Ympäristöpennillä tuet uusiutuvaa energiaa
Hankkimalla Ympäristöpennin vaikutat uusiutuvan sähköntuotannon lisääntymiseen ja uudenlaisten energiainnovaatioiden kehitykseen Suomessa. Lue lisää millaisia uusiutuvan energian hankkeita tuemme Ympäristöpennin avulla ja tilaa Ympäristöpenni omalle sähkösopimuksellesi.
Näin Ympäristöpenni toimii
- Valitse Ympäristöpenni lisätuotteena uutta sähkösopimusta tehdessäsi tai tilaa se olemassa olevan sähkösopimuksen oheen tältä sivulta löytyvän tilauslomakkeen kautta.
- Maksat Ympäristöpennistä 1,71 € kuukaudessa sähkölaskun yhteydessä.
- Tuplaamme kuukausittain maksamasi summan ja talletamme sen Ympäristöpenni-tilille. Kerrytät siis tilin saldoa joka kuukausi 3,42 €:lla.
- Käytämme Ympäristöpenni-tilin varat uusiutuvan energian ratkaisujen tukemiseen.
- Tilaamalla Ympäristöpennin sähkösi alkuperästä 1000 kWh vuodessa on tuulta – noin puolet kerrostalokaksion vuosikulutuksesta.
Ympäristöpennin tukemat hankkeet
Ympäristöpenni-tilille kertyvät varat käytetään lyhentämättömänä hiilidioksidipäästöjä vähentäviin energiainvestointeihin ja uusiutuvien energiatuotantomuotojen käytön lisäämiseen. Ympäristöpenni-varojen käyttöä valvoo energia-alan asiantuntijoista koostuva Ympäristöpenni-raati. Varoja on käytetty viime vuosina erityisesti aurinkoenergiaan liittyviin innovaatioihin.
Tällä hetkellä Ympäristöpenni-asiakkaita on yhteensä 11 638 kpl. Ympäristöpenni-tilin saldo 1.5.2023 oli 4 085 889,67 €.
Alkuvuodesta 2022 tekemässämme kyselyssä saimme 43 upeaa ehdotusta aktiivisilta asiakkailtamme niin siirtolapuutarhojen puutarhajätteiden hyödyntämisestä lämmön tuotannon raaka-aineena kuin lenkkipolkujen valaisemisesta aurinkopaneelien avulla. Raati arvioi eri mahdollisuuksia ja päätyi seuraavien yleishyödyllisten projektin tukemiseen. Tulevia käyttökohteita vuonna 2023–2024 ovat:
Aurinkopuisto Nurmijärvellä
Aurinkovoimala on valmistunut maaliskuun lopulla 2023, ja se tuottaa nyt sähköä.
Kruunuvuoren kausivarasto ja lämpöpumppulaitos
Kruunuvuorenrantaan on rakenteilla kausivarasto ja lämpöpumppulaitos, jossa varastoluolat täytetään kesäisin auringon lämmittämällä merivedellä ja lämpöpumppulaitos hyödyntää meriveteen varastoituneen lämmön talvella alueellisesti Skanskan rakentamien asuintalojen lämmittämiseen.
Älykäs lämmönjakokeskus ja väliottokytkentä
Lämmönjakokeskuksen älyohjaus on suunniteltu optimoimaan energiankulutusta. Kaukolämpöverkoston jäähtymän parantaminen on keino kehittää lämmöntuotannon hyötysuhdetta. Jäähtymää voidaan parantaa kiinteistökohtaisesti esimerkiksi asentamalla lämmönjakokeskus, jossa on väliotollinen kytkentä.
Nuorisojääkenttä
Myllypuron jäähallin uudelle ulkopaikoitusalueelle asennetaan neljä Alfen Eve Single Pro-line -latauslaitetta julkiseen käyttöön. Nuorisojääkenttä Oy toimii nuorison harrastusmahdollisuuksien parantamiseksi ja on voittoa tuottamaton osakeyhtiö
Johanneksen kenttä
Tavoitteena on saavuttaa toimintavarma ja kustannustehokas jäähdytys- ja lauhdutusratkaisu Johanneksen tekojääkentän vedenjäähdytyskoneiston yhteyteen. Ratkaisun avulla hukkalämpöresurssit ohjataan hyötykäyttöön. Ympäristölle huomaamaton ratkaisu täyttää Hiilineutraali Helsinki -päästövähennysohjelman mukaiset hiilineutraaliusarvot
Aurinkosähkön tuottajaksi helposti Nimikkopaneelien avulla
Vuonna 2015 kehitimme Ympäristöpennin avulla täysin uudenlaisen mahdollisuuden jokaiselle ryhtyä aurinkosähkön tuottajaksi: rakensimme Suvilahteen aurinkovoimalan, jonka paneelit ovat asiakkaidemme vuokrattavissa.
