HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖT LASKIVAT

Energiantuotannon hiilidioksidipäästöt olivat toimintavuonna 3,3 miljoona tonnia ja ominaispäästöt 250 g CO2/kWh. Päästöt laskivat Helsingissä edelliseen vuoteen verrattuna noin 5 % vähentyneen polttoainekulutuksen myötä.

Hiilidioksidipäästöt

g C02/kWh

 g C02/kWh
2009 260
2010 260
2011 250
2012 250
2013 250

Toimitettu energia

GWh/vuosi

 Toimitettu kokonaisenergia
2009 13970
2010 14970
2011 13900
2012 13940
2013 13570

Hiilidioksidipäästöt tonneina

ktC02

 kt
2009 3500
2010 3700
2011 3300
2012 3400
2013 3300

Happamoittavat päästöt laskivat

Happamoittavien ja hiukkaspäästöjen päästörajat kiristyvät EU-lainsäädännön takia vuonna 2016. Olemme varautuneet tähän uusimalla voimalaitostemme tekniikoita. Hiukkaspäästöt nousivat jonkin verran, mutta pysyivät päästörajojen puitteissa. Happamoittavien rikkidioksidin ja typen oksidien päästöjen väheneminen johtui pitkäjänteisestä työstä.

Happamoittumista aiheuttavat päästöt

tonnia/vuosi

 RikkidioksidiTyppidioksidi
2009 2040 5140
2010 2490 5640
2011 1950 4460
2012 2370 4420
2013 2240 3890

 

mg/kWh

 RikkidioksidiTyppidioksidi
2009 170 390
2010 180 390
2011 170 350
2012 180 330
2013 180 300

Hiukkaspäästöt nousivat

Pienhiukkaspäästöt nousivat päästörajojen sallimalla alueella jonkin verran. Määrät ovat kuitenkin vähentyneet huomattavasti 90-luvun alusta. Tämä johtuu siitä, että kivihiiltä on korvattu maakaasulla Vuosaaressa ja Hanasaaressa vuonna 1992 käyttöönotettu rikinpoistolaitos on hyvin tehokas torjumaan myös hiukkaspäästöjä.

Hiukkaspäästöt

tonnia/vuosi

 Hiukkasia
2009 110
2010 120
2011 120
2012 120
2013 130

 

 mg/kWh 

 Hiukkasia
2009 10
2010 10
2011 11
2012 9
2013 10

VAIKUTUKSET ILMANLAATUUN ALIMMILLAAN VUOSIKYMMENIIN

Energiantuotannon vaikutuksia Helsingin ilmanlaadussa kuvaavan rikkidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvo Vallilan mittausasemalla oli alhaisin vuosikymmeniin, jollei jopa sataan vuoteen. Vuonna 1990 tämä pitoisuus oli kymmenkertainen.

Ennen kaukolämpöaikakautta Helsingin ydinkeskustan rikkidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvot olivat 50–100 µg/m3. Nykyisin ilmanlaadun pitoisuusraja on 20 µg/m3.

Rikkidioksidipitoisuus Vallilan mittauspisteellä

vuosikeskiarvo

 mikrog./m3
2009 2.8
2010 2.2
2011 2.4
2012 2.1
2013 1.6

MEREEN EI JUURIKAAN AJETA HUKKALÄMPÖÄ

Korkeasta n. 90 %:n hyötysuhteesta johtuen mereen aiheuttamamme lämpökuormitus on suhteellisen vähäistä. Vuonna 2013 mereen päästettiin lämpöä 250 GWh eli 1,9 % käytetystä polttoaine-energiasta. Noin kolmannes meren lämpöpäästöistä tuli kaukojäähdytyksestä. Kuormitus on vaihdellut 2000-luvulla välillä 180–2 200 GWh.

LENTOTUHKAA SEMENTIKSI

Lentotuhkan hyödyntäminen sementin valmistuksessa jatkui ja tuhkasta hyödynnettiin 58 %. Loput lentotuhkasta sijoitettiin louhostäyttöön rikinpoiston lopputuotteen kanssa. Pohjatuhka vietiin valtaosin Vuosaaren välivarastolle odottamaan hyötykäyttöä maanrakennuksessa.

Sivutuotteet

Lentotuhka

 %
Hyödynnetty
sementtiteollisuudessa
58
Loppusijoitus 42

Pohjatuhka

 %
Hyötykäyttö 12
Välivarastointi 88
Jaa: