Rohkeutta uudistaa ja olla uudistamatta
Tulevina viikkoina Säätytalolla neuvotellaan Suomen suunnasta seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Yritysten näkökulmasta joka neljäs vuosi käytävät hallitusneuvottelut ovat kiinnostavat, sillä toimintaympäristön kannalta on merkittävää, millaista politiikkaa tuleva hallitus tekee. Onko se ennustettavaa mutta toisaalta hallitusti uudistavaa, kuten toivotaan?
Monilla politiikan aloilla on edessä vaikeita päätöksiä. Energiapolitiikassa tilanne on päinvastainen: ala toivoo poliitikoilta ennen kaikkea rohkeutta olla tekemättä isoja uudistuksia. Viime vuoden energiakriisin juurisyy oli Euroopan riippuvuus venäläisestä fossiilisesta energiasta. Vastalääkkeet siihen löytyvät investoinneista uuteen vähäpäästöiseen energiaan ja riittävään infrastruktuuriin. Nämä investoinnit ovat kuitenkin vaarassa, jos markkinoiden pelisääntöihin tai päästövähennystavoitteisiin nyt puututaan kovalla kädellä.
Energia-alan silmissä vihreä siirtymä ei ole rasite tai pakollinen paha vaan mahdollisuus luoda jotain uutta, joka hyödyttää koko Suomea. Energiamurros tuo Suomeen kasvua, työtä ja verotuloja, mahdollistaa kansainvälisen kilpailukyvyn ja ennen kaikkea varmistaa kohtuuhintaisen sähkön riittävyyden kaikille kuluttajille. Investoinnit toteutuvat suurelta osin yksityisellä rahalla, kunhan vain markkinoiden annetaan toimia.
On toki asioita, joita tuleva hallitus voi tehdä investointien jouduttamiseksi. Konkreettisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi luvituksen nopeuttaminen ja sujuvoittaminen sekä suomalaisen kestävän bioenergian saatavuuden parantaminen muun muassa tieverkkoa kehittämällä.
Olemme ilahtuneet myös siitä, että puolueiden kesken vallitsee yksimielisyys pienydinvoiman edistämisestä seuraavalla hallituskaudella. Hallitusohjelmaan on tärkeää saada kirjaus siitä, miten tämä käytännössä tehdään ja millä aikataululla. Ehdotuksemme on, että toimintaohjelmassa olisi ydinenergialain uudistamisen nopeuttaminen, Säteilyturvakeskuksen rahoituksen takaaminen koko hallituskaudelle, ydinvastuulain päivittäminen sekä tuen varaaminen pienydinvoiman demohankkeelle.
Helen tavoittelee hiilineutraalia energiantuotantoa vuoteen 2030 mennessä. Uuden tuotannon lisäksi investoimme vahvasti palveluihin, joilla vähennämme myös muiden sektoreiden päästöjä, kuten sähköiseen liikenteeseen ja vetyratkaisuihin. Kun seuraamme neuvotteluja Säätytalolla ja odotamme seuraavien neljän vuoden poliittisia linjoja, katseemme on samanaikaisesti kymmenen tai viidentoista vuoden päässä ja silloin tarvittavissa ratkaisuissa. Tämän toivon myös poliitikkojen muistavan hallitusohjelmaa kirjoitettaessa.