Valmistuessaan Suvilahden aurinkovoimala oli Suomen suurin ja kasvatti Suomen verkkoon kytkettyä aurinkosähkötehoa yli 10 prosentilla.
Suvilahden Nimikkopaneelit varattiin loppuun kolmessa päivässä, jonka jälkeen aloitimme Kivikon aurinkovoimalan suunnittelun. Uusin nimikkopaneelivoimala on rakennettu Messukeskuksen katolle, ja olemme luvanneet rakentaa lisää aurinkovoimaloita niin kauan kuin kysyntää Nimikkopaneeleille riittää.
Toteutuneet kohteet
Sähkövarasto Lakiakangas 3 -tuulipuistoon
Ympäristöpennin varoilla tuetaan Lakiakangas 3 -tuulipuiston yhteyteen rakennettavaa sähkövarastoa, jolla pyritään turvaamaan koko Pohjoismaiden energiajärjestelmää.
Aurinkopaneelipenkit
Helsinkiin tuotiin viisi aurinkopaneelipenkkiä, joissa voi ladata sähköpyörän tai mobiililaitteen. Penkeissä riittää virtaa silloinkin, kun aurinko ei paista, sillä aurinkopaneelin tuottama sähkö varastoituu akkuun.
Aurinkopaneelit vegaanikioski Jänölle
Ympäristöpenni tuki Suomen ensimmäisen vegaanisen grillikioskin siirtymistä aurinkoenergiaan. Jänö sai katolleen kahdeksan aurinkopaneelia, joiden tuottama sähkö riittää kesäisin kioskin ilmastoinnin ja kylmälaitteiden käyttöön.
Sähköpyörien latausasema
Suomen ensimmäinen aurinkopaneelien ja sähkövaraston voimalla toimiva ilmainen sähköpyörän latausasema perustettiin Helsinkiin Katajanokan rantaan vuonna 2018. Latausasemalle on vuonna 2020 toteutettu peruskorjauksia ja keväällä 2021 sen uudeksi sijoituspaikaksi valikoitui Kalasatama.
Aurinkopaneelit Stadin puutarhurille
Helsingin Herttoniemen kartanolla sijaitseva luomuviljelytila sai Ympäristöpennin avustuksella aurinkopaneelit, joiden tuottamaa sähköä käytetään kesäkahvilan pyörittämiseen.
Muita Ympäristöpennin tukemia hankkeita viimeisen vuosikymmenen ajalta
Ympäristöpennin varoilla tuettiin kahden tuulimyllyn rakentamista Linnanmäen huvipuistoon sekä Suomen Hyötytuuli Oy:n tuulivoimapuiston laajennusta Raahessa.
Ympäristöpenniraati
Energia-alan asiantuntijoista koostuva raati valvoo Ympäristöpennitilin varojen käyttöä. Raadissa on alla esiteltyjen henkilöiden lisäksi mukana myös Irma Karjalainen, Raadin puheenjohtajana toimii Helenin tuotekehityspäällikkö Kiti Ryytty.
Eeva-Lotta Apajalahti
Eeva-Lotta Apajalahti on tutkijatohtori Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksessa. Hänen tutkimuksensa liittyy energiajärjestelmän murrokseen, niin organisaatiotasolla kuin myös energian loppukäytön tasolla. Tutkimuksessaan hän pyrkii tarkastelemaan tuotantoa ja kulutusta yhdessä eikä erillisinä toimintoina. Tällä hetkellä hän tutkii kotien energiakäytäntöjä lämmityksen ja pyykinpesun osalta, sekä erilaisia energiakokeiluja ja sitä, miten kokeilujen avulla voidaan muovata energiajärjestelmää.
Tomi Hämäläinen
Tomi Hämäläinen toimii energia- ja ympäristötekniikan opettajana korkeakoulussa. Tomi pitää energiantuotantoa ja sen ympäristövaikutusten pienentämiseen liittyvää tekniikkaa varsin ajankohtaisena ja mielenkiintoisena.
Tomin mielestä on hienoa päästä toimimaan osana ympäristöpenniraatia ja vaikuttamaan puhtaamman energiantuotannon rakentamiseen.
Tommi Göös
Tommi kehittää Helenillä uusia tuotteita ja palveluita erityisesti tuulienergiaan liittyen.
Tommi on erityisen kiinnostunut kehittämään aktiivisesti ratkaisuja, joilla voi auttaa niin kuluttaja- kuin yritysasiakkaita heidä tarpeissaan. Tommilla on laaja näkemys ja kokemus eri energia-alan mahdollisuuksista.