin
- varautumissuunnitelmien hyväksynnän
- harjoitusten ja valmiusjärjestelyjen seurannan
Helen Ydinvoima Oy:llä on suunnitelmat erilaisten tilanteiden hallintaan. Toimintamallit perustuvat selkeään vastuunjakoon, koulutettuun henkilöstöön ja ennalta määriteltyihin menettelyihin.
Keskeisiä periaatteita ovat:
- tilanteiden nopea tunnistaminen
- päätöksenteon selkeys ja johtamisjärjestelmät
- turvallisuuden varmistaminen ensisijaisena tavoitteena
- yhteistyö viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa
Varautumista ylläpidetään ja kehitetään jatkuvalla koulutuksella, säännöllisillä harjoituksilla ja arvioinneilla. Harjoituksissa testataan sekä teknisiä järjestelmiä että organisaation toimintakykyä erilaisissa skenaarioissa.
Kokemuksista ja havainnoista opitaan, ja toimintaa kehitetään jatkuvasti vastaamaan muuttuvia vaatimuksia ja toimintaympäristöä.
Poikkeustilanteissa oikea-aikainen ja luotettava viestintä on keskeinen osa turvallisuutta. Helen Ydinvoima Oy sitoutuu avoimeen tiedottamiseen yhteistyössä viranomaisten kanssa.
Tiedottamisen tavoitteena on:
- tarjota selkeää ja paikkansapitävää tietoa
- tukea viranomaisten viestintää
- edistää luottamusta ja ymmärrettävyyttä