Biomassan energiakäyttö on maailmanlaajuisestikin kuuma peruna
Helmikuussa Amsterdamiin kokoontui biomassa- ja energia-alan asiantuntijoita keskustelemaan bioenergian ajankohtaisista aiheista. Kyseessä on yksi maailman isoimmista bioenergiaseminaareista, World Biomass Power Markets 2015, johon osallistuu asiantuntijoita eri puolilta maailmaa.
Teksti: Cecilia Salin
Kävin paikan päällä seuraamassa ja kuutelemassa mitä mieltä muut energia- ja biomassatoimijat ovat bioenergian käytöstä. Seminaarin tärkeimmiksi aiheiksi nousivat toimivat biopolttoainemarkkinat, biomassan kestävyys, biomassan terveys- ja turvallisuusasiat sekä biomassan tuotanto- ja toimitusketjun optimointi.
Toimivat biomassamarkkinat tarpeen
Seminaarin aikana kävi ilmi että investoitaessa biomassan käyttöön ovat raaka-aineen saatavuus ja logistiikka keskeisessä roolissa. Kiinteiden biopolttoaineiden markkinoita pidetään vielä melko epäkypsinä niiden pienien volyymien takia. Siksi pienetkin kysyntämuutokset tai ennalta-arvaamattomat säätilanmuutokset voivat vaikuttaa polttoaineen saatavuuteen ja hintaan.
Tämän takia kansainvälisen biopolttoainemarkkinan tulee kehittyä ja laajentua entisestään, jotta biopolttoainetuottajat pystyvät takaamaan energiantuottajille varman tarjonnan. Toimitusketjua tulee parantaa niin, että ketju on läpinäkyvä ja monipuolinen eivätkä raaka-aineiden toimitukset keskeydy häiriötilanteissa. Tämän lisäksi biomassan hinnan tulee olla kilpailukykyinen verrattuna muihin energianlähteisiin.
Markkinoiden ongelmakohtina pidettiin epävarmaa politiikkaa ja tukien dominoivaa roolia. Politiikkaan tarvitaan pitkäjänteisyyttä ja vakautta, mutta toisaalta biomassan käyttö ei voi pitkällä aikavälillä olla riippuvainen tuista. Tukien loppuminen ei saa kaataa biomassan käyttöä, vaan kilpailukykyä pitää pystyä parantamaan mm. tehostamalla tuotanto- ja toimitusketjua.
Kestävyyskriteerit tarpeen
Kestävyysasioissa painotettiin erityisesti puun kaskadikäytön ja kiinteän biomassan kestävyyskriteerien tärkeyttä. Kaskadikäytöllä tarkoitetaan, että puuta hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla ja näin varmistetaan, ettei primääripuuta kuten ainespuuta ohjata bioenergiaksi. Bioenergiaksi tulisi käyttää pääsääntöisesti metsätähteitä, sivutuotteita tai metsäteollisuudelle kelpaamatonta puuta.
Nestemäisille biopolttoaineille on jo olemassa omat kestävyyskriteerinsä, ja on hyvin todennäköistä että kiinteille ja kaasumaisille biopolttoaineille luodaan omat kriteerit tulevaisuudessa. Kestävyyskriteereillä voitaisiin varmistamaan biomassan tuotantoketjun kestävyys. Samalla ne helpottaisivat kansainvälistä kaupankäyntiä ja lisäisivät markkinoiden joustavuutta ja läpinäkyvyyttä. Toisaalta kestävyyskriteerit saattavat jossain määrin kaventaa biomassan tarjontaa.
Seminaarissa puupellettien pölyn aiheuttamat ongelmat sekä itsesyttymisriskit nousivat myös vahvasti esille. Pölyäminen ja siihen liittyvät riskit tulee huomioida koko toimitusketjussa ja logistiikkakalusto tulee suunnitella huolellisesti riskit minimoiden.
Samat haasteet meillä ja muualla
Seminaarin aikana kävi selvästi ilmi, että yritykset eri puolilla maailmaa kamppailevat samojen haasteiden kanssa kuin mekin täällä Suomessa ja Helsingissä. Mitään uusia mullistavia yllätyksiä seminaarissa ei tullut ja voikin todeta, että olemme hyvin ajan tasalla biomassan energiakäytössä.