• Helen on varautunut sähkön ja lämmön toimittamiseen myös poikkeustilanteissa. Lue lisää

Kaukolämmön CO2-päästöt vähenevät laskentatavasta riippumatta

Kaukolämmön ominaispäästöjen laskentamenetelmä muuttuu. Helenin energiantuotannon hiilidioksidipäästöt vähenevät laskentatavasta riippumatta.

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto säästää polttoainetta ja vähentää päästöjä verrattuna sähkön ja lämmön erillistuotantoon. Tämä on jo kauan tiedetty fakta, mutta se, miten tämä päästövähennyshyöty jaetaan sähkölle ja lämmölle, onkin jo enemmän tai vähemmän makuasia.

  • Energiamenetelmässä yhteistuotannon päästöt jaetaan tuotettujen energioiden suhteessa, jolloin yhteistuotannon päästöhyöty menee käytännössä kokonaisuudessaan sähkön hyväksi. Yhteistuotantolämpö häviää tässä jopa erillistuotannolle.
  • Hyödynjakomenetelmässä päästöhyöty jaetaan tasan sähkön ja lämmön kesken.
  • Primäärienergiamenetelmässä, jota Helen on tähän asti käyttänyt, koko päästöhyöty lasketaan käytännössä lämmön hyväksi.

Laskentamenetelmän valinnalla on suuri merkitys kaukolämmön ominaispäästökertoimen suuruuteen. Helenin kaukolämmön vuoden 2019 päästökerroin eri menetelmillä laskettuna on energiamenetelmällä 298 g /kWh, hyödynjaolla 198 g/kWh ja primäärienergiamenetelmällä 134 g/kWh.

Tilastokeskus käyttää sekä energiamenetelmää että hyödynjakomenetelmää tilanteesta riippuen. Helsingin kaupunki ja HSY käyttävät hiilineutraalisuustavoitteissaan hyödynjakoa. Suomen ympäristökeskus päivitti juuri oman laskentaohjeensa kunnille ja käyttää siinä hyödynjakomenetelmää.

Itse olen sitä mieltä, että kunnan kannalta oikeudenmukaisempaa olisi näissä alueellisissa tarkasteluissa käyttää kaukolämmölle laskentamenetelmää, joka jättää hyödyn ko. alueelle eli tässä tapauksessa primäärienergiamenetelmää. Varsinkin kun yhteistuotannon sähkölle laskettu hyöty ”katoaa” muissa menetelmissä valtakunnan verkkoon. Samoin kiinteistökohtaisia lämmitysratkaisuja mietittäessä kaukolämmön ominaispäästöillä on ympäristökilpailukyvyn kannalta yhä enemmän merkitystä.

haasteellista päästölaskentaa

Primäärienergiamenetelmän standardi on hiljattain päivittynyt, ja se jättää paljon tulkinnanvaraa siitä, miten sitä sovelletaan päästölaskennassa. Menetelmän ongelma on myös se, että sähkön ja lämmön todelliset päästöt ja laskennalliset päästöt eivät ole yhtenevät kansallisella tasolla. Tämä johtuu siitä, että laskenta ottaa huomioon ns. oletetut kerrannaisvaikutukset sähkömarkkinoilla.

Lisäksi sillä on hankala tehdä luotettavia skenaariotarkasteluja kaukolämmön päästökertoimen kehityksestä tulevaisuuteen. Tulevan päästökehityksen laskennan merkitys korostuu, kun kiinteistöjen lämmitystapavalinnoissa huomioidaan yhä useammin käytön aikaiset elinkaaripäästöt.

Hyödynjakomenetelmä käyttöön helenissä

Edellä mainittujen syiden vuoksi Helen on päättänyt ottaa käyttöön hyödynjakomenetelmän kaukolämmön ominaispäästöjen laskennassa. Rinnalla lasketaan jonkin aikaa myös vanhalla menetelmällä eli primäärienergiamenetelmällä, jotta vertailukelpoisuus asiakkailla säilyy.

Lisäksi tässä yhteydessä arvioidaan myös kaukolämmön tulevaa ominaispäästökehitystä, joka vuonna 2035 on noin 30 g/kWh ja asiakkaille 0 g/kWh, koska Helen on sitoutunut omassa hiilineutraalisuustavoitteessaan kompensoimaan jäljelle jääneet päästönsä. Arvio perustuu Helenin tuotannon muutoksiin.

Helenin energiantuotannon CO2-päästöjen ja kaukolämmön ominaispäästöjen arvioitu kehitys

Rauno Tolonen

Rauno Tolonen

Rauno Tolonen on energiatehokkuuden puolestapuhuja. Hän etsii ratkaisuja, joista hyötyvät niin kuluttajat kuin energiayrityskin – ympäristöä unohtamatta. Vapaa-ajallaan Rauno lataa akkuja kalastuksen parissa, vaikka tiedostaakin ettei vetouistelu ole niitä kaikkein energiatehokkaimpia tapoja kalastaa.