EU jatkaa määrätietoisesti puhdasta siirtymää: ”Asenne ydinvoimaan muuttumassa”
Europarlamentaarikko Eero Heinäluoma ja Helenin vastuullisuus- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Maiju Westergren keskustelivat, miten puhdas siirtymä jatkuu Euroopassa. Heinäluoman näkemyksen mukaan ajattelu ydinvoimasta on muuttumassa EU-tasolla.
Kokenut europarlamentaarikko Eero Heinäluoma vaikuttaa tällä kaudella teollisuus-, tutkimus-, ja energiavaliokunnassa ITRE:ssä, joten energia- ja ilmastoasiat ovat hänen tarkassa seurannassaan.
”Euroopan energia- ja ilmastopolitiikkaa kuvaa jatkuvuus. Green Dealin perusajatuksia tullaan jatkamaan. Jatkamme luopumista fossiilisista polttoaineista ja siirtymistä puhtaaseen energiaan. Jatkuvuus oli myös ehto sille, että Ursula von der Leyen sai parlamentin enemmistön tuen puheenjohtajuudelleen kesällä 2024. Ilmastopolitiikka jatkuu, koska ilmastokriisi pitää pysäyttää ja sen avulla voimme luoda kasvua Eurooppaan”, kertoo Heinäluoma.
Helenin vastuullisuus- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Maiju Westergren on tyytyväinen siitä, että energiapolitiikan linja pitää.
”Näyttää siltä, että ennen vaaleja pelättyä energia- ja ilmastopolitiikan täyskäännöstä ei tule, vaan EU jatkaa kohti 2050-tavoitettaan. Suomelle ja Helenin kaltaisille energiayhtiöille peruuttaminen olisi myös huono uutinen, koska olemme investoineet puhtaaseen siirtymään ja edelläkävijöitä siinä”, komppaa Westergren.
Vaikka päälinja ei muutu, niin sävyeroja on odotetavissa, kun Green Deal -ajattelu kiteytyy Green Industrial Dealiksi,
”Jatkossa keskitytään toimeenpanoon. Brysselissä jaetaan laajasti näkemys siitä, että päästövähennysten rinnalla meidän täytyy katsoa kilpailukykyä ja eurooppalaisen teollisuuden pärjäämistä maailmanlaajuisessa kilpailussa. Miten työpaikat voidaan turvata Euroopassa? Miten Euroopasta tulee juuri se paikka, johon uusi vihreä teollisuus syntyy?” Heinäluoma avaa.
Asenne ydinvoimaan muuttuu pragmaattisemmaksi
Aiemmin on ollut enemmän sääntö kuin poikkeus, että EU-aloitteissa ydinvoima ei ole samalla tavalla keinovalikoimassa kuin uusiutuvat tuotantomuodot. Monet kutsuvat vihreää siirtymää nykyään puhtaaksi siirtymäksi, koska puhtaan siirtymän käsitteen alle mahtuu päästötön ydinvoima paremmin uusiutuvien energiamuotojen rinnalle.
”Mielestäni tässä ei ole asiallista merkitystä, puhutaanko vihreästä vai puhtaasta siirtymästä. Kyllä me samasta asiasta puhutaan”, toteaa Heinäluoma.
Heinäluoma kuitenkin myöntää, että asennoituminen ydinvoimaan on muuttunut positiivisemmaksi EU-tasolla.
”Tärkeä päätös jo viime kauden lopulla oli ydinvoiman sisällyttäminen EU:n kestävän rahoituksen periaatteisiin. Komission energiapääosaston pääjohtaja esitteli syyskuun alussa teollisuus- ja energiavaliokunnassa ajatuksiaan ja hänenkin viestinsä oli, että Green Deal -paketin toimeenpano jatkuu. Hän sanoi myös hyvin selvästi, että ydinvoimalla tulee olemaan rooli energiantuotannossa Euroopassa. Ilman sitä ei fossiilisista voida päästä eroon haluamassamme aikataulussa”, Heinäluoma kertoo.
”Ydinvoiman kohtelu EU-sääntelyssä on tärkeää suomalaisille. Suomessa on ydinvoimaa ja sitä halutaan lisää. Heleninkin on juuri aloittanut oman ydinvoimaohjelmansa, jonka tavoitteena on rakentaa pienydinvoimaa Helsinkiin. Neutraalit lausunnot komission suunnasta sekä EU:n juuri perustama SMR-allianssi ovat positiivisia signaaleja siitä, että suhtautuminen ydinvoimaan voisi olla neutraalimpaa jatkossa”, Westergren jatkaa.
Heinäluoma korostaa kuitenkin, että ydinvoimapäätökset jäävät jatkossakin kansallisten hallitusten ratkaistavaksi.
”Ydinvoima aiheuttaa tosi paljon tunteita. Joillekin maille se on täysin mahdotonta, mutta meillä on paljon maita, joissa se on tosi keskeinen osa puhdasta energiatuotantoa, kuten Ranska, Ruotsi ja Suomi.”
Pöydällä erityisesti vety, pienydinvoima ja hiilidioksidin talteenotto
Tulevan kauden yksittäisistä edistettävistä asioista Heinäluoma mainitsee pienydinvoiman ja vedyn.
”Ydinvoimassa isoin muutostekijä on ollut pienet modulaariset reaktorit, jotka ovat saaneet monen aiemmin ydinvoimaan kriittisesti suhtautuneen tahon miettimään kantojaan uusiksi. Jos ydinvoimaa voidaan tehdä modulaarisilla pienreaktoreilla, joissa riskit sekä kustannukset ovat pienemmät ja paremmin hallittavissa, niin ydinvoimaa ollaan valmiita harkitsemaan”, kertoo Heinäluoma.
Ydinvoimalainsäädännön aikaansaaminen erityisesti pienreaktoreiden mahdollistamiseksi tulee olemaan tämän vaalikauden iso EU-kysymys.
”Vaikka päätös ydinvoimasta on paikallinen ja kansallinen asia, niin pienreaktoreiden kehitykseen tarvitaan eurooppalaista tukea ja ohjausta. Eurooppalainen lainsäädäntö tarvitaan, jotta sarjatuotanto tulisi mahdolliseksi ja sitä kautta saataisiin modulaarisuuden hyödyt. Jos uusia reaktoreita tehdään jokaisen maan omille markkinoille ja omilla säännöillä, niin erityisesti pienet maat, kuten Suomi ovat kärsijöitä, koska markkina on pienempi ja sarjatuotanto jää vain haaveeksi”, hän toteaa.
”Ymmärrämme, että ydinvoima on niin ristiriitaisia tunteita herättävää, että siinä on hyvä mennä askel kerrallaan. Jos yritetään mennä liian vauhdilla, niin sitten helposti tulee se vastareaktio ja ei päästä ollenkaan eteenpäin”, Westergren painottaa.
Vetyteollisuuden kasvuvauhdista Heinäluoma ei ole aivan varma.
”Vedyssä on huikeita mahdollisuuksia, mutta voi hyvin olla, että se vie pidemmän aikaa, kun mitä on toivottu. Se ei ole ehkä kymmenen tai ei ehkä edes kahdenkymmenenkahden vuoden projekti. Vety on pikemminkin nouseva kuin hallitseva kasvuala Euroopassa.”
Westergren näkee, että EU:n hartioita ja yhtenäistä sääntelyä tarvitaan kasvualoilla.
”Kun vety ja hiilidioksidin talteenotto nähdään tarpeellisena, tulee meidän saada Eurooppa-tasoinen sääntelykehikko ja markkina. Vain sillä tavalla vedystä ja talteenotosta tulee liiketoimintaa.”