Kaukojäähdytys Ilmarisen kiinteistöissä
Ilmarisen pääkonttorissa ja useissa kiinteistöissä on kaukojäähdytys. Vastuu ympäristöstä näkyy vahvasti myös Ilmarisen sijoitustoiminnassa. Allekirjoittamalla Montreal Pledge -sitoumuksen Ilmarinen on lupautunut paljastamaan vuosittain salkkujensa hiilijalanjäljet.
Institutionaaliset sijoittajat, kuten työeläkeyhtiö Ilmarinen ovat keskeisiä taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikuttajia Suomessa. Yhtiön 35 miljardin euron varallisuudesta noin kolmannes on sijoitettu kotimaahan.
Ilmarinen huolehtii lähes 900 000 suomalaisen eläketurvasta. Työeläkevarat pitää lain mukaan sijoittaa tuottavasti ja turvaavasti. Mitään ei saa jättää sattuman varaan, vaan kaiken toiminnan on oltava läpinäkyvää, on sitten kysymys epäilystä veroparatiiseihin sijoittamisesta tai päästöjen raportoinnista.
Yhtiö allekirjoitti kymmenen vuotta sitten ensimmäisenä suomalaisena sijoittajana YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että Ilmarinen huomioi taloudellisten näkökohtien lisäksi sijoituspäätöksissään myös yhtiöiden vastuullisuuden otettuaan käyttöön tätä varten tarkoitetut luokitukset listatuille yhtiöille.
”Vastuullisuusanalyysin käyttö on salkunhoitajille osa arkea.”
”Vastuullisuusanalyysin käyttö on nyt salkunhoitajille jo arkea. He seuraavat luokituksia ruudultaan taloudellisten lukujen rinnalla”, sanoo Ilmarisen vastuullisen sijoittamisen senior-analyytikko Tiina Landau.
Ilmarisen vastuullisen sijoittamisen senior-analyytikko Tiina Landau kertoo Ilmarisen huomioivan taloudellisten näkökohtien lisäksi sijoituspäätöksissään aina myös yhtiöiden vastuullisuuden.
Luokitukset perustuvat ulkoiseen ja sisäiseen analyysiin ja kattavat tällä hetkellä noin 3 000 yritystä. Ensimmäisen suoran osakesalkun hiilijalanjälkilaskennan yhtiö teki vuosi sitten keväällä ja on sitoutunut raportoimaan kaikkien arvopaperisijoitustensa ilmastovaikutukset vuosittain.
”Sijoituskohteidemme pitää noudattaa minimissään YK:n Global Compactin perusperiaatteita ympäristöstä, ihmisoikeuksista ja korruption ehkäisystä”, sanoo Landau.
Ilmarinen huomioi sijoituspäätöksiä tehdessään myös megatrendejä, kuten ilmastonmuutosta, verojalanjälkeä ja kyberuhkia.
Hiilijalanjälki mitataan rakentamisen ajalta
Ilmarinen on yksi Suomen suurimmista kiinteistösijoittajista ja rakennuttajista. Noin kolmen miljardin euron salkusta 80 prosenttia on kiinni toimitiloissa ja loput asunnoissa. Yhtiö on ryhtynyt taistelemaan kasvihuonepäästöjä vastaan myös rakennuttamissaan kohteissa ja haastaa koko alan mukaan.
Pilottina Ilmarinen teetti viime vuonna Kalasatamaan nousevan kauppakeskuksen rakentamisen aikaisen hiilijalanjäljen. Tämän vuoden alusta lähtien sama on tehty kaikille uusille rakennuskohteille.
”Arvio on hyvä tehdä heti hankkeen alkuvaiheessa, jotta pystymme etsimään vaihtoehtoisia toteuttamistapoja esimerkiksi runko- ja julkisivuratkaisuille”, sanoo rakennuttajapäällikkö Niina Rajakoski Ilmariselta.
Suurin osa rakennuksen hiilijalanjäljestä syntyy käytön aikana, mutta valtaosa päätöksistä tehdään hänen mukaansa jo rakentamisen aikana.
”Tämän vuoksi hiilijalanjäljen laskeminen toimiikin hyvänä työkaluna ilmastoystävällisempien hankkeiden toteutuksessa”, sanoo Rajakoski.
Kaukojäähdytys on ympäristöystävällinen valinta
Eräs keino pienentää kiinteistöjen hiilijalanjälkeä on kaukojäähdytys. Ilmarisen Ruoholahden toimitalossa se on otettu käyttöön jo vuonna 2000.
”Se oli Helenin ensimmäinen kohde”, kertoo Ilmarisen kiinteistöpäällikkö Heikki Niemi.
Ilmarinen käyttää Helenin salkunhoitopalvelua ja on tyytyväinen sen toimintaan. ”Kun ostamme pörssisähköä, sen hinta saattaa vaihdella päivittäin. Tämän vuoksi on hyvä käyttää suojausta”, sanoo kiinteistöpäällikkö Heikki Niemi.
Niemi näkee useita syitä, miksi kiinteistöihin kannattaa asentaa kaukojäähdytys. Ilmarisella on lukuisia vanhoja suojeltuja kiinteistöjä Helsingin keskustassa, joiden julkisivuun ei saa kajota.
”Jos kiinteistössä on omat laitteet, ulkona pitää olla lauhdutinyksikkö. Yksinkertaisempaa on valita Helenin toimittama kaukojäähdytys”, sanoo Niemi.
Erääksi merkittävimmäksi eduksi hän mainitsee käyttövarmuuden. ”Esplanadin alla on kylmävesisäiliö, joka takaa jäähdytysenergian saannin, vaikka tuotanto loppuisi. Ei ole sattunut yhtään tapausta, missä energiansaannissa olisi ollut ongelmia”, sanoo Niemi.
Koska vastuullisuus on osa Ilmarisen arkea kaikessa, myös kaukojäähdytyksen käyttöönoton tärkeä peruste oli hiilijäljen pienentäminen.
”Kaukojäähdytys on kiinteistön omistajalle ennen kaikkea vaivatonta.”
”Pidämme huolta kiinteistöjemme energiatehokkuudesta koko elinkaaren ajan pienentämällä muun muassa ympäristöä kuormittavia vaikutuksia”, sanoo Niemi. ”Kaukojäähdytys myös säästää primäärienergiaa.”
Niemi niputtaa hyötyjä yhteen ja toteaa, että kaukojäähdytys on kiinteistön omistajalle ennen kaikkea vaivatonta. Toistaiseksi kaukojäähdytystä on asennettu vain Ilmarisen vanhoihin, kantakaupungissa sijaitseviin kiinteistöihin, mutta jatkossa alueellinen kattavuus kasvaa.
Helenin kaukojäähdytyksen liiketoiminnan päällikkö Kosti Koski kertookin, että kaukojäähdytys ei enää rajoitu pelkästään keskusta-alueeseen, vaan on jo nyt saatavilla muutamilla muillakin paikkakunnilla.
”Kaukojäähdytyksen tarve kasvaa niin kovaa vauhtia, että Helenin tehtävä oli etsiä vastuulliset ratkaisut tähän”, sanoo Koski.
Ilmarisen kiinteistöt
• Kiinteistöjen määrä yhteensä 150
• Asuinkiinteistöjä 50
• Asuntoja 3 600
• Kaukojäähdytysenergiankäyttö vuodessa noin 10 000 MWh kaukojäähdytykseen liitetyissä 15 kiinteistössä.