Raaka-aineiden hinnannousu ja talouden elpyminen ennätyskorkeiden sähkön markkinahintojen taustalla
Eurooppalaisen sähkömarkkinan poikkeuksellinen tilanne heijastuu myös Suomeen. Pohjoismaisessa sähköpörssissä käydään nyt kauppaa sähköllä, jonka hinta on selvästi korkeampi kuin viime vuonna.
Kuluttajan maksama sähkön hinta koostuu kolmesta osasta: sähköenergiasta, siirtomaksusta sekä veroista, keskimäärin näiden jokaisen suhde loppusummasta on ollut noin kolmannes. Nyt sähköenergian osuus hinnasta on kasvanut, sillä sähkön markkinahinta on huimassa nousussa.
Suomessa sähköä myyvät yhtiöt ostavat kuluttajille toimitettavan sähkön Nord Pool -sähköpörssistä, jossa Pohjoismaat käyvät yhteistä sähkömarkkinakauppaa. Pörssisähkön tunneittain vaihtuva spot-hinta vaikuttaa merkittävästi kuluttajien sähkön hintaan, sopimuksesta riippuen saman tien tai viiveellä. Sähkön hinnat ovat syksyllä 2021 olleet ennätyskorkealla, Nord Pool sähköpörssin markkinahinnat ovat peräti kaksinkertaistuneet vuodessa. Sähköpörssissä syyskuussa keskimäärin hinta on asettunut 8,93 c / kWh tasolle, mikä on yli kaksinkertainen taso verrattuna siihen, että 2020 syyskuussa pörssisähkön hinta oli keskimäärin 3,8 c / kwh.
Ennätyskorkeaan sähkön hintaan vaikuttavat useat tekijät. Sähköä tuotetaan muun muassa maakaasulla, jonka markkinahinta on noussut merkittävästi. EU:n energiatuotanto on aiempaa riippuvaisempi tuontikaasusta ja lähes 90% käytetystä maakaasusta tuodaan alueelle. Tällä hetkellä EU:n kaasuvarannot ovat alhaiset, mikä lisää kustannuspaineita myös lähitulevaisuudessa. Fossiilisilla polttoaineilla tuotettuun sähköön kohdistuu myös viime aikoina kohonneita päästöoikeusmaksuja.
Koronan myötä Euroopassa on ajettu alas fossiilista energiatuotantoa, ja nyt kun talous on jälleen piristynyt, erityisesti teollisuuden sähkönkysyntä on kasvanut. Samalla Norjan vesivarannot, joiden avulla voidaan tasoittaa kysyntäpiikkejä, ovat alhaiset kuivan kesän ja syksyn jäljiltä. Lisäksi Keski-Euroopan ja erityisesti Saksan päätökset vähentää ja luopua ydinvoimasta ovat vaikuttaneet sähkön kokonaistuotantomääriin. Nyt sähkön kysynnän kasvettua tuotantokapasiteetti ei riitä, jolloin pörssisähkön hinta nousee. Uusiutuvaan sähköntuotantoon investoidaan yhä enemmän, mutta hankkeiden toteutus vie useita vuosia investointipäätöksestä. Myös Helen on sijoittanut tuulivoimaan, ja vuonna 2022 Helenin tuulituotanto viisinkertaistuu Lakiakangas 3 -tuulipuiston valmistuessa.
Keskimääräinen sähkön hinta vuonna 2020 oli Suomessa eurooppalaisella keskitasolla. Sähkön hintojen nousu vaikuttaa koko Eurooppaan, eikä Suomi ole yksin kohonneiden hintojen kanssa. Tulevaisuuden markkinahintojen ennustaminen on vaikeaa. Elämme maailmanlaajuisesti poikkeuksellista siirtymäaikaa, kun koko globaali energiateollisuus vihertyy ja siirtyy uusiutuvaan tuotantoon. Kyseessä on teolliseen vallankumoukseen tai yhteiskunnan sähköistymiseen vertautuva loikka, joka toteutetaan huomattavasti nopeammin, jotta ilmastonmuutos saadaan pysäytettyä.
Lyhyellä aikavälillä sähkön markkinahinnat tulevat todennäköisesti edelleen vaihtelemaan, ja esimerkiksi maakaasun hinnanmuutokset vaikuttavat voimakkaastikin sähkön pörssihintaan. Vihreää siirtymää tuetaan erilaisilla tuilla sekä kansallisella että EU:n tasolla. Siirtymän edetessä, uusiutuvan energian tuotannon kehittyessä ja uusien teknologisten ratkaisujen vakiintuessa ja skaalautuessa on todennäköistä, että myös sähkön hintapiikit tasaantuvat.
Markkinahintojen noustessa myös Helen tarkistaa toistaiseksi voimassa olevien sähkösopimusten hinnoittelua, 1.1.2022 voimaantulevat hinnat ovat n. 31% korkeammat kuin 1.8.21 ilmoitetut hinnat.