Kuvitteellisten muistojen kautta tulevaisuuteen

Teksti: Minna Näsman

Tehtävää lähdettiin ratkaisemaan kolmessa ryhmässä, joista jokaisessa oli mukana sekä kansalaisjärjestöjen että Helsingin Energian asiantuntijoita. Ryhmät aloittivat työskentelynsä erilaisista lähtötilanteista, joissa teknisiä, taloudellisia ja poliittisia rajoitteita ei ollut olemassa:

Energiatehokkuuden mahdollisuuksia pohtinut ryhmä (Sofia Grönroos (vas.), Sanna Jääskeläinen, Mirka Mäkelä, Meri Pukarinen, Kaisa-Reeta Koskinen ja Turo Eklund) on juuri käynyt kuulemassa, miten Hannu Paasikangas (takana) hiiltä esikäsittelee.

Ryhmien lähtötilanteet

• Ensimmäisen ryhmän lähtötilanne oli se, että vuonna 2015 Helsingin kaupunginvaltuusto oli päättänyt monipolttoainevoimalaitoksen rakentamisesta Vuosaareen.
• Toinen ryhmä lähti tilanteesta, jossa biopolttoaineiden osuus Hanasaaren ja Salmisaaren voimalaitoksilla oli päätetty nostaa 40 prosenttiin.
• Kolmannen ryhmän lähtötilanne oli, ettei kaupunginvaltuusto ollut saanut aikaiseksi päätöstä näiden investointien välillä vuonna 2015, vaan päästöt oli saatava vähenemään puuttumalla energian loppukulutukseen.

Ryhmät orientoituivat tehtäväänsä kiertämällä Hanasaaren kivihiilivoimalaitoksella ja tutustumalla sen hiilivarastoon, rikinpoistolaitokseen ja valvomoon. Näissä kohteissa osanottajat saivat kuulla tehtävän ratkaisulle tärkeitä tietoja mm. polttoaineen alkuperästä ja logistiikasta, päästöistä ja energiatehokkuudesta.

1. Kaasulla toimiva kaupunki

Ensimmäisen ryhmän suunnitelmissa Vuosaareen rakennettiin uusi kaasuvoimalaitos. Termistä metaania ja biokaasua hyödyntävän laitoksen ohella kaupunkiin rakentui kokonainen kaasuverkko, jonka avulla tankattiin lopulta jopa Helsingin ja Tallinnan väliä liikennöivät laivat Carilla ja Varalla.

Miten biopolttoaineiden lisääminen vaikuttaisi päästöihin eri vaihtoehdoissa? Anna Häyrinen esittelee alustavia laskelmia.

2. Maailman suurin biohiilivoimalaitos

Toisen ryhmän muistelmissa Hanasaaresta sukeutui vaihtoehtoisesti joko maailman suurin biohiilivoimalaitos tai maailman tehokkain pellettivoimalaitos. Isossa Britanniassa toimivasta, maailman suurimmasta pellettiä käyttävästä voimalaitoksesta poiketen energia tuotettiin Hanasaaressa yhteistuotannolla.

Korkeimmillaan biohiilen osuus polttoaineesta nousi tämän ryhmätyöskentelyn aikaikkunassa 80:een prosenttiin.

3. Hirveän hintainen hiili

Kolmannen ryhmän hahmottelema tulevaisuus rakentui energiansäästöllä saatavista päästövähennyksistä ja biokaasun käytöstä Vuosaaressa. Energiansäästötoimenpiteiden hyvä puoli olivat olemattomat kustannukset. Ryhmän näkemässä tulevaisuudessa hiilen ja päästöoikeuksien hinta nousi rajusti, mikä ohjasi kuluttajia kuluttamaan energiaa vähemmän. Energiayhtiön liiketoiminta muuttui yhä enemmän palveluiden myynniksi.

Risto Kekkonen (vas.), Markus Lehtonen, Kiira Happonen, Leo Stranius ja Tea Erätuuli pohtivat, mitä tarkoittaisi biopolttoaineiden osuuden nostaminen Hanasaaren voimalaitoksella huomattavasti nykyistä korkeammalle.

Tulevaisuus tehdään yhdessä

Ryhmissä anonyymisti synnytetyistä ideoista käytiin vilkas loppukeskustelu. Keskustelun päätti Helsingin Energian kehitysjohtaja Markus Lehtonen sanomalla, että kaikkia keinoja hiilidioksidineutraalin tulevaisuuden saavuttamiseksi ei vielä tiedetä. Kehitysohjelman visiosta tulee tulevaisuutta, koska on yhdessä lähdetty ponnistelemaan sitä kohti. Tavoite on vuodessa 2050.