• Heleniltä lähetetty sähköpostitse ja kirjeellä virheellisiä sähkösopimuksen sopimusvahvistuksia. Lue lisää

Uusia tuulia, uutta virtaa

  • Teksti: Harri Mattila
  • Kuvat:
  • 15.09.2020

Suomessa on käynnissä varsinainen tuulivoimabuumi, ja uusia tuulivoimaloita nousee tiuhaan tahtiin. Myös Helenin tuulituotanto viisinkertaistuu vuoteen 2022 mennessä Pohjanmaalle rakennettavan uuden tuulipuiston myötä.

Havainnekuva rakenteilla olevasta Lakiakangas 3 -tuulipuistosta

Suomessa oli tuulivoimakapasiteettia vuoden 2019 lopussa melkein 2300 megawattia, ja tuulella tuotettiin kuusi terawattituntia sähköä. Tämä oli Energiateollisuus ry:n tilastojen mukaan noin 9 prosenttia koko Suomen sähköntuotannosta. Uutta tuulivoimaa on rakenteilla lähes 2000 megawattia, ja tuulivoima-alan edunvalvontajärjestön Suomen Tuulivoimayhdistyksen mukaan tuulivoimaa on tulossa lähivuosina vielä moninkertaisesti enemmän. Yhdistyksen mukaan vuonna 2023 tuulivoima kattaisi jo 17 prosenttia Suomen sähkönkulutuksesta, ja tavoitteena on viisinkertaistaa tuulivoiman tuotantomäärä vuoteen 2030 mennessä. Tällöin tuulivoimalla tuotettaisiin noin 30 prosenttia Suomen sähkönkulutuksesta.

Kantaverkkoyhtiö Fingrid vahvistaa vauhdilla isoja 400 kilovoltin siirtojohtoja, jotta kaikki tuulisähkö saadaan siirrettyä tuulivoimaloista eteenpäin eri puolille Suomea.

Helen näkee tuulivoiman lupaavana sähköntuotantomuotona. Teimme uuden avauksen tuulivoimaan elokuussa, kun aloitimme Lakiakangas 3 -tuulipuiston rakentamisen Pohjanmaalle yhdessä hankekehittäjä CPC Finlandin kanssa. Tuulipuisto koostuu 20 tuuliturbiinista. Puiston omistaa yhteisyritys, jonka omistusosuus jakaantuu: Helen 60 prosenttia ja CPC Finland 40 prosenttia. Helen ostaa kokonaisuudessaan tuulipuistoyhtiön sähkön sekä tuottaa yhtiölle sähkömarkkinapalvelut.

Lakiakangas 3 -tuulipuiston yhteisteho on 86 megawattia, ja sen odotetaan nostavan Helenin tuulivoimatuotannon 350 gigawattituntiin - siis viisinkertaistavan nykyisen tuulituotantomäärän. Tuulituotanto uudessa puistossa alkaa loppuvuodesta 2021, ja Helenin asiakkaat voivat ostaa Lakiakankaan tuulisähköä vuoden 2022 alusta alkaen. Tuulipuistohanke on Helenille merkittävä investointi, joka tukee Helenin tavoitetta hiilineutraalista energiantuotannosta vuonna 2035.

Tuulivoimaa osakkuusyhtiöiden kautta

Ennen tätä vuotta olemme investoineet osakkuusyhtiöihimme Suomen Hyötytuuleen ja Suomen Merituuleen. Tätä kautta Helenillä on muutamia kymmeniä megawatteja tuulivoimaa, ja jatkossa tavoitteemme on kasvattaa tuulivoimaomistustamme lisää myös näiden yhtiöiden kautta.

Helen oli Suomen Hyötytuulen perustajajäseniä vuonna 1999. Helen omistaa yhtiöstä 12,5 prosenttia. Yhtiöllä on tällä hetkellä kuusi tuulipuistoa, yksi rakenteilla ja kymmenkunta uutta hanketta vireillä. Seuraavaksi Hyötytuuli rakentaa kymmenestä voimalasta koostuvan Polusjärven tuulipuiston Pyhäjoelle. Tämä on yhtiön ensimmäinen täysin markkinaehtoinen tuulivoimainvestointi. Voimaloiden kokonaisteho tulee olemaan 43 megawattia, ja Helen saa uudesta puistosta 18 gigawattituntia tuulisähköä vuonna 2021.

Tuulivoiman kumppaniksi tarvitaan energiavarastoja

Suomella on vielä paljon kirittävää tuulivoimassa, kun vertaa useisiin Euroopan maihin. Suomi on tuulienergian tuottamisessa Ruotsia, ja varsinkin Tanskaa jäljessä. Suomessa on tällä hetkellä noin 750 tuulivoimalaa, ja esimerkiksi tuulivoimamaa Saksassa niitä oli vuoden 2019 lopussa melkein 30 000 kappaletta.

Tuulivoima on tällä hetkellä edullisin tapa tuottaa sähköä, jos huomioidaan tuotantokustannukset ja investoinnit. Tuulivoima on uusiutuvana energiamuotona myös Helenin asiakkaiden toivelistalla ja kysyntä sekä yritys- että yksityisasiakkaiden joukossa kasvaa koko ajan. Tuulivoimaloihin liittyy myös haasteita, kuten tuotannon epätasaisuus. Tuntivaihtelu on voimakasta, ja tuuli on satunnaista. Yleensä talvella tuulee enemmän kuin kesällä, mutta kaikkein kylmimpinä pakkaspäivinä on yleensä tyyntä, ja silloin tuotanto putoaa.

Tuulivoiman integrointi energiajärjestelmään tulee vaatimaan paljon uusia energiavarastoja. Menetelmiä on erilaisia ja niiden kehittäminen on kovassa vauhdissa. Myös EU:n vihreää elvytystä tullaan kohdistamaan energiavarastojen kehittämiseen esimerkiksi vetytalouden muodossa. Helen osallistuu energiavarastojen lisäämiseen muun muassa rakentamalla Mustikkamaan alle Suomen suurimpiin kuuluvan lämpövaraston.

Harri Mattila

Harri Mattila

Harri Mattila haluaa edistää asiantuntijoiden työn tekemistä ja innostaa heitä. Energiajärjestelmän kehittäminen ja tukkukauppa ovat hänellä päivittäin työpöydällä. Energiaa Harri käyttää maantiepyörän kanssa.