Ei-polttamalla tuotettu energia siirtyy marginaalista valtavirtaan

Helen panostaa muihin kuin polttamiseen perustuviin ratkaisuihin matkallaan kohti hiilineutraalia energiantuotantoa vuoteen 2035 mennessä. Webinaarissa keskustelimme polttoon perustumattoman lämmöntuotannon mahdollisuuksista, konkreettisista kehitysaskeleista ja avainteknologioista.

Energiapolitiikassa ilmastopäästöjen vähentämisen rinnalle vahvoiksi teemoiksi ovat nousseet luonnon monimuotoisuus ja biodiversiteettikysymykset. Ilmastopaneelin puheenjohtaja, professori Markku Ollikainen kertoi, miksi Suomessa kannattaa siirtyä polttoon perustumattomaan energiaan.

”Ilmastokestävää biomassaa ei tule riittämään kaikille laitoksille, kun korvaamme turpeen ja kivihiilen tuotannossamme. Tämän takia laajamittainen polttoon perustumattomien ratkaisujen käyttöönotto on välttämätöntä Suomessa. Lisäksi ne kasvattavat metsänielua ja helpottavat LULUCF-sektorille asetettujen kansallisten päästötavoitteiden saavuttamista”, Ollikainen totesi.

Ollikainen myös antoi energia-alalle tunnustusta siitä, kuinka hienosti erityisesti kaukolämmön päästöt tulevat laskemaan Energiateollisuus ry:n kaukolämmön tiekartassa. Mahdollisuuksien näkökulmasta Ollikainen korosti sitä, että lämpösektorin sähköistyessä uudet ratkaisut luovat uudenlaisia liiketoimimahdollisuuksia Suomeen. Ollikainen näki myös Helsingin ja Helenin laajan merkityksen Suomessa edelläkävijänä.

Helenin kehityshankkeiden yksikön päällikkö Janne Rauhamäki kertoi puheenvuorossaan siitä, millä keinoilla Helen aikoo siirtyä muuhun kuin polttamalla tehtyyn tuotantoon.

”Konkreettisista ratkaisuista merkittävimmät ovat erilaisia lämpöpumppuja, joita rakennamme parhaillaan. Vuoteen 2030 mennessä hukka- ja ympäristölämpöjen osuus nousee 60 prosenttiin tuotannostamme, kun tällä hetkellä ne ovat noin 10 prosenttia. Bioenergialla on tärkeä täydentävä rooli Helenin tuotannossa varsinkin 2020-luvulla, kun siirrymme pois fossiilisesta energiasta”, Rauhamäki sanoi.

2030-luvun ratkaisuissa Rauhamäki korosti pienydinvoiman ja vedyn mahdollisuuksia.

”Pienydinvoimasta on kehittymässä kustannustehokas, säästä ja hukkalämmöntuottajista riippumaton tuotantomuoto. Uusiutuva vety tulee ajamaan vedyn kysynnän kasvua. Vedyllä tulee olemaan rooli myös energian varastoinnissa ja verkon tasapainottamisessa. Vedyn valmistamisen sivutuotteena syntyy runsaasti lämpöä, jota voidaan hyödyntää tuottavasti kaukolämpöverkoissa jatkossa”, Rauhamäki kertoi.

Tilaisuuden päätti ilmastoaktivistin, Ilmastoveivi-kampanjan perustajan Laura Kolehmaisen kommenttipuheenvuoro. Kolehmainen korosti Suomen ja suomalaisten yhtiöiden laajaa ja kansainvälistä roolia ilmastonmuutoksen torjunnassa.

”Aikataulun tulee olla: mitä nopeammin sitä parempi. Meidän täytyy olla ensimmäisten joukossa, jotta kaikki muut, jotka ovat myöhässä, voivat kopioida ratkaisujamme. Helsinki on yksi muutamasta sadasta pääkaupungista maailmassa. Tässä sarjassa Helsingin ja Helenin tulee tehdä ratkaisuja, jotta ne saadaan muiden pääkaupunkien käyttöön”, Kolehmainen painottaa.

Hän myös korosti sitä, että kotien lämmitys ja päästöjen vähentäminen tulisi olla ensisijaisia tavoitteita ja rahan tekeminen vasta toissijainen tavoite yhtiöille.

”Kestävyyden tulisi olla kaiken energian lähtökohta, ei kuluttajan erikseen tekemä valinta.”

Katso webinaarin tallenne kokonaisuudessaan:

Kimmo Malin

Kimmo Malin

Kimmo rakentaa Helenin yhteiskuntasuhteita. Loikka hiilineutraaliin Suomeen ja täysin uuteen energia-aikakauteen tehdään yhdessä yhteiskunnan ja asiakkaiden kanssa. Kimmo haluaa työssään rakentaa maailmaa, jossa hänen 4-vuotiaalla tytölläänkin on valoisa tulevaisuus edessään.

Kirjoittajat

Uutta voimaa -blogia kirjoitetaan eri puolella Heleniä, siellä missä energiaa tuotetaan, suunnitellaan ja kehitetään. Tutustu kirjoittajiin