Sähkömarkkinat muutoksessa
Fingrid Oyj:n markkinoista vastaava johtaja Asta Sihvonen-Punkka toteaa, että sähköjärjestelmä ja sähkömarkkinat ovat valtavien muutosten edessä.
”Sään mukaan vaihtelevan sähköntuotannon osuus lisääntyy ja säätöön kykenevän tuotannon osuus vähentyy. On tärkeätä varmistaa, että muutos tapahtuu hallitusti, kustannustehokkaasti ja niin, että sähkön riittävyyden kanssa ei tule ongelmia.”
Hänen mukaansa viime aikoina suunta on ollut väärä: ”Markkinoille on tullut paljon yhteiskunnan tukemaa halpaa tuulivoimaa – ja sellaiseen aikaan, jolloin sähkön kulutus on ollut muutenkin laskussa taantuman takia. Tämä on johtanut ylitarjontaan ja tukkuhintojen romahtamiseen. Kilpailutilanne on vääristynyt. Markkinaehtoisesti rakennettua sähköntuotantoa on jouduttu sulkemaan.”
Nordbalt-yhteys alensi hintatasoa
Käytännössä Suomessa on suljettu esimerkiksi kivihiilellä toimivia lauhdevoimalaitoksia, jotka tarjosivat ennen lisätuotantoa kovilla pakkasilla.
Suuntaus on sama myös naapureissamme. Ruotsissa on tehty myös esimerkiksi päätöksiä ydinvoimalaitosyksiköiden sulkemisesta.
”Kun Ruotsin ja Liettuan välillä otettiin käyttöön uusi Nordbalt-yhteys, niin alhainen hintataso siirtyi myös Baltian markkinoille. Sielläkin on nyt lämpövoima isoissa vaikeuksissa. Virossa sulkemispaine kohdistuu erityisesti palavaan kiveen perustuvaan tuotantoon.”
”Pitkillä pakkasilla sähköstä voi tulla pulaa.”
Sihvonen-Punkan mukaan normaalitilanteessa sähkö riittää vielä hyvin. Suomi selviytyi kunnialla myös esimerkiksi viime tammikuun poikkeuksellisen kovista pakkasista.
”Mutta mikäli pakkasjaksot kestävät kauan, sähköstä voi tulla jo pulaa. Olemme hankalassa tilanteessa, jos vaikkapa pakkaset pysähtyvät pitkäksi aikaa koko Fennoskandian alueelle eikä sähköä ole saatavissa normaaliin tapaan naapureilta.”
Yhteiset sähkömarkkinat
Fingrid on julkaissut keskustelupaperin, jossa se haastaa alan toimijoita ja poliitikkoja miettimään ratkaisuja tilanteeseen. Sihvonen-Punkalla on myös näkemys asiaan: ”Tukipolitiikasta pitäisi luopua hallitusti ja tunnustaa, että teknologiat kehittyvät ja mahdollistavat markkinoille tulon ilman mittavia tukia. Esimerkiksi tuulivoiman tuotantokustannukset ovat laskeneet, sama koskee myös aurinkovoimaa.”
”Tarvitsemme lisäksi entistä laajempaa alueellista lähestymistapaa. Jokainen maa ei voi tehdä omanlaistaan energiapolitiikkaa, kun käytännössä sähkömarkkinat ovat tiiviisti yhteydessä toisiinsa.”
Sihvonen-Punkka huomauttaa, että mitä enemmän meillä on säästä riippuvaista, vaihtelevaa tuotantoa, niin sitä enemmän tarvitsemme säätömahdollisuutta. Osa ratkaisua on esimerkiksi joustojen lisääminen sähkömarkkinoilla.
”Sähkökaupan vuorokausimarkkinoiden hinnan pitäisi saada vaihdella vapaasti eikä hinnoittelulle saisi niukkuustilanteessa asettaa rajoituksia. Säätösähkö- ja reservimarkkinoiden merkitys kasvaa jatkossa ja niitä on tarpeen kehittää helpottamalla niille osallistumista ja lisäämällä niitä koskevan markkinatiedon avoimuutta. Fingrid on laskemassa säätötarjousten vähimmäiskokorajaa ja valmistelee pilottia hintatietojen julkaisemisesta niukkuustilanteissa käyttötunnin aikana. On tärkeää, että kaikki toimijat tietävät, milloin säätösähkölle on erityisesti tarvetta.”
Avuksi tarvitaan myös kysynnän joustoa. ”Isot yritykset tarjoavatkin jo joustoa – leikkaavat kulutustaan tiukoissa paikoissa ja saavat siitä taloudellista etua. Kulutuksen jouston mahdollistavia ja siitä palkitsevia järjestelmiä on tulossa myös pienten yritysten ja yksityishenkilöiden ulottuville.”